Arvostelut käyttäjältä Arska

No niin, harmi kun näitä ei pääse editoimaan. ( e=a )

Tämä kytkeytyy siis suurempaan kokonaisuuteen josta on aiemmin tuotu esiin Pimeyden ensimmäinen nousu. aikamoinen kokonaisuus tämä Lohikäärmekuningaskin on.
Paljon toimintaa ja monipuolista tapahtumien kuvausta tarinaan on saatu. Tässä näkyy ilmeisesti sivustolle tuonnin yhteydessä tapahtuva kappalejaon pakkautuminen, jolloin tekstin lukemista helpottava kappalejako ja tekstin jäsentely osittain katoaa. On tähän saatu kappalejakoakin, mutta tekstissä on tuota pakkautumaa, jolloin lukukappaleista tulee mittavia ja vaikeammin luettavia, ja se haittaa tarinan seuraamista. Ainakin pieneltä ruudulta katsellessa.

Itse tarinassa on kyllä sisällöllista antia ja mielikuvituksellista sisältöä, joka vie lukijaa aiheen sisällä läpi tapahtumien kiinnostavalla otteella
Lohikäärmekuningas Fendelin pako jättää mukavasti odotuksia jatkoon.

Palaan asiaan luettuani myös tuon toisen tekstisi.

Kiitos kiinnostavasta tarinasta.

Tervetuloa kirjoittelemaan joukkoomme. Kerrot tekstisi olevan raakaversio? No joo. Tarinassa on ainesta ja aihiota todella paljon enempään kuin olet siihen sisällyttänyt.

Minulle tuli ensimmäisenä mieleen tämän olevan tekstipohja tarinaan, jolle on vain rakennettava tapahtumien ja tilanteiden kuvaus. Siis eräänlainen runko josta vielä puuttuu se "liha" ympäriltä.

Olet otsikoinut tämän osa 3: ksi. Eli kaksi edeltävää osaa on jo kirjoitettuna. Siis ainekset mittavaan tuotteeseen.

Tähän vain tapahtumakuvausta ja tilanteita ympärille ja hyvä tulee. Esim Nuo lentoliskot: kuvailua niiden käytöstä taisteluissa ja kannattaa niitä vilauttaa myös aivan yllättävissä yhteyksissä.

Sinulla on tässä käsissäsi mielikuvituksellisesti rikas työpohja ja se kannattaa työstää myös valmiiksi tarinaksi. Tälläsenä tämä on raakile siihen verrattuna mitä tästä pystyy luomaan.

Kuten Oriodion kertoi, täältä ei ole helppoa poistaa tekstejään, joten kannattaa lähteä siitä ettei se onnistu.

Jep...nämä tärähtäneet uppoaa aina. Jotain todella hulvatonta fiilistä näistä aina löytyy. Tälläistä tarinaa olisi todella mukavaa lukea kesämökin riippumatossa loikoillessa, naurunhörähtelyjä päästellen.

Mitä sitten tulee tämän opettavaisen tarinan varsinaiseen opetukselliseen teemaan: Varsinaisesti on minulle aivan sama, kumpi mainituista suuruuksista on parempi, joten en ota kantaa. Pääasia lienee kuitenkin lienee se, ettei Paavo Väyrynen ole parempi kuin CCR.

" Sekavaa settiä"
Hyvin kuvailtu ja nimetty runo. Sekavaa settiähän tämä elämä on. Kaikkine iloineen, kaikkine murheineen.

Jotenkin niin kuvailevcalla tavalla kerrottu ja runomuotoon pakattu tiivistelmä siitä kirjosta, jota jokainen päivä tuo tullessaan.
Kuvailu siitä, kuinka tapahtumat vaihtelevat ja saavat mielialat vaihtelemaan luoden päivistä juuri tuota sekavaa settiä.

Vaikka kaikki tuo onkin tavallaan niin tuttua, on runomuotoon tiivistetty kuvaus myös omaperäisen tuore ja raikas. Tykkään.

Samaa henkeä on noissa muissakin kirjoittamissasi runoissa. saavat ajatukset lentoon, ja sehän kai on runojen yksi päämäärä.

Kiitos runoistasi.

Juuri näin. Täyttä asiaa kyllä, mutta kyseessä voi olla sekin että teksti on kirjoitettu muussa yhteydessä jossa tavutus on ollut tarpeen. Kopioituna ja tälle sivustolle liitettynä rivijaot eivät ole osuneet yksiin alkuperäisen tekstimuodon kanssa ja tavuviivat ovat sitten sattuman sanelemissa kohdissa.

Toinen seikka on tuo kappalejako. Olen itsekin joutunut tilaanteisiin, joissa tänne siirretty teksti hukkaa kappalejakonsa ja joskus repliikkien etumerkinnät. Jos siirtoikkunaa katselee ennen lähettämistä, voi vielä vaikuttaa noihin seikkoihin. Monesti itse ainakin olen niin huolimaton, etten käy siinä vaiheessa enää lukemaan kirjoittelemiani juttuja uudelleen, vaan tulee lähetettyä tuotos samantien. Ja... KYLLÄ, kyllä se harmittaa myöhemmin.

Kaiketi siihen on vaikuttamassa käytössä oleva kirjoitusohjelma. Itselläni on käytössä myös ikivanha "puuhiilillä" lämpiävä potkukäynnisteinen pöytäkone, jonka näppäinäänet ovat musiikkia kirjoittaville korvilleni, joten sitä tulee käytettyä tarinoiden dokumentointiin silloin tällöin. Verkossahan tuo polkumylly ei ole, joten tekstit kiinnitän cd levylle, ja siitä sitten joitakin eteenpäin foorumille asti.
Jotenkin ja jostakin käsittämättömästä syystä noissa siirroissa tapahtuu kaikenlaisia hämäriä hommia, joissa sitten varsinkin kappalejaot katoavat. Kumma ettei samaa koskaan tapahdu kirjoitusvirheille.

Taas jotain aivan mahtavaa tarinanjuoksetusta. Osaat todella laatia tekstisi yllättävästi ja todella omaperäisellä tavallasi luot huumorilla siihen aivan käsittämättömän kiinnostavan vireen.

Nämä "tarahtäneet" ovat ehdottomasti si vuston raikkainta antia, ei ehkä vielä nykyisen käsityksen mukaan sitä " korkeakulttuuria", mutta ajat muuttuvat, ja viihdettä tämä on sieltä terävimmästä päästä. Toivottavasti tälle löytyy lajenpaa lukijakuntaa. Nämä kuuluisivat ehdottomasti kansien väliin.

Uusia rautoja vain tuleen ja Rauhaa ja Rakkautta.

No, olihan se aivan varmasti juuri noin.

Mukavaa kysymysasettelua kesäisessä hengessä runomittaan.

Mukavasti mieleen nousevat ne lapsuuden kesät, jotka kestivät pitkään ja kuinka lämpimiä ne olivatkaan.

Tuot esiin tuon lintujen laulun ja se jotenkin sykähdyttää. Mieleeni on jäänyt kesäiset muistot juuri tuosta aiheesta. Asuimme maalla ja polku uimarantaan kulki kallioisten mäkien väliin jääneessä lehtometsässä. Korkeat lehtipuut peittivät ison osan päivänvalosta ja alle jäi hämärä vihreys. Ja, - se lintujen laulu. Se oli jotain aivan huumaavaa siinä muutoin kaikilta ympäristön ääniltä suojatussa lehdossa. Kuinka monesti istuinkaan siinä kallioisen rinteen alimmilla lohkareilla ja kuuntelin sitä alkukesän konserttia luonnon omassa salissa. Voi, pystyit kirjoittamaan tuon tunnelman esiin runollasi.

Ja taisipa siinä sitä kaihoa olla aikalailla enemmän, siinä kesän viimeisessä henkäyksessä.

Kiitos runostasi.

Oudosti toimii sivusto näemmä. Kommenttini ei rekisteröitynyt arvostelun kera, eikä näemmä lisännyt arvostelujen lukumäärää. Tässä tähdet kommenttini kohdalle.

Nämä "tärähtäneet" kirjoituksesi ovat omalaatuisella tavallaan todella viihdyttävää luettavaa. Tarina soljuu mukavasti ja täynnä käänteitä, joita ei todellakaan voi etukäteen aavistaa.

Tuo yllättävyys osaakin kiehtoa lukiessa. Mietin noita yhdyssanajuttuja tarinoissasi: onko ne todella virheita, vai tarkoituksella rakennettu lukijan ajatuakulkua kohdentamaan joihinkin yksityiskohtiin. Joka tapauksessa ne tuntuvat toimivan niin.

Kyllä näitä lystikseen lukee. Omaperäisellä tavallaan todella viihdyttävää lukemista.

Kiitos taas kerran maukkaasta lukuhetkasta.