Arvostelut käyttäjältä Alapo80

Moikka JoseGM!

Hyvä nimi! Erityisesti englannistettuna Dragon Diaries antaa sellaista old school fantasiahypetyshehkua! :D Hyvä miljöö ja minunkaltaiselleni fantasia ja scifi diggarille todella samaistuttava hahmo!

Omituisuus.
"Miehen selän takana, kaukana kylän teräsmuurien päällä, joukko ihmisiä tuijotti kaukoputkiensa ja yökiikariensa läpi metsän reunaa lähestyvää miestä.".
Miten miehen selän takaa voidaan tuijottaa lähestyvää miestä? Eikös mies loittone, jos kylä on selän takana? Noin ajatuksena vain :D

Vältä toistoa. Esim tuossa miehen lähestyessä hengitys sana. Ja tuo metallisten rakennusten homma, josta kerrot ensin kuvailussa ja sitten vartiomiehistä puhuttaessa.

Selkeydestä.
"Mies otti askeleen eteenpäin äänettömässä ja autiossa metsässä, ja lähti kulkemaan kohti synkän metsän pimeää sydäntä.".
Ajatukseni:
"Mies lähti äänettömässä ja autiossa metsässä kulkemaan kohti synkän metsän pimeää sydäntä.".

Hieman ylläolevaan iittyen.
"...mies seisoi pysähtyneenä mustien puiden reunustaman aukean reunalle.".
Ajatukseni:
"...mies oli pysähtynyt mustien puiden reunustaman aukean reunalle.".

Tuossa kun poltettu huomaa miehen ja alat kuvailla poltetun kehoa ja sitä, miksi oli moiseksi muotoutunut, keskeytät jännittävän kerronnan turhalla kuvailulla. Annat hyvän kuvan poltetusta, mutta tilanteen täytyy jatkua. Loput kuvailut olisit voinut liittää johonkin tulevaan, esimerkiksi siinä, kun poltetut on tapettu ja mies vielä vilkaisee niitä tai sitten sellaisessa vaiheessa, kun mies vaikka murskaa jonkin poltetun muuttuneen luun tai repii lihaksen irti jänteestä tai vastaavaa.

Harmi, että loppui kesken. Hyvin lähtee käyntiin. Toivottavasti jatkoa seuraa! :D Otin arvosanaa pois, koska et tarjonnut tappelua :D

Kiitos!

Moikka Unto Laaja!

Kivan selkeä aihe ja kokonaisuus. Mielestäni osa riveistä hieman hapariovia, kuten tuo olen julma ja minä, josta tulee mieleen että hän on hän julman lisäksi, ja sehän on itsestään selvää :D

Kivoja vertauksia hankalaan ja vaikeaselkoiseen ihmiseen.

Tuota kissan lopettamista en tajua, mutta sain käsityksen, että viittaat sillä jonkinlaiseen julmuuteen?

Kiitos!

Moikka Vuorenhelmi!

Mielenkiintoinen ajatusleikki! :D Kenties nimen olisi voinut valita sopivammaksi, mutta se on pikkujuttu.

Vertauksista.
"Oikaisen epäröivin askelin puiston poikki, ikään kuin kelluisin epätodellisessa ulottuvuudessa, mutta jalkani tottelevat.".
Minkälainen on epätodellinen ulottuvuus ja miten siellä voi kellua? Ehkä seuraavasti, tuntuu, kuin joku toinen käskisi minua vastusteluistani huolimatta, ja jalkani tottelevat.
Hieman samaan liittyen.
"On kirpeä alkukevät, aurinko on antanut vihjeen kuumasta päivästä ja niinpä lyhenevät hameet värittävät katukuvaa.".
Ajatukseni:
"On kirpeä alkukevät. Aurinko lämmittää mukavasti, ja lyhenevät hameet värittävät katukuvaa.".
Lisäsin myös pilkun ennen ja - sanaa, sillä lauseilla ei ole yhteistä jäsentä.

Kannattaa lukea kirjoittamansa itselleen ääneen, niin tietyt kankeudet kyllä huomaa. Jonkin verran häiritsi se, että taustat ja loppuratkaisu, eli se miten tuosta juttu eteni, puuttuivat.

Kiva mielikuva ja selkeää tekstiä! Hyvä!

Kiitos!

Moikka Loviisa V!

Jos löydät vanhan tekstin, niin kenties sitä voisi muokata aikaisemmin saadun palautteen pohjalta? Mielenkiinnosta kysyn, että teitkö tälle mitään vai latasitko vain? Sulkeita on ainakin mukana, joten joko haluat väkisin niitä käyttää, tai sitten tämä on vain ladattu tänne.

Kiva ajatus ja lämmin tunnelma. Kirjoitat sujuvasti.

Karaistutaanko kylmässä vai kylmästä?

Tässä, kuten edellisissäkin, kerrot tarkkaan mistä nimet tulevat. Tuollaisen nippelitiedon voit ujuttaa vaikka dialogiin, mutta älä katkaise turhalla kuvailulla kerrontaa. Tästäkin mainitsin jo aikaisemmin, eli lukija muodostaa oman mielikuvansa hahmoista ja ulkonäöistä, joten kirjoittajan on turha koettaa tuputtaa omaa visiotaan täydellisenä. Ei toimi ihmismieli niin.

Käytät todella paljon ajatusviivaa. Se on tehostekeino, jonka käyttöä kannattaa harkita.

Se mitä jäin kaipaamaan, on se, mikä tekee juonesta jännittävän, eli konflikti. Mielestäni tässä oli melkoisesti turhaa jaarittelua. Tiivisrytminen kerronta henkilökemioiden törmätessä toisiinsa puuttui. Kirjoitat päiväkirjoista, vuodenajoista, leikeistä, seikkailuista, mutta mihin ne johtivat? Tässä olisi voinut olla jokin voimallisempi loppu. Itkua, surua, pakokauhua tai vastaavaa.
Olet kirjoittanut pitkästi sen, minkä olisi voinut tiivistää. Näin pitkässä täytyisi olla voimakkaat konfliktit ja paljon jännitteitä.

Olet hyvä kirjoittamaan, vaikka paljon kritisoinkin. Sinulla on hyvä mielikuvitus!

Kiitos!

Moikka Liina!

Jokseenkin sekava, mutta teemaa seuraileva ajatus. Varsinainen juoni tästä puuttui, kerroit vain jostain henkilöstä. Eli tämä on jännittävä pintaraapaisu jonkin henkilön sisään.

Vältä toistoa. Alussa muun muassa luokseen sana. Keksi synonyymejä! Käytät jäljempänä myös kelluu sanaa paljon.

Puhut ensin Irynistä ja sitten tytöstä, joka itsekin. Tuo tarkoittaisi että tyttö on kertonut Irynistä ja nyt on itsekin. Tarkkana.

Kirjoita samassa tilanteessa, eli johdonmukaisesti. Kirjoitat, kuinka joku kelluu nyt kuplassa ja sitä ennen kellui jossain muualla. Liian samankaltaista ja hitusen jopa sekavaa.

Mietin tuossa, että onko jotenkin outoa, että Iryn vetää unia puoleensa? Minäkin vedän...öisin. Tästä puuttuu se erikoisuus, omituisuus joka tekee tästä todella kirjoittamisen arvoisen. Jännitys ja odotus siitä, mitä unessa voikaan tapahtua, puuttui. Odotin jotain Freddie Kruger tasoista unien todeksi tulemista, mutta tuntui, että tyttö vain näki unta.

Kirjoitustyylisi on selkeä ja hyvä!

Kiitos!

Moikka Liz!

Tästä tuli paha mieli, noin niin kuin hyvällä tavalla. Todenmukainen, ahdistava ja sellainen, joka saa raivon heräämään vanhempia kohtaan.

Vältä toistoa. Eli noita perus se ja perus tää.
Oikeastaan muuta en halua tähän sanoa.

Kiitos hyvästä kirjoituksesta, joka kaikessa ällöttävyydessään on ikävä kyllä hyvin totuudenmukainen.

Kiitos!

Moikka Loharifani16!

Synkän miljöön ja hyvän tunnelman olet luonut! Ilmassa on koko ajan sellainen pelon ja varulillaan olon tunne. Hyvä!

Urputan aina kirjoittamaan yksinkertaisesti, mutta tietyissä paikoin täytyy fiilistellä.
"...susi käveli tulen läpi täysin vahingoittumattomana.".
"...susi asteli tulen läpi. Liekit eivät kyenneet sen mustaan turkkiin.".

Mieti taistelut tarkkaan, sillä ne ovat tällaisen kirjallisuuden suola.
"Hän loikkasi alfaa kohti tyrmäten hänet maahan ja katsoi sitten pentuja.".
Tässä tuntuu, että tuo loikka tyrmäsi suden maahan.
"Hän loikkasi ja iskeytyi voimalla päin alfaa, joka tuupertui maahan...".

Pilkut ennen konjunktioita, jotka erottavat lauseet toisistaan.
"...juokseva pysähtyi kun Lucy parkaisi kovaa.".
"...pysähtyi, kun...

Välkä arkipäiväisiä juttuja ja mieti ilmaisu tarkkaan. Vältä fiilistelykohtauksissa sellaisia sanoja kuin käveli, joka on helppo korvata tunnelmallisella asteli tai raahautui tai vast. Myöskin tuo, että voiko vuorta kiivetä alaspäin? :D
"Musta yksisilmäinen uros kiipesi vuorta ylöspäin.".
"Musta yksisilmäinen uros kiipesi vuorenrinnettä.".

Kerrot käännöksistä tarkkaan. Kenties vain niin, että se kulki syvemmälle luolastoon?

Hyvä tunnelma ja hyvät "pahanpuolen" ylivoimaiset voimasuhteet. Ne luovat hyvää jännitystä.
Mielenkiintoinen tarina. Satsaa taistelu ja fiilistelykohtausten värittämiseen, niin hyvä tulee!

Kiitos!

Moikka sasikain!

Nyt on paljon asiaa lyhyessä paketissa. Jopa hieman liikaa, mutta täytyy sanoa, että tuossa on todella scifin, kunnon scifin, ainekset kasassa.

Kirjoita yksinkertaisesti. Aloitat jollain omituisella irtonaisella naisasialla, jonka kertojasta ei ole tietoa. Sitten tulee joku jälleen irrallinen energiatiedotus.
Eli ota selkeä ajatus ja valmistele juoni ja se, mitä haluat lukijalle kertoa. Juoni sai tässä pieniä punaisia lankoja, mutta seuraaminen oli hankalaa kaiken teknisen hässäkän keskellä. Miten olet ajatellut alkaa kuljettamaan tarinaa? Henkilöt, paikat, tapahtumat jne.

Vältä puhekielen termejä, kuten posauttaa.

Tämä toimii jonkinlaisena prologina ja tekee kyllä pohjan vankalle scifiseikkailulle! Todella hyvin sinulla tuntuu olevan tekniikka hallussa! :)

Kiitos!

Moikka Loharifani16!

Tosi hyvää fantasiaa! Tykkäsin! Machomaisuutta, legendaarisuutta, toimintaa ja taruolentoja!

Ilmaisusta sen verran, että älä tyydy siihen, mitä ensin kirjoitat. Kavioiden kopina kaikui, kantautui tai kaikui kaduilla. Kuului on liian arkinen. Elävöitä mielikuvia.

Vältä toistoa. Hänen uskollisin...oli hänen mukanaan kulkeva. Esimerkiksi niin, että hänen mukanaan kulki aina uskollinen...

Kirjoitat siitä, kuinka petomestari saapuu kaupunkiin. Sitten alatkin kertoa eläimestä kuvailemalla kappaleen verran. Tämä tekee sen, että juonen kerronta katkeaa. Se on ärsyttävää. Upota kuvailu, kuten eläimen panssarit, pieninä paloina kerrontaan, jotta juoni ei katkea kuvailun aikana. Mieti myös onko kaikki lohikäärmekielinimet ja muut tarpeen oksentaa kerralla lukijan niskaan.

Vältä täytesanoja. Mikä ero on kapakalla ja jonkinlaisella kapakalla? Miksi ei vain kapakka? Myöhemmin puhut meinaan kapakasta, etkä jonkinlaisen kapakan omistajasta.

Muista pilkut lauseiden välillä. Esimerkiksi jos uhmaa heitä, niin pääsee vain... Eli jos uhmaa heitä on sivulause, joka täytyy erottaa pilkulla.

Lyhyt. Olisin halunnut maistiaisen taistelusta, sillä ne ovat todella iso osa fantasiaa.

Kiitos!

Moikka Loviisa V!

Hyvin jatkuu! Tarina on selvästi suunniteltu. Mielestäni vanhemmat ja haltiat jäivät tässä kuitenkin liian vähälle huomiolle. Tai ehkä ne ovat seuraavassa osiossa, jota varten täytyy avata uusi postaus...

Vaikka Sinulla on joku tietty kuva, tarkkakin kuva, hahmoista, niin älä koeta tuputtaa sitä kokonaan lukijalle. Jokainen ihminen näkee nämä hahmot sellaisina kuin haluaa. Minua häiritsee tuo liiallinen kuvailu. Kuvailit jo viime osassa silmien väriä, hiusten väriä, vaatteita, miten hiuksia pidetään jne. Ei noita lukija muista ja vaikka muistaisikin, niin lukijalla on aina oma mielikuva hahmoista ja ulkonäöistä. Vältä siis liiallista kuvailua.
Vanhempien lapsi on kadonnut, ja Sinä kuvailet silmien väriä ja sitä, kuka näyttää keneltä. Ei hyvä.

Kolmoispisteet ja sulkeet...(ei sovi). Unessa ehkä jotenkin, mutta kenties siinä lopussa. Ja caps lock. Isot kirjaimet kuuluvat virkkeiden alkuun. Ei muualle. Käytä huutomerkkejä tehosteina. Onko jossain opetettu, että isot kirjaimet toimvat kuten huutomerkki?

Tässä on samoja virheitä, kuin edellisessäkin. Tarina itsessään kuitenkin etenee jouhevasti ja hyvin. Sitä on miellyttävä lukea! Osaat kirjoittaa ja kertoa tarinaa!

Kiitos!