 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Hyvin kirjoitettu. Jaksoin hyvin lukea loppuun asti, ei ollut kyllästymisongelmia :)
Tyyli on aika perus, ei kovinkaan ihmeellisiä sanasommitelmia tai muuta, kunhan saatiin sanottua asiansa. Mielestäni tekstissä olisi saanut tulla vielä useammin ilmi, mitä kaikkea Jorma vihasi ja inhosi. Ja vähän vielä enemmän humoristiseen sävyyn ja pikkumaisuuksiin menemistä.
"heikon itsetuntonsa kohottamaan hetkeksi harmaata päätään", Erikoinen kuvailut... Jotenkaan en yhdistä itsetuntoon harmaata päätä.
"Keskipäivällä Jorma Mäenpää istui yksinään pesulansa työhuoneessa, työntekijät olivat ruokatunnilla ja Jorma päivysti itse pienessä toimistossa asiakkaiden varalta." Erota ennemmin pisteellä kuin pilkulla, tulee sujuvampi.
"...kun nainen astui sisään hänen työhuoneeseensa. Tuntui, kuin itse aika olisi tehnyt merkillisen silmukan naisen astuessa huoneeseen." Nyt nainen astui tuplasti huoneeseen.
"Veri pakeni hänen päästään kyetäkseen täyttämään hänen yllättävän ylösnousemuksen tehneen jäsenensä." Hyvin sanoiteltu!! :)
"...vaativampana pakottaen häpeän väistymään." Hyvä!
"isolla autolla ajamisesta. Isolla autolla ajaminen", samat sanat peräkkäin... Tee pari muutosta, muuttuu sujuvammaksi.
"Ja se saatanallinen lintu istui edelleen Pepposen katolla kirotut pikkuhousut kynsissään", Tätä toistoa oli vähän liiankin kanssa.
"Ainakin jos se luettiin osaamiseksi, että sai lippaan täytettyä ja kopeloitua varmistimen pois päältä." Heh :)
Istuiko Jorma kotinsa keittiön pöydän ääressä viimeisessä kohtauksessa? Miksi hän odotti naista siellä? Eikö se nainen ollut tulossa pesulaan?
Juoni on ihan hyvä, mutta jotain siinä vähän jää... saavuttamatta. En osaa oikein sanoa. Hyvä alku, hyvä loppu.
