Arvostelut käyttäjältä Arska

Hei!

Aloitat kysymyksillä,minä vastauksilla.

Ei. En ole masentunut. On tietysti tilanteita,jolloin mieli on maassa. Asiat eivät mene toivottuun suuntaan ja joskus jopa kaikki tuntuu menevän päin helvettiä. Silti en koe olevani masentunut silloinkaan. Se on tilapäistäja ohimenevää.
Joskus jopa niin että, myöhemmin huomaa kaiken kuitenkin menneen jotakuinkin hyvin.

Tänään upea kevätaamu. Lähdin ulos kävelylle ja nautin aamun rauhallisuudesta ja kuuntelin peippojen laulua. Aivan mahtava fiilis,siinä minun masennuslääkkeeni tälle aamulla.

Mitä teen elämässäni? Nautin siitä. Elämän polussa on mutkia ja on ylämäkiä, sekä alamäkiä. Mitä enemmän on mutkia, sitä lyhyempiä suorat. Mitä enemmän on ylämäkiä ja alamäkiä, sitä vähemmän on tasamaata. Suorat ja tasamaat ovat niitä hetkiä, jolloin ei paljoa tapahdu. Vaikka ylämäkien ja alamäkien keskiarvosta tuleekin jotakuinkin tasamaa, ei se kuljettuna matkana ole yhtäläinen. Sama tietysti noiden mutkian suhteen.

Voidakseen nauttia elämän kohokohdista, on käytävä myös läpi laskujen pohjat.

Totta kai tunnen olevani erilainen. Minähän olen, niin kuin jokainen meistä on, sinäkin.

Sanot olevasi masentunut ja syöväsi joka aamu lääkkeesi, jotka eivät vaikuta mitenkään. Kyllä ne vaikuttavat. Ihan varmasti.

Ovatko taivas ja helvetti olemassa. Kysymys, johon vastatessa liikkuu heikoilla jäillä, mutta vastaan silti oman käsitykseni mukaan. Kyllä ne ovat olemassa, mutta eivät ehkä siellä, missä niiden perinteisesti käsitetään olevan. Jossakin tuonpuoleisessa. Minä käsitän niiden olevan meidän omassa päässämme. Meidän omassa uskossamme niiden olemassaoloon.

Käsitettä taivaan ja helvetin olemassaolosta on taottu ihmismieleen vuosisatojen saatossa ja se on iskostunut niin syvälle, ettei sitä useinkaan enää ajatella, saati kyseenalaisteta.

Maailma ei ole paratiisi, muttei myöskään helvetti. Tämä on yksi pieni planeetta yhdessä pienessä aurinkokunnassa, joka sijaitsee yhden galaksin laitamilla, lukemattomien galaksien joukossa.
Yksi pieni planeetta, joka on siitä harvinainen, että tänne on syntynyt elämälle otolliset olosuhteet ja sen kautta myös elämää. Moninaista ja monimuotoista elämää, ja siksi tätä voisi kutsua eräänlaiseksi paratiisiksi. Elämän monimuotoisuus aiheuttaa myös kilpailua elintilasta ja siinä piilee sen pahuuden siemen, jota vääryydeksi voisi kutsua.

Kilpailu pyrkii aina oman edun tavoitteluun, oli kyseesä ravinto, elintila, suvun jatkaminen, tai joku myöhäsyntyisempi eduntavoittelu. Kilpailu aiheuttaa heikompien sortamista ja siksi ihmiskunta on pyrkinyt kehittämään jonkinlaista sivistyneisyyttä,jonka tavoite olisi kai heikommiksi osapuoliksi jääneiden yhteisön jäsenten tukeminen. Toiminee tiettyyn rajaan asti.

Maailmassa tapahtuu monenlaista ikävää ja pahaa. On onnettomuuksia, luonnonkatastrofeja ja sotia. On sairauksia ja nälänhätää, vähemmistöjen sortoa, uskonnollisuuteen perustuvaa vainoa ja kaikkea muutakin kamalaa, mutta on myös paljon hyvää ja kaunista, on asioita, joista voi pitää ja nauttia, ne pitää vain löytää. Se ei ole vaikeaa.

Huijaustako? Ei sentään. Kirjoittamastasi päättelen sinun olevan nuori ja maailmassasi on paljon hämmentävää ja käsittämätöntä, ehkä pelottavaakin. Mitä se oikein on? Miksi et ottaisi siitä selvää.

Minä olen sinuun nähden vanha ja minun maailmassani on paljon hämmentävää ja käsittämätöntä, jopa pelottavaakin. En tiedä, mitä se oikein on, mutta haluan ottaa siitä selvää.

Juise Leskinen sanoin: "Ei elämästä selviä hengissä..." vaikka Juice olikin suuri runoilija, sanoittaja ja filosofi, niin tässä kohdin väitän hänen olleen väärässäå. Elämästä voi selvitä hengissä, mutta kuolemasta ei.

" Kaikki kuolee aikanaan, jotkut kuolevat aikasemmin". Voi sen noinkin sanoa, mutta ei elämä siihen pääty.

----Arska----

ps.suosittelen lukemaan tuosta tarinan, joka kertoo Erimieltä Erkistä. Minä tykkäsin siitä.

Olen täysin samaa mieltä erimieltä olemisesta.

Mukavasti laadittu ja viihdearvoltaan hyvä, pakinanomainen kirjoitelma. Teksti sisältää kiinnostavia näkökulmia, jotka on nostettu esiin huumorin keinoin ja samalla otteella tuotu esiin laadukkaat perustelut erimieltäolemiselle.

Vaikka teksti onkin huumoriin kiedottu, on se sisällöllisesti myös sidottu älylliseen faktaan. Viihdyttävää lukemista, joka ei keskity pelkästään viihdearvojen esiin tuontiin, vaan antaa myös ajattelulle aihetta.

----Arska----

Hyvä.

Jälleen tarina kulkee ja teksti on sujuvaa. Juonen etenemisessä on menossa jonkinlainen suvantovaihe ja se kuuluu asiaan. Pitää sitä lukijankin saada hieman vetää henkeä ja saada aikaa koota tarinan tapahtumaketjua mielessään.
Rakennat kokonaisuutta kiinnostavasti ja lisäät tapahtumien käänteet mukaan luonnollisesti ja helposti omaksuttavasti.

Hyvä.

Kieliopillisiin seikkoihin en pysty juurikaan puuttumaan, mutta en ainakaan häiritsevästi sellaisiin törmännyt, jos niitä oli.

Jatkoa taas kehiin, kun aikaa tarinalle ja sen luomiselle löytyy.

ps. Alkaa näköjään oman koneen näppis hyytyä, välilyönnit eivät aina kerralla onnistu. Tekstiin tulee omituisia yhdyssanoja joita yritän korjailla jälkeenpäin. Joställävielä (tämän näköisiä) jonkin aikaa pystyisi kommentteja heittelemään.

Terve!

Älä ole huolissasi pitkästä viiveestä. Tekstissäsi näkyy tällä kerralla selvästi, että olet ollut kiireinen. Jotenkin tässä osiossa on hätäilyn makua eikä teksti laadullisesti ole lähelläkään sitä luokkaa kuin edellisessä osiossa.
Hoitele vaan aivan ensimmäisenä kouluasiat alta pois ja sen jälkeen voit keskittyä kirjoittamiseesi rauhassa.

Lukija ei siitä menetä otettaan tarinaan, että jaksojen väli on pidempi, mutta mielenkiinto saattaa mennä jos teksti alkaa olla hätäilemällä tehdyn makuista.

Tälläkerralla on tapahtunut paluu noihin yhdyssanajuttuihin ja vielä lauserakenteissakin on enemmän puuhevosia kuin laukkaavia ratsuja.

Juonellisesti olet säilyttänyt kiinnostavuuden ja siksi sinun kannattaa käyttää aikaa ja keskittyä tarinan sisällölliseen ja ulkoiseen muotoasuun. Koska mielikuvituksesi riittää kiehtovaan juonirakenteluun ja kielellinen ilmaisusi on lahjakasta niin käytä näitä vahvuuksiasi ja rakenna tarinoita keskittymällä ja varaamalla niihin riittävästi aikaa.

Terve!

Saitkin tuossa ylläpidolta hyvät neuvot, ei tuohon paljoa ole lisäämistä.

Sen verran kuitenkin että, olen itsekin pohtinut samaa kirjoittaessani. Entä jos maalaan itseni nurkkaan. Päädyn tilanteeseen, jossa ei enää löydy järjellistä tapaa päästä eteenpäin?

Kirjoitan itse vain omaksi ilokseni ja olen huomannut saavani kirjoittamisesta samaa iloa kuin kirjan lukemisesta. Juonen kehittely ja sen muokkautuminen tarinan edetessä on yhtälailla kiinnostavaa teki sen itse, tai luki toisen laatimaa

Oma kirjoitteluni kulkee pitkälti niin, että joku juonen aihio alkaa kehittyä ajatuksissa ja siihen tulee hahmoteltua karkea selkäranka. Siis tapahtumille suuntaus ja loputulema. Sitten vain lihaa rangan ympärille ja sitä syntyy tarinan edetessä.

Tuohon mainitsemaasi seikkaan, jossa kiinnostus tuntuu laimenevan sitä mukaa kuin juonta kehittelee valmiiksi. Näinhän se menee itsellänikin, tai ainakin tuntuu siltä. Kuitenkin monesti olen havainnut kirjoittelun olevan mielekästä juuri noissa tilanteissa.
Teksti vain syntyy itsestään, kun alkaa naputtelemaan näppäimiä. Tokihan monesti valmis tarinapohja katoaa inspiraation alle ja juttu alkaa kulkea omia polkujaan Luulenpa ettei se ole ollenkaan paha asia. Pikemminkin päinvastoin. Antaa mielikuvitukselle vapaat kädet ja katsoo mitä tulee.

Eteenpäin vievää kerrontaa. Tätä on helppo lukea ja teksti on kertovaa ja kuvailevaa. Pikkuvirheitä joista lähinnä yhdyssanojen kohdalla tulee vähän ryppyjä sujuvuuteen.

vaikka teksti kulkee hyvin eteenpäin, niin hieman ripeämmin etenevää juonta tähän odottelen. Se varmaan lähteekin vielä lentoon. Tarinahan kerää hyvin jännitettä ja se on aina hyvä merkki. Mukavasti olet liittänyt pieniä viitteitä, jotka sitten tulevaisuudessa tukevat juonta ja saavat oman lisäarvonsa.

Selkeä kerronta on lukijan kannalta aina myönteinen seikka.

Hei!

Olet kiinnittänyt huomiosi seikkaan, johon moni muukin täällä on ottanut kantaa. Täällä ei pääse muokkaamaan omia tekstejään, vaikka monesti niin tekisikin mieli kun myöhemmin havaitsee jonkun kommähdyksen käyneen. Sama seikka häiritsi itseänikin alkuun, mutta pohdittuani asiaa aloin ymmärtää pointin joka lienee syynä käytäntöön.

Kun tekstejään ei pääse enää muokkaamaan johtaa se siihen, että tänne tuotu kirjoitus on syytä laatia mahdollisimman valmiiksi.
Olen itsekin kirjoittamisen harrrastelija ja omat tuotokseni täällä sisältävät luvattomia määriä virheitä ja kömmähyksiä. Uskon kuitenkin siihen, että työtä tekemällä oppii ja virheiden määrä laskee suhteessa tuotetun tekstin määrään.

Kuten mainitsit, minäkin pidän tämän sivuston toimivuudesta ja siitä, kuinka täällä käyttäydytään. Tämä on hyvä sivusto nuorelle alkavalle kirjoittajalle kehittyä.

Palautten määrä on tosin niukkaa, muttei aivan olematonta. Hyvät kirjoittajat erottuvat saamansa palautteen ansiosta. Palautteen määrä ja kirjoitelman saaman lukijamäärän perusteella voi jo poimia päältä parhaat, mutta kannattaa toki tilaisuuden salliessa myös etsiä joukosta niitä helmiä, joita putoilee sattumoisin noiden laadukkaimpien tuottajien novellien väliin. Niitä löytää vain lukemalla.Lukeminen kehittää myös omaa ulosantia.

Sivuston säännöissä kerrotaan tekstien poistamisrajoista. Omia tekstejään voi siis saada poistetuksi. Itse olen pyytänyt ylläpidolta novellien poiston ja homma kyllä toimii.

On aina mukavaa huomata uuden kirjoittajan saapuneen sivustolle. Tutustun tuonnempana tuotantoosi tarkemmin ja ehkä jopa innostun kommentoimaan.

Tervetuloa kirjoittavaan joukkoon Aloittelija!

----Arska-----

Oletko siis rasisti?

Kysymykseen suora vastaus: Tuon kirjottamasi perusteella en sanoisi sinua rasistiksi. Ennakkoluuloinen luultavasti pikemminkin. Ennakkoluulot perustuvat niihin mielikuviin, joita on syntynyt siitä informaatiosta, jota on tarjolla ollut. Enkä puhtassa ennakkoluulossa näe mitään pahaa. Siitä pääsee eroon hankkimalla lisää tietoa ja mahdollisiman monipuolisesti.

Näissä etnisissä ryhmissä, joita meillekin on rantautunut, on aivan erinomaisen hyviä ja kaikin puolin esimerkillisiä ihmisiä. Joskin heillä on oma kulttuurillinen taustansa, jonka ohjeistamana he suhtautuvat moniin asioihin toisin kuin me olemme täällä tottuneet. Asia, joka aiheuttaa kummastusta ja vääriä johtopäätöksiä, vaikka heille kyseessä ovat normaalit arkirutiinit.
On tietysti myös tuohon joukkoon mahtunut niitä, joiden omat käsitykset käyttäytymistavoista heille vieraassa kulttuuriympäristössä ovat pahasti ristiriitaisia medän lakiemme ja normiemme kanssa. Juuri tämä osa on se, joka aiheuttaa koko monikulttuurisen turvapaikanhakijayhteisön leimautumisen kantaväestön silmissä. Heidän uskonnollisen moraalikäsityksen mukaan ei ole mitään väärää siinä, että vääräuskoisia käytetään rikollisella tavalla hyväksi.
Mistä moinen käsite on juurtunut vanhakantaiseen islamkäsitykseen? Itse olen ajatellut niin, että ehkä keskiaikaiset ristiretket, joiksi katolisen kirkon nimissä tehtyjä ryöstöretkiä nimitettiin ovat voineet osaltaan vaikuttaa. Eiköhän noilta ajoilta liene peräisin kirkkojen valtaisat omaisuudet+

No, meni vähän aiheesta ohi. Ennakkoluulot siis. Ne eivät vielä riitä mielestäni osoittamaan ketään rasistiksi. Sitten, kun mennään levittämään niitä ja suunnataan toimenpiteitä niitä ryhmiä vastaan, jotka ennakkoluulojen kohteina ovat, sitten aletaan jo olla rasismin äärellä.

Ei pidä lähetä olettamaan, ettei noita ennakkoluuloja ole myös niiden kohteena olevissa. Kyllä heillä oma käsityksensä on kantaväestöstä ja monesti se käsitys muodostuu juuri jonkun pienryhmän tai joidenkin yksilöiden antamasta kuvasta. Siksi useat heistä pitävät meitä rasistisena kansana. Olemmeko me ansainneet tuon käsityksen?

" on lottovoitto syntyä Suomeen". Niinhän sitä sanotaan, mutta ei siinä puhuta mistään jättipotista, tai edes päävoitosta. Lottovoitto se on kolme ja varanumerokin. Tuskin kattaa sijoitettua panosta, mutta...

Kirjoittaja kritisoi verotuksen progressiota ja sitä, että se kohdistaa suuremman verotuspaineen isompiin ansiotuloihin. Yhteiskunnassa on kuitenkin oma kulurakenteensa, joka on rahoitettava. Sitä on rahoitettu pitkään lainarahalla ja meno jatkuu vielä kauas tulevaisuuteen.

Ne, jotka ovat opiskelleet vuosia saadakseen suuripalkkaisen ammatin maksavat korkeita veroja, jotka menevät juoppojen ylläpitoon, niinkö? Ne, jotka eivät ole niin onnekkaita, että ovat voineet opiskella suuripalkkaisiin ammatteihin, maksavat pienistä palkoistaan suhteellisesti enemmän veroa, kuin nuo mainitsemasi hyväpalkkaiset. Noilla veroilla tuetaan myös niitä, jotka käyvät mainittua opintietä pitkälle kohti suurempia ansioita. Kyllä: Yhteiskunta tukee opiskelua monella tavoin. Sitä ei pidä unohtaa.

Onhan se totta, etteivät alkoholisoituneet kansalaiset tuota yhteiskunnalle juuri muuta, kuin kuluja. mutta kyseessä on nykyajattelun mukaan sairaus, joten he kuuluvat siihen sairaitten ryhmään, jota itsekin olet valmis auttamaan.

Kysyt myös : Miten yhteiskunta pystyy pitämään yllä kallista sosilistista mallia? Sosialistinen ja sosiaalinen on kaksi eri käsitettä. Koska ilmeisesti olet pitkälle opiskellut ja näin ollen et ole sekoittanut käsitteitä, niin puhutko todella Suomesta sosialistisena valtiona?

Itsestään selvyytenä pidetyssä järjestelmässä on epäkohtia? Totta helvetissä on. Tiedätkö yhtään yhteiskuntajärjestelmää (pohjois-Koeaa lukuunottamatta), missä ei ole?

Käsittääkseni se yhteiskunnallinen malli, jota suomessa pyritään noudattamaan on juuri sekoitus vasemmistolaista ja oikeistolaista poliittista näkemystä. Malli, jossa on omat haasteensa ja epäkohtansa, mutta myös malli, jossa on mahdollista saada huomioon otettua koko yhteiskuntarakenteen kansallinen kirjo.

Hyvin nostat esiin aiheen. Mukava lukea mielipidettäsi asiasta.

Toki olen itsekin asiaan törmännyt ja jopa pysähtynyt pohtimaan.

Mikä siis on mahtanut johtaa näihin kestokäytäntöihin? Nopeasti päätellen kyseessä ei ole evoluution tuote, vaan jotain muuta. Siis mitä?

Itsekseni pohtiessa päädyin jo vuosia sitten seuraavaan tulemaan:

Ympäri maailmaa valtaapitävät piirit ovat historian saatossa kiintyneet hallintaoikeuksiinsa siinä määrin tiukasti, etteivät ole halunneet suoda mahtiaan jaettavaksi ulkopuolisille. Tämä on johtanut tietysti siihen, että valtapiirien edustajat ovat pariutuneet jokseenkin pienessä piirissä.
Seurauksensahan moisella touhulla on ja pikkuhiljaa jälkipolvissa on alkanut esiintyä lisääntyvässä määrin umpitolloutta ja siksi on kehitetty niin sanottu protokolla, eli käyttäytymissäännöstö. Niin yksinkertainen, mutta sivistykselliseltä vaikuttava, että tylsäpäisinkin kuninkaanjälkeläinen sen pystyy joten kuten omaksumaan.

Protokollan tarkoitus on näyttää ulkopuolisille suuren sivistyksen määrää, joka tavallaan kuvaisi myös älyllistä käyttäytymistä.

Mitäpä onkaan mukavanpaa katsella kuin sivistyneen ja hyvien tapojen mukaista käyttäytymistä. Siinä protokollaa tuntematon kokee itsensä umpitolloksi.

Edellä kuvaamani ei ole virallinen totuus, mutta onko virallinen totuuskaan aina totuus?