Arvostelut käyttäjältä Arska

Aivan mahtavasti taas tärähti.

Ovat nämä vaan minusta niin mainiosti kehiteltyjä tarinoita joissa mielikuvitus ei kahleita kantele. Aivan mahtavaa tarinan kuljetusta, eikä yllättäviä käänteitä todellakaan puutu.

Kirjoitusvirheistä en muuten isommin kommentoi, mutta hieman kurahtaa noissa yhdyssanoissa. Toisaalta se ei haittaa, koska tarina on itsessään sellaista mielikuvalentoa, että joku jarru siihen kai onkin paikallaan.

Tykkään.

Aivan mielenkiintoinen kirjoitus mysteeristä.
Mysteerihän on todella monitahoinen asia, joka parhaimmillaan todella nostattaa kiinnostuksen ja uteliaisuuden käsittämättömäksi koetun asian suhteen. Voi toisinaan myös aiheuttaa pelkoa tuntemattoman ja uhkaksi koetun seikan suhteen.

Mutta yhtä kaikki mysteerit todella kiehtovat ihmisiä ja ovat aina kiehtoneet. Uteliaisuus näitä ymmärryksen yli käyviä ilmiöitä kohtaan on vienyt kehitystä eteenpäin. Mysteerin ratkaiseminen on monesti myös näkökulmia avartava ja uudeleen ajatusmalleja suuntaava seikka.

Kirjoittaja käsittelee aihetta laajasti ja hieman joissakin kohdissa jo poikkeaa itse aiheen ulkopuolelle, mutta sekin tapahtuu kiinnostavala ja ajatuksia nostattavalla tavalla. Esim. tuo korttipelin värisuora ja sen vertaaminen ns. tyhjään käteen. Värisuorahan ei ole mysteeri, vaan tilastollisesti harvinainen sattuma. Pelissä sen arvostus on merkittävä, toisin kuin tuo mainittu "tyhjä käsi". Jos kuitenkin tuo tyhjä käsi, jonka todennäköisyys siis on samaa luokkaa värisuoran kanssa, olisi säännöissä merkitty ( siis juuri nuo mainitut kortit) Jokerikädeksi, joka on värisuoraakin vahvempi, niin asetelma kääntyisi aivan toiseksi.

Mutta hyvä kirjoitus mysteereistä ja samalla myös ajatusleikeistä.

Hyvää tekstiä. Kiinnostavalla tavalla rakennettu kuvaus. Tässä on mystisyyttä kerrakseen. Mitä Onnille oikein oli tapahtunut. Todellinen maailma oli vaihtunut varjotodellisuudeksi jossa Onni jatkoi olemistaan pystymättä vaikuttamaan mihinkään oman olemuksensa ulkopuolella.

Ehkä kyseessä on se ns. kuolemanjälkeinen elämä, ehkä joku täydellinen syrjäytymiskokemus? Kokonaisvaltainen ulkopuolisuus kaikesta. Tai sitten jotakin aivan muuta, jotakin jota ei pysty näkemään jollei ole sitä itse kokenut.

Kiinnostava kuvaus, jotaa täydentää tuo ratkaisemattomuus.

Hyytävän hyvä.

Tämä Toregin ja Indisin tarina on mukavasti mukaansa tempaava ja kiinnostavalla tavalla kerrottu.

Seikkailua, romantiikkaa ja jännitystä, hyvän tarinan peruselementit siis löytyvät ja sopivassa suhteessa.
Tarina sisältää romanttisen rakkauskertomuksen ja rakentaa sen mielikuvitusrikkaaseen fantasiaan.

Erinomainen kokonaisuus, josta todella nautin lukiessani.

Kiitos tästä.

Aivan on siis vetävä mainos.

Hetken mietin tekeekö mieleni kirjautua tuon Casino Kanuunan sivuille. Ei tehnyt. Varmaan osuvampi infoisku jollekin toiselle kohderyhmälle.

Vetävä mainos siis, vaikkeei vetänytkään Casinolle.

Kirjoitusasultaan kokolailla ehyt suoritus. Varsinaisia novellimaisuuksia en juurikaan osannut löytää.

No niin, harmi kun näitä ei pääse editoimaan. ( e=a )

Tämä kytkeytyy siis suurempaan kokonaisuuteen josta on aiemmin tuotu esiin Pimeyden ensimmäinen nousu. aikamoinen kokonaisuus tämä Lohikäärmekuningaskin on.
Paljon toimintaa ja monipuolista tapahtumien kuvausta tarinaan on saatu. Tässä näkyy ilmeisesti sivustolle tuonnin yhteydessä tapahtuva kappalejaon pakkautuminen, jolloin tekstin lukemista helpottava kappalejako ja tekstin jäsentely osittain katoaa. On tähän saatu kappalejakoakin, mutta tekstissä on tuota pakkautumaa, jolloin lukukappaleista tulee mittavia ja vaikeammin luettavia, ja se haittaa tarinan seuraamista. Ainakin pieneltä ruudulta katsellessa.

Itse tarinassa on kyllä sisällöllista antia ja mielikuvituksellista sisältöä, joka vie lukijaa aiheen sisällä läpi tapahtumien kiinnostavalla otteella
Lohikäärmekuningas Fendelin pako jättää mukavasti odotuksia jatkoon.

Palaan asiaan luettuani myös tuon toisen tekstisi.

Kiitos kiinnostavasta tarinasta.

Tervetuloa kirjoittelemaan joukkoomme. Kerrot tekstisi olevan raakaversio? No joo. Tarinassa on ainesta ja aihiota todella paljon enempään kuin olet siihen sisällyttänyt.

Minulle tuli ensimmäisenä mieleen tämän olevan tekstipohja tarinaan, jolle on vain rakennettava tapahtumien ja tilanteiden kuvaus. Siis eräänlainen runko josta vielä puuttuu se "liha" ympäriltä.

Olet otsikoinut tämän osa 3: ksi. Eli kaksi edeltävää osaa on jo kirjoitettuna. Siis ainekset mittavaan tuotteeseen.

Tähän vain tapahtumakuvausta ja tilanteita ympärille ja hyvä tulee. Esim Nuo lentoliskot: kuvailua niiden käytöstä taisteluissa ja kannattaa niitä vilauttaa myös aivan yllättävissä yhteyksissä.

Sinulla on tässä käsissäsi mielikuvituksellisesti rikas työpohja ja se kannattaa työstää myös valmiiksi tarinaksi. Tälläsenä tämä on raakile siihen verrattuna mitä tästä pystyy luomaan.

Kuten Oriodion kertoi, täältä ei ole helppoa poistaa tekstejään, joten kannattaa lähteä siitä ettei se onnistu.

Jep...nämä tärähtäneet uppoaa aina. Jotain todella hulvatonta fiilistä näistä aina löytyy. Tälläistä tarinaa olisi todella mukavaa lukea kesämökin riippumatossa loikoillessa, naurunhörähtelyjä päästellen.

Mitä sitten tulee tämän opettavaisen tarinan varsinaiseen opetukselliseen teemaan: Varsinaisesti on minulle aivan sama, kumpi mainituista suuruuksista on parempi, joten en ota kantaa. Pääasia lienee kuitenkin lienee se, ettei Paavo Väyrynen ole parempi kuin CCR.

" Sekavaa settiä"
Hyvin kuvailtu ja nimetty runo. Sekavaa settiähän tämä elämä on. Kaikkine iloineen, kaikkine murheineen.

Jotenkin niin kuvailevcalla tavalla kerrottu ja runomuotoon pakattu tiivistelmä siitä kirjosta, jota jokainen päivä tuo tullessaan.
Kuvailu siitä, kuinka tapahtumat vaihtelevat ja saavat mielialat vaihtelemaan luoden päivistä juuri tuota sekavaa settiä.

Vaikka kaikki tuo onkin tavallaan niin tuttua, on runomuotoon tiivistetty kuvaus myös omaperäisen tuore ja raikas. Tykkään.

Samaa henkeä on noissa muissakin kirjoittamissasi runoissa. saavat ajatukset lentoon, ja sehän kai on runojen yksi päämäärä.

Kiitos runoistasi.