 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Loharifani16!
Synkän miljöön ja hyvän tunnelman olet luonut! Ilmassa on koko ajan sellainen pelon ja varulillaan olon tunne. Hyvä!
Urputan aina kirjoittamaan yksinkertaisesti, mutta tietyissä paikoin täytyy fiilistellä.
"...susi käveli tulen läpi täysin vahingoittumattomana.".
"...susi asteli tulen läpi. Liekit eivät kyenneet sen mustaan turkkiin.".
Mieti taistelut tarkkaan, sillä ne ovat tällaisen kirjallisuuden suola.
"Hän loikkasi alfaa kohti tyrmäten hänet maahan ja katsoi sitten pentuja.".
Tässä tuntuu, että tuo loikka tyrmäsi suden maahan.
"Hän loikkasi ja iskeytyi voimalla päin alfaa, joka tuupertui maahan...".
Pilkut ennen konjunktioita, jotka erottavat lauseet toisistaan.
"...juokseva pysähtyi kun Lucy parkaisi kovaa.".
"...pysähtyi, kun...
Välkä arkipäiväisiä juttuja ja mieti ilmaisu tarkkaan. Vältä fiilistelykohtauksissa sellaisia sanoja kuin käveli, joka on helppo korvata tunnelmallisella asteli tai raahautui tai vast. Myöskin tuo, että voiko vuorta kiivetä alaspäin? :D
"Musta yksisilmäinen uros kiipesi vuorta ylöspäin.".
"Musta yksisilmäinen uros kiipesi vuorenrinnettä.".
Kerrot käännöksistä tarkkaan. Kenties vain niin, että se kulki syvemmälle luolastoon?
Hyvä tunnelma ja hyvät "pahanpuolen" ylivoimaiset voimasuhteet. Ne luovat hyvää jännitystä.
Mielenkiintoinen tarina. Satsaa taistelu ja fiilistelykohtausten värittämiseen, niin hyvä tulee!
Kiitos!
