 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| 53 kohdetta - näytetään 1 - 10 | 1 2 3 4 5 6 |
Moikka
Keskityn nyt lähinnä teknisiin yksityiskohtiin:
"Pimeys. Ei lainkaan valoa. Ei edes varjoa tai heijastusta luomassa pientä turvan ja todellisuuden tunnetta. Oli vain loputon pimeys ja hiljaisuus. Hiljaisuutta kesti kuitenkin vain hetken, sillä jostain kaukaisuudesta kantautui ääni. Ääni, joka kutsui luokseen"
Voisit miettiä vielä hiukan tätä aloitusta- lähinnä sisältöä.
Nyt se menee näin: Pimeys. Pimeys eri tavalla. Pimeys kolmannella tavalla - ja hiljaisuus. Hiljaisuus. Ääni. Ääni jostakin.
Toistat liikaa ajatusrakennelmaa.
Voisit sanoa esim.
"Ei edes varjoa tai heijastusta luomassa pientä turvan ja todellisuuden tunnetta - mutta pimeyttä ja hiljaisuutta kesti vain hetken; kaukaisuudesta kantautui ääni, joka kutsui luokseen"
Vältä raamatullista kerrontaa, joka syntyy edellisen lauseen loppukaneetin toistamisesta seuraavan alussa ja mahtiponttisesta selittämisestä. Esimerkki: Ja sitten tuli hiljaisuus. Hiljaisuus oli jumalan sana. Jumala käski levätä sunnuntaina.
Paremmin en osaa selittää.
Toistat Mary nimeä paljon, aloitat lauseen usein nimellä tai persoonapronominilla.
"Mary kohotti katseensa luoden sen portaiden kaiteen lomasta pilkottavaan valoon, joka loisti työhuoneen raolleen jätetyn oven lomasta"
---> Mary katsoi valoon, joka tuli portaille työhuoneen ikkunasta. Ovi oli raollaan.
Käytät paljon täytesanoja, eli rakennat ajatuksen ympärille tarpeettoman pitkiä lauseita.
Sitä on helppo karsia, kun ymmärtää, mistä on kyse. Jos et tarvitse jotain sanaa ilmaistaksesi asian, niin sana on yleensä turha. Muista etteivät ihmiset keskity lukemiseen kovin paljoa. Muutama lausehirviö voi jo herpaannuttaa kiinnostuksen. Pitkänkin lauseen tulee olla selkeä lause.
Toinen esimerkki:
"Mary istuutui mukavasti keittiön pöydän ääreen samalla kun hänen isänsä lämmitti vettä kattilassa teetä varten. Keittiön hiljaa raksuttava seinäkello näytti puoli neljää aamuyöllä ja ulkona oli vielä pimeää muutamaa haaleana loistavaa katulamppua lukuun ottamatta."
Mary istuutui mukavasti keittiön pöydän ääreen, ja isä lämmitti teevettä kattilassa. Hiljaa raksuttava seinäkello näytti puoli neljää aamuyöllä, ja ulkona oli vielä pimeää muutamaa haaleaa katulamppua lukuunottamatta.
"vettä kattilassa teetä varten"
--> teevettä kattilassa
"Keittiön hiljaa raksuttava seinäkello"
--> Hiljaa raksuttava seinäkello (Se on jo tiedossa, että ollaan keittiössä)
"samalla kun hänen isänsä"
--> Ja isä
Ja se on itsestäänselvää, että lamppu loistaa.
Näin lyhentämällä saat tekstistä sujuvampaa, kunhan pitää järjen mukana silti:)
"Ulkona alkoi pimetä. Miloje oli hermostunut, sillä heillä ei ollut mitään keinoa tuottaa valoa. Hän oli kahden vaiheilla pitäisikö heidän odottaa päivää ennen liikkeellelähtöä vai ei. Aulan roiskeet varmasti tuoksuivat kauas kaiken maailman peto-olennoille, ja siten heidän piilopaikkansa ei ollut paras mahdollinen
Dejanin käteen ei vieläkään sattunut yhtään. Miloje yritti avata siteen, mutta se oli kuivunut kiinni käsivarteen niin pahasti, ettei Miloje uskaltanut yrittää irroittaa sitä. Hän totesi Dejanin tarvitsevan lääkäriä todella pian. Siksi he sitten päättivät lähteä liikkeelle jo yöllä. Miloje toivoi heidän löytävän nopeasti jonkin turvallisemman paikan jossa viettää loppuyö."
Voisit kokeilla tiivistää ja jättää epämääräisyydet pois.
Esim:
Ulkona pimentyi, ja Miloje oli hermostunut. Heillä ei ollut keinoa tuottaa valoa, ja hän oli kahden vaiheilla: pitäisikö odottaa aamuun vai ei? Roiskeet aulassa tuoksuivat, piilopaikka pedoilta ei ollut paras mahdollinen.
Dejanin käsi ei toistaiseksi kipuillut. Miloje yritti avata siteen - mutta se oli kuivunut kiinni käsivarteen, eikä hän uskaltanut jatkaa. Dejan tarvitsi lääkäriä, joten he päättivät lähteä jo yöllä. Miloje toivoi heidän löytävän turvallisemman paikan loppuyöksi."
Teema jatkuu läpi kirjoituksen.
Esim.
"Käytävällä oli hajonneita ikkunoita, joista tuli jonkinverran valoa. Juuri sen verran, että he näkivät ihmishahmon kävelevän "
Epämääräisyys: jonkinverran valoa
Toisto: jonkinverran valoa + Juuri sen verran
Voisit sanoa esim.
Hajonneista ikkunoista tuli valoa juuri sen verran, että he näkivät jonkun kävelevän.
Dialogia pidin luonnollisena.
Ja tekstissä oli actionia.
Tästä kohdasta pidin:
"Miloje tönäisi vapaalla kädellään miestä voimakkaasti vasempaan hartiaan, ja tämän horjahtaessa hän astui koko painollaan tämän polvitaipeen päälle pakottaen miehen kontalleen. Tämä kaatui kasvoilleen, käsien koordinaatio ei näyttänyt toimivan kunnolla."
Ja tästä
"Kun hahmo oli parin metrin päässä, hän hyökkäsi itse. Hän ei kuitenkaan tohtinut lyödä suoraan veitsellä, vaan sivalsi sillä ilmaan edessään. Hänen odottamallaan tavalla hahmo kurotti käsiään kohti asetta, jolloin Miloje samalla liikkeellä veti veitsikätensä taakse ja löi vasemmalla nyrkillään, astuen reippaasti sivuun vasemmalle. Nyrkki osui miestä kasvoihin."
Kysymys - miksei kukaan kirjoita koskaan zombietarinaa Suomeen, vaikka matkasta Alkoon, joka menee pieleen kun zombut tulee. Tai porukka vaikka larppaamassa, ja kun palaa, niin koko maailma on täynnä zombeja. Miksi aina pitää apinoida kaikkia tuhansia zombietarinoita vieraskielisillä henkilönimillä, tehkä kaikki sama, joka on nähty leffoissa? Rohkeutta peliin;)
Heippa
"Honebely Housen sukujuhla oli koko kesän merkittävin tapahtuma. Suvun vanhin Edith Honebely oli äärimmäisen ylpeä sukujuhlasta, johon kokoontuivat lähimmät sukulaiset ja tämän lapset ja lapsenlapset."
Sukujuhla, Suvun, Sukujuhla, Sukulaiset, Lapset, lapsenlapset, Honebely, Honebely.
Erottelin sanat, jotta huomaisit, kuinka paljon toistoa aloituksessa on:)
Voisit sanoa vaikka: Edith Honebely oli äärimmäisen ylpeä juhlistaan, kesän merkittävimpään tapahtumaan kokoontuivat lähimmät sukulaiset ja lapset ja lapsenlapset.
"Hyvin pian, hyvin pian, mutta menkäämme huvimajaan, tahdon tuntea läheisyytesi ihollani."
- Sanooko kukaan näin, oikeasti:)
Minun oli vaikea kestää dialogia, se oli ehkä hiukan makeilevaa, minun makuuni ainakin. Hiukan sellaista Jane Austemaista vanhahtavaa kielenkäyttöä - joka menee helposti parodian puolelle.
Tarkoitan sellaista ilmaisutyyliä kuin
"Onko julkean sivistymätöntä tiedustella,"
"mitä viehättävin muusa aistikkaassa asussaan"
"Voi, älkäähän nyt toki sentään, sir"
"Moukka"
En voi sille mitään, mutta itselle tulee mieleen vain Monty Python ja Musta Kyy.
Oikeinkirjoituksesta. Pikalukemisella ei erityisesti huomautettavaa pilkuista:)
Hyvin olet tehnyt.
Jos haluat muita projekteja, kuin pilkutus, niin ala karsia "Sitten" sanan käyttöä.
Käytit sitä nyt 22 kertaa, vaikka sopiva olisi ehkä max yksi kerta per luku.
"Lapsista nuorimmat Fredrik ja Lisa Honebely oli saapuneet"
---> Olivat saapuneet
Joku yhdyssanavirhekin oli, mutta hukkasin kohdan.
"Lady Alicia oli riisunut leningin päältään, ollen alusasussa, joka mieluummin paljasti kuin peitti tämän aistillisen sulokkuuden.
"
"Joku tekee mieluummin jotain " viittaa elolliseen olentoon. Alusasu ei tee päätöksiä.
"Edith katseli tämän perään, kaataen samalla brandy paukun itselleen, mennen sitten ikkunan ääreen"
Muista, että lauseenvastiketta ei kuulu pilkuttaa.
---> Edith katseli perään kaataen samalla brandypaukun itselleen - mennen sitten ikkunan ääreen.
Jos tuntuu, että kaipaa pilkkua, niin sitten lauseenvastikkaita on tod. näk liikaa ja kannattaa käyttää konjuktiota. (että, jotta, mutta, kun yms)
Oikeinkirjotuksesi on kuitenkin parantunut selkeästi. Olet selvästi taas panostanut asiaan:) Vielä on hiukan kielioppivirheitä ja hassuja rakenteita, mutta kyllä sinä nekin pystyt varmasti korjaamaan.
Moikka
Ihan ensialkuun - kannattaa käyttää kappalevälejä, niin useampi ihminen jaksaa lukea koko tekstin. Käy silmien päälle lukea tällainen tiiliskivi:)
Tekstistä muutoin:
"Kun näin Heikin siinä päiväkodin pihalla ensimmäisen kerran tiesin että tuo tuossa on pelastava prinssin,joka pelastaisi minut tästä kauheasta avioliitosta.Jaksoin jopa monta kuukautta eteenpäin kun ajattelin Heikin ihania silmiä ja hymyä."
Kannattaa miettiä assosiaatioita, joilla aloitat. Kun aloitat päiväkodin pihalta, niin moni voi ajatella kertoja olevan lapsi. Mutta sitten kertoja siirtyykin avioliittoon ja myöhemmin seksielämään - joten heti alussa on lukijaa askarruttava ristiriita.
Sitten sen mälsäntylsä oikeinkirjoitus, josta jaksan aina naatustaa: muista pilkuttaa tarvittaessa sivulauseet (että, jotta, mutta kun, ja, vaikka yms.)
Kerrot kovasti henkilön ajatuksia, mutta sinun pitäisi ehkä miettiä voisitko kertoa tarinaa myös dialogin avulla, hiukan tuoda vaihtelua tekstiin.
Tällaisenaan en jaksanut lukea kovin paljoa ja ajtuksella, koska kaikki oli yhdessä pötkylässä, pilkkuja puuttui ja olit jättänyt välit pois pilkun jälkeen. Aivot vaan tilttasivat puolivälissä:)
Hei
En osaa arvostella runoutta, jonkinverran teen itse, mutta ei siitä kukaan tykkää.
Joten en tiedä olenko lukijana sen parempi.
Tämä oli ensinnäkin niin lyhyt, että lauseiden olisi pitänyt tosissaan hätkähdyttää, saada ajattelemaan. Mutta en tiedä yltävätkö ne siihen.
Toinen rivi tuntuu jotenkin iralliselta ja huonommalta kuin kolme muuta. Runo ehkä toimisi paremmin, jos toinen rivi olisi jotenkin erilainen. Korrenpojat - mitä ne ovat.? Kaisloja jos tarkoitat, niin en tiedä onko korrenpojat niihin verrattava edes runoudessa.
En pitänyt tätä eheänä kokonaisuutena, mutta annoin kolmosen, koska neljästä rivistä vain yhdestä en pitänyt.
Toistat sanan "viiltelee" - se ei oikein tunnu loogiselta, kun muuta toistoa ei ole.
Lisäksi: "Oudot äänet yössä,
yksin kuuntelee."
Luin niin, että oudot äänet kuuntelevat. Varmaan kuitenkin kertoja kuuntelee(?) Valittu persoonamuoto oli kuitenkin "minä" ---> Taas istun tässä yksin.
Kaikkeahan ei tarvitse kirjoittaa auki, mutta nyt tuntuu, että olet jättänyt jotain kirjoittamatta. Tuot myös jokaisessa aluseessa uuden asian selittämättä vanhoja, lukijan voi olla silloin vaikea seurata.
Koitan avata mitä tarkoitan erottamalla jokaisen lauseen irralleen ensimmäisestä kappaleesta - ja esittämällä kysymyksen, joka lukijalle voi herätä. Jos seuraava lause tai lauseet eivät vastaa kysymykseen voi olla, että teksti on silloin sekavan.
Sininen valo välkähti ja valtava aalto huuhtoi mantereen halki. - Lukija: Mitä tapahtuu?
Pieni poika katsoi suurin silmin meren valtavaa voimaa, kuolleiden vedenhenkien silmitöntä raivoa. - Lukija: Miten Poika voi selvitä suuresta aallosta? Missä poika on, että näkee kuinka aalto pyyhkii kokonaisen mantereen yli - onko poika avaruudessa?
Pehmeät virtaavat kädet pitivät häntä tiukasti paikallaan, ja äidin lainehtiva levämekko riuhtoi tuulessa itseään vapaaksi. Lukija: Onko poika vedessä - miten hän sitten näkee koko meren raivon? Kenen kädet virtaavat, ovatkö kädet äidin? Missä poika on?
Vahva nainen kyyristyi, nousi pystyyn ja lähti juoksemaan. Lukija: Onko sama kuin äiti ja miten juoksee, jos kaikkialla on vettä?
Hänen jalkansa hakkasivat nilkkoihin ylettyvää vettä, kun hän pyrki kohti kaukaista metsän rajaa. Lukija: Onko tämä vahva nainen, äiti vai poika? Jos aalto oli niin suuri, että meni mantereen yli ja meri raivosi, niin miten vettä on vain nilkkoihin?
Meri keräsi voimaa uuteen iskuun, vetäytyen, kasvattaen jännitteitä. Meri oli valmis pyyhkimään nuo karkulaiset mennessään. Lukija: Ketkä ovat karkulaisia, poika, äiti, vahva nainen? Mitä tapahtuu, että meri pyyhkii useita kertoja mantereen yli nilkankorkuisella raivolla. Jos vettä on vain nilkkaan, niin miksi ihmisten pitää edes pelätä?
Tyhmensin nyt hieman ajatuksiani, ymmärsin kyllä, että poika ei näe kokonaista mannerta ja tuskin on avaruudessa, ja kyseessä oli vain ilmaisu, jolla kuvasit veden tuloa ehkä hiukan hassusti. Mutta jos silti ymmärrät, mitä tarkoitan. Sinun pitäisi olla tarkempi mittasuhteissa, mitä tapahtuu ja kuka tekee, että se on selkeää lukijallekin:)
Moikka
"Tarina sijoittuu kuvitteelliseen Saksaan, sillä en ole itse koskaan käynyt Saksassa, joten en osaa kertoa siitä oikeanlaisesti."
Tähän liittyen, kirjoita vaan rohkeasti siitä, mitä tiedät, sijoita tarinoita Suomeen, kokeile edes:) Saat ihan eri uskottavuutta puhumalla Minnasta ja Stockmannista kuin Tillistä ja Saksasta. Teksti herää aivan eri tavalla eloon, jos oikeasti tuntee maan, jossa kirjoittaa.
Maa on muutakin kuin vieraskielisiä paikannnimiä, se on käytösmalleja, kulttuuria, pop-ikoneita. Yms. Joudut siis pakosta jättämään tietyn aspektin pois, kun et tunne Saksaa.
Itse tarina oli ihan sujuvasti kirjoitettu, joitakin hassuhkoja lauseita ja välilla dialogi tuntui teennäiseltä. Mutta teksti virtasi eteenpäin ja osat olivat tasapainossa.
Itse juonta mietin, oikeastihan psykiatri päättää, miten porilasta hoidetaan ja pianoja ei niin vain siirrellä. Epätoivo voisi myös olla suurempi, nyt hullu on laitettu pakkopaitaan, mutta puhuu ja käyttäytyy kuin normaali. (Jos ihminen on laitettu pakkopaitaan, niin hän on todella sekaisin - ja yleensä myös raskaasti lääkittynä, eli tokkurassa) Jo unilääkkeet tekevät tokkuraiseksi, suu kuivuu, moni ihminen kävelee aamulla herätessään päin seiniä.
Voisit vielä hioa ilmaisuja:
"Till katsoi minuun ja kohtasin hänen silmänsä nostaessani viimein katseeni. "
Kohtasi ilmassa leijuvat silmät vai katseen:)
"Tuijotin lasittunein silmin eteeni pitäen kasvoni ilmeettöminä"
---> Tuijotin eteeni kasvot ilmeettöminä
Katse voi lasittua, mutta jos silmä lasittuu, niin silloin on lasisilmä:)
Lasittunut katse ja ilmeettömät kasvot ovat myös sama asia eri tavalla sanottuna.
"Lopetin soittamisen vasta, kun olin soittanut kaikki kolme kappaletta"
Voisit käyttää enemmän lauseenvastikkeita ja lyhentää toistoa.
--> "Lopetin soitettuani kaikki kolme kappaletta"
"Yksi heistä oli havahtunut siihen, että olin riehunut huoneessani, vaikka minun oli kuulunut nukkua lääkkeiden vaikutuksesta. "
Minusta sivulauseiden käyttö tähän tyyliin "hän teki jotain, että jotain, vaikka jotain" tyyliin on kovin selittelevää. Olisin itse sanonut esim:
"Yksi heistä havahtui riehumiseeni. Minun olisi kuulunut nukkua lääkkeiden vaikutuksesta, mutta heittelin tavaroita huoneessani. "
Hei
"Muusiikki soi, ihmiset puhuvat ja nauravat. Pöydät olivat täynnä ruokaa, seinät ja kattokruunut olivat koristeltu. Suuren suosion oli kerännyt kieranohedelmä, joka oli suorasti sanottuna ilmestynyt pöytään. Taranatoksen yhtä suosituimpaa juhlaa vietettiin, Täydenkuun tanssiaiset. Niitä vietettiin kerran 10 ikonissa."
Miksi vaihdat aikamuotoa kahdessa ensimmäisessä lauseessa:)
"suorasti sanottuna"
Tarpeetonta lisätäytettä.
"Suuren suosion oli kerännyt kieranohedelmä, joka oli suorasti sanottuna ilmestynyt pöytään."
En oikein ymmärrä, mikä funktio on hedelmän ilmestymisellä pöytään.
Tämä on nyt aika hyödytön arvostelu, en jaksanut lukea pidemmälle, koska on perjantai ja humppa humppa.
Miksi sähkö katosi, en tajunnut. Mistä tämä kertoo, en tajunnut.
Ristiriitainen teksti, toisaalta todella hienoja lauseita, joista tykkäsin tosi paljon - kuten:
"Tunnelin valot käyvät hitaammiksi, ne menevät läpi metron penkeillä istuvista matkustajista"
"Jyrkästi alhaalta ylös, alumiinisilppuri kuljettaa jäykkiä kasvottomia ihmisiä kohti määränpäätä."
"Tunnelin pohjalla on kuitenkin vähän kelluvaa valoa"
Sitten on lauseita, joissa on kliseitä, täytesanoja ja ihmeellisiä assosiaatioita.
"jonka koneiston päällä oleva ikirasva voisi syttyä tuleen yhdestä ainoasta sinne putoavasta tulitikusta."
Johtunee minusta itsestäni, mutta tuli mielikuva rasvaa senttien kerroksena tihkuvista rullaportaista.Sähkoportaat ja koneisto kuuluvat myös tavallaan ei konseptiin.
... Ja sitten kuluneita ajatusrakennelmia:
"kaikki olevat joutuvat alistumaan alastomuudelle, jossa heidän elämänsä, häpeästä riippumatta, on näkyvää"
Alastomuus yhdistetään usein tähän konseptiin, kun kerrotaan ihmisen pienuudesta maailman edessä tai heidän tunteistaan.
"He eivät välitä mistään, vaikka väittävät itkevänsä ihmiskohtaloiden puolesta"
-->Klisee
Hiukan sekava lause:
"Ylhäällä ihmisistä tuli ohuita mustia siluetteja valon lempeän valon kylvyssä, niin että kuolleinkin sai kasvoilleen elämää. "
Kuolleinkin - onko paras mahdollinen muotoilu?
Valo toistuu x2
Muutenkin kummallisia valintoja/sijamuotoja.
Miksi vaihtelet aikamuotoa?
"Värejä täällä ei ole, vaan metron punaiset penkit ja ihmisten räikeä vaatetus on menettänyt vaikuttavuutensa."
Tässä lauseiden yhdistäminen ei jotenkin toimi. Ensin sanot, ettei ole värejä, mutta sitten onkin punaiset penkit ja räikeitä vaatteita, joilla ei ole merkitystä.Hiukan kuin sanoisit, että täällä ei ole karkkia, mutta penkit ovat karkkia ja karkki on menettänyt merkityksensä.
| 53 kohdetta - näytetään 1 - 10 | 1 2 3 4 5 6 |
