Arvostelut käyttäjältä TarraLeguaani

Hyvin kirjoitettu teksti, jota jaksoi lukea. Alussa oli kuvailuja aika reippaasti, vähän liikaakin. Loppua kohden ne vähentyivät selvästi. Kirjoitus ei siinä mielessä ollut niin yhteneväinen.

Juoni oli tylsä, mutta kirjoitustapasi sai siihen pilkkeen silmäkulmaan ja sitä oli mukava lukea. Karjalasta poistuminen ja sota olivat hyvin sijoitettu tekstiin niin, että lukija joutui kaivelemaan omia aivojaan, etkä vain tarjonnut kaikkea tarjottimella.

Hyvin kirjoitettu. Jaksoin hyvin lukea loppuun asti, ei ollut kyllästymisongelmia :)
Tyyli on aika perus, ei kovinkaan ihmeellisiä sanasommitelmia tai muuta, kunhan saatiin sanottua asiansa. Mielestäni tekstissä olisi saanut tulla vielä useammin ilmi, mitä kaikkea Jorma vihasi ja inhosi. Ja vähän vielä enemmän humoristiseen sävyyn ja pikkumaisuuksiin menemistä.

"heikon itsetuntonsa kohottamaan hetkeksi harmaata päätään", Erikoinen kuvailut... Jotenkaan en yhdistä itsetuntoon harmaata päätä.

"Keskipäivällä Jorma Mäenpää istui yksinään pesulansa työhuoneessa, työntekijät olivat ruokatunnilla ja Jorma päivysti itse pienessä toimistossa asiakkaiden varalta." Erota ennemmin pisteellä kuin pilkulla, tulee sujuvampi.

"...kun nainen astui sisään hänen työhuoneeseensa. Tuntui, kuin itse aika olisi tehnyt merkillisen silmukan naisen astuessa huoneeseen." Nyt nainen astui tuplasti huoneeseen.

"Veri pakeni hänen päästään kyetäkseen täyttämään hänen yllättävän ylösnousemuksen tehneen jäsenensä." Hyvin sanoiteltu!! :)

"...vaativampana pakottaen häpeän väistymään." Hyvä!

"isolla autolla ajamisesta. Isolla autolla ajaminen", samat sanat peräkkäin... Tee pari muutosta, muuttuu sujuvammaksi.

"Ja se saatanallinen lintu istui edelleen Pepposen katolla kirotut pikkuhousut kynsissään", Tätä toistoa oli vähän liiankin kanssa.

"Ainakin jos se luettiin osaamiseksi, että sai lippaan täytettyä ja kopeloitua varmistimen pois päältä." Heh :)

Istuiko Jorma kotinsa keittiön pöydän ääressä viimeisessä kohtauksessa? Miksi hän odotti naista siellä? Eikö se nainen ollut tulossa pesulaan?

Juoni on ihan hyvä, mutta jotain siinä vähän jää... saavuttamatta. En osaa oikein sanoa. Hyvä alku, hyvä loppu.

Tässä on paljon täytelauseita, mitkä kannattaa ottaa pois. On eri asia kertoa suulliseti ja kirjallisesti tarinaa.

"Tämä paikka on kuitenkin minun kotini, ja oikeastaan pelkkiä peltoja, maatiloja, yläaste ja pikkuinen keskusta, jonka muodostavat ehkä pienin kirkko minkä olen nähnyt, tai huoneeksi minä sitä kutsuisin, lähikauppa josta saa oikeastaan mitä vain sekä pienikokoinen kahvila Saga Café ja muutama vaateputiikki, joissa myydään sitten sekalaisia läjiä vaatteita." Hurrrrrjan pitkä lause. Pätkitä sitä pisteillä. Asiasisältö on ihan hyvää. Kuitenkin tuo 'sekalaisia läjiä vaatteita' on epäselvä ilmaus.

"alaselälle liaaneina putoavat hiukset", en saa tästä muuta mielikuvaa kuin rastat, limaisenvihreät rastat...

"Aiheesta kukkaruukkuun", kuuluu vain puhekieleen.

"yhdessä muodostamme 9B:n." Hyvin muodostettu lauseenloppu :)

"Ei sillä, että työrauhaa olisi ellei sitten turvauduta istumajärjestyksiin", hyvin epäselvä lause. Miksi tuollainen alku?

"avoimmat" -> avoimimmat.

"sanon ihan senkin uhalla että tämän itsekehuksi luokittelisitte", hyvin sanottu :)

Kirjalliseen tekstiin ei kuulu sulkeet.

Erikoista, että luokalla on kahdet kaksoset...

"niimpä" -> niinpä.

"Ja niimpä päästäänkin henkilökohtaisempiin asioihin ennen kuin nukahdan pystyyn." Tämä ei liity mitenkään tekstiin, se kannattaa ottaa pois.

"meluava ja rääkyvä... kakara." Miksi pisteet?

"on istutuksiakin paljon takapihalla", Tämä lause antaa ymmärtää, että takapihalla on sitä ja tätä todella paljon ja niiden lisäksi myös istutuksia.

"talollekkin" -> talollekin. Aina vain -kin, ei koskaan -kkin.

"juorut kuljevat yhtä nopeasti kuin ääni", ihan hyvin kirjoitettu! :)

Juonesta en oikein osaa sanoa mitään, koska tämä oli prologi. Teksti kaipaa hiontaa aika lailla, mutta siksi tänne on tultu, opettelemaan :)

Alku on ihan sujuva, mutta loppuosa ei tunnu kuuluvan joukkoon.

Hyvin oivaltava ja hyvin lyhyt.

Tarvisi aika paljon kerrata sanojen oikeaa kirjoitusmuotoa, pilkkusääntöjä ja yhdyssanoja. Niitä vilisee tekstissä vähän liiankin paljon, ja se häiritsee lukemista.

"Maista nyt toki ensin, ennenkuin kehut. Sanoi." Täällä on taas näitä 'ajatuserheitä', kun et ole lukenut tekstiäsi pikkutarkasti uudelleen. Tällä sivustolla ei pysty muokkaamaan, se täytyy tehdä aina ennen tänne laittamista.

"Ei vaan palaveri kutsu" Pilkulla ja oikealla yhdyssanalla tämän lauseen merkitys muuttuisi aivan täysin. Nyt sanot, että palaveri ei vaan kutsu. Mutta jos kirjoittaisit: 'Ei, vaan palaverikutsu', se tarkoittaisi juuri sitä mitä halusit lauseen tarkoittavan.

"Tutkimukset on edennyt siten että." Vähän päätön lause.

Puheenvuoroista ei useinkaan ota selvää kuka puhuu... Vaikkei se ole asian kannalta aina niin tärkeää, niin olisi silti hyvä osata antaa vihjettä siitä.

"Visa kiristeli hampaita niin että tärykalvot meinasi revetä." Hyvin kirjoitettu! :)

"Ja saat 100 % tukeni." Kirjoita se sanoin: 'sataprosenttisen', ei saa oikoa.
"18:ta" -> 'kahdeksantoista'

"Nyt ei ollut muuta kuin raiskattu maaperä, josta metsä oli hakattu pois. Mittavat sorakasat kertoivat korutontakieltä. Siellä täällä aukiota raskaat koneet raastoivat, repivät ja raatelivat koskematonta maata." Hyvä kuvailu!!

"....käsitti kolmen neljän lomamökin rakentamisen, sen seutukunnan upeimpaan maastoon.
Maa-alue käsitti..." 'Käsitti'-sanoja liian lähekkäin kaksi. Keksi toiseen synonyymi.

"—Siksi, että sinä olet ollut apuna tutkimuksissa, ja sitä paitsi minä saatan tarvita sinua.
—Toki en voi pakottaa sinua ellet…" Nämä kaksi on oletettavasti puhunut sama henkilö...? Et voi aloittaa uudella viivalla puheenvuoroa, koska se tarkoittaa, että joku muu kuin äskeinen puhuu. Tätä ongelmaa löytyy myös muualta tekstistä.

"Arttu sanoi kynää pyörittäen" Hyvä yksityiskohta lisätty repliikin perään, hyvä!

"aakeeta laakeeta". Mitä??

Eerika 'näpräsi' tablettiaan aivan liikaa, keksi 'näpräys'-sanan tilalle välillä jokin muu kuvaava verbi.

"Saatuaan kahvit ja sämpylät oli he siirtyneet nurkkapöytään." -> 'Saatuaan kahvit ja sämpylät, he siirtyivät nurkkapöytään.'

"Mutta jos luulet että saatko katsoa niin et saa." Hauska :)Nyt kuitenkaan lause ei toimi, joten vaihda 'luulet'-sanan tilalle 'mietit'.

"En ole kuulutkaan sen nimisestä henkilöstä? Siis mitä pelleilyä tämä oikein on?" Tunteeko hän jokaikisen siellä asuvan ja ennen asuneen henkilön?! Aika hurjaa!

Aforismit ja mietelauseet ovat sama asia.

"Kuin huomaamatta hän huomasi takanaan kaksi seinätaulua." Ei voi huomata kuin huomaamatta.......

Olen tyytyväinen, että olet vaivautunut etsimään latinankieliset mietelauseet tekstiisi. Sen mitä itse olen latinaa opiskellut, ne näyttävät olevan ihan oikein :)

En tiedä kiinnostaako sinua miten paljon oikeinkirjoitus ja virheiden korjaus, mutta olen valmis auttamaan :)

Teksti jää pahasti kesken, mutta odotan jatkoa :)

Juoni on edelleen mielenkiintoinen eikä junnaa liikaa paikallaan. Ihan kaikkien käänteiden tarkoitusperiä on ymmärrä; tässä enemmänkin touhutaan ja mennään ja tehdään eikä pysähdytä ajattelemaan. Kirjoitustyylisi on ihan hyvä, mutta nuo kirjoitusvirheet ja harhalyönnit sekoittavat sujuvaa linjaa aika tavalla.

Tuli mieleen Resident Evil :)Teksti vilisi hyviä kuvailuja ja ykssityiskohtia. Selkokielinen ja sujuva eteneminen.

"...hän kysyi hiljaa ja tähtäimen punainen valokeila haravoi huonetta." Vaihtaisin 'ja'-sanan vaikka 'kun'-sanaan.

"...sillä luodit iskeytyivät juuri siihen, mihin valokeila näytti. Hänen kätensä hikosivat jännityksestä, sillä..." Kaksi 'sillää' liian lähekkäin.

"Carl kopautti Briania seittiliivin olkasuojukseen ja lähti varovasti, ase ampumavalmiina vastakkaista seinustaa seuraavalle kulmalle, jonka siivutti varovasti ja pudottautui toisen polven varaan, ja jäi suojaamaan." Huuuuurjan pitkä lause, asiaa asian perään...

"...niin, että hänen ranteensa napsahti karmiin." Hieno yksityiskohta!

"Kalju, mustamies" Mikä?

"Brian tuuppasi olennon jalallaan selälleen." Jalallaan selälleen ei ihan toimi.

"...pidetäänkö hautajaiset?" Heh :D

"Varovasti, aseensa piippulinjaa pitkin tähystäen, Natalia eteni jalkoihinsa katsomatta. Lasinsirpaleet murtuivat paksujen kumipohjien alla ja valokeila pyyhki käytävän seiniä." Hieno kuvailu, näen tilanteen silmissäni!

"Riittää kun ampuu kaikkea karvaista. Mutta Göran täytyy silti jättää eloon..." Hyvä heitto! :D

"Nopeasti Iso kuunteli korva ovessa kiinni." Tarvitseeko kuunnella nopeasti? Jos vaan kuuntelisi?

Käyttäisin jotain muuta sanaa kuin 'mörkö', se kuulostaa siltä kuin sen kotipaikka olisi lasten sängyn alla.

"ruoanpuute näkyi kaventuneina kasvoina" Hyvä kuvailu.

"taklannut vastustajansa todella näyttävästi seinälle, sitä tosin kesti vain hetken." Vaihda pilkun tilalle piste, tulee selvempi tauko.

"Laitoksen henkilökunta, tarkemmin ottaen ne, jotka vielä jaksoivat..." 'Tarkemmin ottaen' ei sovi tähän, miten olisi; 'Laitoksen henkilökunnasta ne, jotka vielä jaksoivat...

"olivat jo kerran ampuneet heitä kohden..." -> kohti

"Pelti kilisi ja pienet kipinät sinkoilivat ilmassa luotien läpäistessä heikkoa estettä. Kolme laukausta tussahti naiseen ja tämä lensi pienten veriroiskeiden saattelemana selälleen." Hienoa kuvailua!

Alussa oli ihan liikaa radiorasahduksia, mielestäni niistä jokaista ei tarvitse erikseen mainita. Mietin myös, että onko mahdollista poistaa edes osa 'vasemmista' ja 'oikeista', niitä kun riittää. Nimiä ja tiiminumeroita vilisee jatkuvasti silmät täynnä, mikä on tietty tärkeää, mutta niitä on niin paljon, etten pysynyt yhtään perässä kuka, mitä, missä, milloin ja kuinka usein.
'Koetti', 'koettivat' -> koitti ja koittivat.
'Kolmisen kymmentä' -> kolmisenkymmentä.
'Sigin P226 mallisen' -> Sigin P226-mallisen TAI Sig P226 -mallisen

Todella hyvin kirjoitettu! Piti mielenkiinnon vakaasti kourissaan, alusta loppuun. Jännittävä ja sopivissa kohdin humoristinen. Henkilöhahmot olivat hyvin rakennettuja, niitä vain oli ehkä hieman liikaa. Mutta eihän niihin pääsekään erottelevasti syventymään näin lyhyessä tekstissä. Juonessa ehkä oli pieni 'jo nähty' -fiilis....

Pidin juonesta ja tyylistäsi.

Todellakin mukaansatempaava teksti!

"Niko tuhahti itsekseen kaahaten ylioppilaslahjaksi saamallaan uudella kirkkaanpunaisella Bemarilla reipasta ylinopeutta pitkin kapeaa, ikivanhan kuusimetsän reunustamaa hiekkatietä kohti vanhempiensa omistamaa, järven tuntumassa sijaitsevaa ja metsän ympäröimää kesämökkiä." Tässä on todella paljon kuvailuja yhdelle lauseelle. Pätkitä se.

"Bemarista huolimatta poikuus istui hänessä sitkeästi kuin tauti." Heh :D Hauskasti sanottu!

"...vaikka kalenteri väitti itsepintaisesti, että elettiin vasta elokuun alkua." Hienosti kirjoitettu!

"...vettä tuli kuin esterin perseestä, niin kuin Matti-vaarilla oli ollut tapana sanoa." Tämä lauseen loppuosa 'pelastaa' tuon sanonnan, jolloin se on sallittua kirjoittaa noin.

"...tuulilasinpyyhkimien taistellessa epätoivoisesti rankkasadetta vastaan." Loistava kuvailu, jonka perussanoma on, että 'satoi' :)

"...kerta kerralta lähempää ja lähempää." Toisto ja toisto, toinen pois.

"...kiersi auton editse matkustajan puolelle, mistä koputus tuntui kuuluneen." Lause antaa ymmärtää, että autossa istui matkustaja, koska hänen puolelleen on kierretty. Jos laitat Nikon kiertäneen auton editse, on selvää, että hän kiertää pois kuskin puoleisesta sivusta.

"...jotka saivat elinvoimansa yönsä yksin nukkuvien pikkupoikien pelosta." Hyvin kirjoitettu.

"...mutta tarjosi heikon oljenkorren." Tämäkin hyvin kirjoitettu :)

"Peilistä tuijotti auton takapenkillä istuva tyttö tai nuori nainen." Valitse. Joko tyttö tai nuori nainen.

"...jokin tavattoman voimakas kietoi kätensä hänen ympärilleen ja riuhtaisi hänet takaisin istuimelleen. Niko parkaisi ja rimpuili paniikin vallassa, ennen kuin hän muisti turvavyön." Tämä on todella hyvä!!!

"Silloin hirviökään ei voisi nähdä häntä. Niin kauan, kun hän piti silmänsä suljettuina eikä voinut nähdä tyttöä, tyttökään ei näkisi häntä." Toistat oikeastaan samaa asiaa peräkkäisissä lauseissa.

"Aivan kuin ympäröivä todellisuus olisi äkkiä muuttunut läpikuultavaksi, tahmeaksi ja raskaaksi nesteeksi, jossa ajallakin oli vaikeuksia ponnistella eteenpäin." Hieno kuvailu!

"Niko saattoi nähdä Sen suoraan edessään. Jokin liikkui pimeydessä..." Ensin mainitset sen olevan 'Se', mutta silti seuraavaksi viittaat siihen taas sanalla 'jokin'. 'Se' on muodon saanut selvä asia, jota katsotaan suoraan. 'Jokin' taas on epäselvä jossain siellä, mitä ei havaita suoranaisesti.

"Kasvot ja terävät, hopeanhohtoiset silmät." Silmät on kuvailtu jopa kahdella adjektiivilla, mutta kasvot vain mainitaan. Outo yhdistelmä. Tämä myös kuulostaa siltä, kuin mainittaisiin vain, että sen silmät olivat tällaiset ja että sillä oli myös kasvot.

"Kati-olento." Särähti pahasti 'korvaan' ja sait minut irvistämään.

Tytöttelet 'Pirua' kovasti, mutta ongelma on se, että tyttö voi olla iältään 1-20 vuotta. Vaikka aluksi sanoit, että takapenkillä istui tyttö tai nuori nainen, kuvailusi juonen edetessä sai minut kuvittelemaan sellaista 12-vuotiasta tyttöä (monissa kauhuleffoissa käytetään suunnilleen tämän ikäisiä). Joten ehkä sitä ikää pitäisi tarkentaa, jotta näkisin paremmin visiosi. Baarissa taas vastaan tuli aikuinen kurvikas nainen, joka ei istunut ollenkaan samoihin saappaisiin, joita kuvittelin aiemmin mainitusta tytöstä.

Luulin aluksi, että kyydissä oli mukana Juuso ja Teemu, koska jotenkin annoit tekstissäsi ymmärtää näin. Yllätyksekseni Niko olikin yksin, joka paljastui hetken päästä. Kirjoitat, että Niko jätti toisen pojista matkallaan jonnekin, mutta toisen 'kohtalo' jää hieman epäselväksi.

Juoni oli hyvä. Tämä 'Pirun' kutsuminen oli esitetty hienosti vasta myöhemmin tarinassa, eikä aloitettu sillä, todella hyvä! :) Minua kiinnostaa paljon mitä Niko toivoo ja miten aikoo käyttää seuraavat kymmenen vuotta. Tai miten hän keplottelee itsensä diilistä ulos.

Hieno teksti, en ole koskaan lukenut mitään tämänkaltaista runoa (luen kylläkin runoja erittäin vähän). Olet kirjoittanut rivien väleihin niin paljon enemmän kuin sanoihisi ja se on loistava taito! Muutamalla sanalla kerrot kokonaisia tarinoita.

Erikoinen tarina. En oikein saanut selville sen merkitystä. Juonta rakennettiin tarkasti ja kauan ja sitten kaikki pöllähti ilmaan yhden pelästyneen koiraeläimen vuoksi.

"Etsin tätä ihmistä vuorilta, toreilta ja kaduilta." Käytä kolmantena jotain muuta paikkaa, koska tässä on selvästi mikä-ei-kuulu-joukkoon-leikki menossa. Ei siis ole hyvä, että on kaksi hyvin samankaltaista ja yksi aivan erilainen.

"...ehkä hän oppisi jotain kuinka ihmisiä kohdellaan." Jätä 'jotain' pois.

"Ihmisen ei ole hyvä laulaa karaokea, vaikka tekisikin mieli." Tää on niin totta :D

"tärkeätä" -> tärkeää

Tuntui oudolta, että iso ruma mies lauloi karaokea ja riehui. Ensin vähän heitellään kamaa, sitten luikautellaan lauluja ja sitten taas heitellään kamaa? Hyvin outoa. Hän myöskin vaikutti olevan aika vähäsanainen, mitä annetaan ilmi; mutta karaoke luonnistui?

"Keskustelimme aamuyöstä pitkään." Miksi he keskustelivat aamuyöstä? Vai keskustelivatko he aamuyöllä?

"...ettei saa tupakoida juuri yhtään kävelykadulla" 'Juuri yhtään'?

"Olin täydellisen valmis kertomaan maailmalle ajatukseni." 'Täydellisen valmis' on aika ontuva ilmaus.Voiko olla muuten valmis kuin täydellisesti? Sitä joko on tai ei.

"Pitäisi hakea Jalle tekemään lisää mökkejä. Hän oli todella kätevä käsistään." Toinen lause on turha, jätä pois.

Mukana oli hyviä kohtia. Kieli on suht hyvää. Kerrontatapasi on ehkä hieman raskaan oloinen, jouduin keskittymään hieman tarkemmin, että sain luettua sujuvasti. Loppu on selvä loppu, mutta silti tarina on hyvin keskeneräinen. Jääkö koko idea siihen? Vai yrittääkö päähenkilö tätä 'maailmanvalloitustaan' uusiksi? Minua kiinnostaisi enemmän tietää, mitä päähenkilö hakee ja haluaa? Kysymys 'miksi' jää kaihertamaan aika paljon.