 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| 1043 kohdetta - näytetään 171 - 180 | « 1 ... 15 16 17 18 19 20 ... 21 105 » |
Moikka Loviisa V!
Vekkuli runo! :D
"kunnes puhkesi jo itkuun Mari"
tuossa voisi rytmin kannalta olla "...itkuun pikkuinen Mari...".
Leikkisää sanankäyttöä. Mietin, että onko nuo " - merkit ja pisteet todella runoissa tarpeen?
Kiitos!
Moikka StephenKing1!
Tämä on monin paikoin paremmin kirjoitettu, ja edelleen piinaava ja paikoin todella ahdistava. Se sopii mainiosti tämän tyyliseen kirjallisuuteen. Luot hyvin miljöön ja ahdistavat tilanteet!
Kirjoitit viime kommentissa, että nuo vuosiluvut sitä ja tätä. Nyt en ymmärtänyt. Eli joko Kathyn perhe oli ostanut talon vuonna 1975, tai sitten tuo ensimmäisen luvun kolmas kappale on todella irrallinen. Kaikki viittaa siihen, että Kathyn kotitalo on ostettu vuonna 1975, mutta oliko Kathy siis tuolloin jo kuollut? Siis kuollut vuonna 1975, sillä ensimmäisestä kappaleesta saa käsityksen, että hän hyppelee iloisesti kesäloman merkeissä vuonna 1975? Vai...
En tiedä miten lukijat yleensä, mutta olen huomannut, että monesti toisia versioita ei enää kommentoida niin hanakasti, kuin ensimmäisiä. Siihen on varmasti monta syytä, mutta harva tarina tai kirja on ainakaan minulle ollut niin merkittävä, että olisin esimerkiksi kirjan lukenut useaan kertaan, joitain toki on.
Ja viimeksi kysyit olenko lukenut novellin kokonaan, niin siihen sanon, että luen aina kaikki novellit kokonaan. Kun kirjoitat jotain, niin oikoluvun aikana varmistu, että tekstin punainen lanka säilyy, sillä monesti yksittäiset vuosiluvut tuntuvat merkityksettömiltä lukijasta, jos juoni vetää mukaansa.
Tällainen pisti silmään.
"Kathy oli jälkeen jäänyt, eläessään hänellä oli ollut Downin syndrooma ja se vaikeutti ja hänen elämäänsä jatkuvasti ainakin henkisellä tasolla.".
Ajatukseni:
" Hän oli sairastanut Downin syndroomaa, ja se oli vaikeuttanut hänen elämäänsä jatkuvasti henkisellä tasolla.".
Jos Kathy on kuollut, niin onko hän edelleen jälkeen jäänyt? Lisäksi tuo toinen ja - sana vaatisi esimerkiksi vaikeutti ja hankaloitti tai vastaavaa. Poistin myös täytesanan ainakin.
Ilmaisusta. Vältä sellaisia lauserakenteita, jolloin joudut käyttämään sillä - sanaa.
"Hän lähti loikkimaan iloisesti, sillä oli koittanut kesäloma.".
Ajatukseni:
"Kesälomaa oli alkanut, ja Kathy loikki iloisesti.".
Tuossa on lisäksi tuo Hän lähti loikkimaan, niin minne lähti loikkimaan? Aikaisemmin hän käveli katuja ja nyt lähti loikkimaan. Ehkä Käthy olisi voinut jo alusta saakka loikkia, jolloin tuo kesäloman alku ei olisi tuntunut ensin unohtuneelta.
"Heidän talonsa historia oli synkkä. Todella synkkä, mutta vuonna 1975,...".
Ajatukseni:
"Heidän talonsa historia oli synkkä, todella synkkä, mutta vuonna 1975,...".
tai
"Heidän talonsa historia oli synkkä, mutta vuonna 1975,...".
Kirjoita mahdollisimman yksinkertaisesti. Liiat tämä, tätä jne, sekä toisto tekevät tekstistä kankeaa.
"Kathy oli mumminsa sylissä. Mummi halasi tätä, eikä tämä huomannut mitään outoa. Hän odotti mummin sanovan: ”Mummin rakas”. Mutta sen sijaan mummi oli hiljaa ja hänen halkeileva ihonsa alkoi irrota ja ensimmäiset riekaleet alkoivat tippua kohti Kathyn hiuksia. Mutta Kathy ei kuitenkaan huomannut mitään ja jatkoi halaamista. Mummon hiukset harmaantuivat harmaantumistaan ja vähitellen tippuivat pois tämän päästä. Hälytyskellot soivat. Kathy huomasi tämän, kun häntä halaava mummi alkoi tiukentaa otettaan.".
Ajatukseni:
"Kathy oli mummin sylissä, eikä huomannut vanhuksessa mitään outoa. Hän odotti mummin sanovan itseään mummin rakkaaksi, mutta mummi oli hiljaa, ja halkeilevan ihon riekaleet tippuivat Kathyn hiuksille. Kathy ei huomannut mitään, ennen kuin mummon harmaantuneet hiukset tippuivat tämän päästä. Kathy tajusi mummin puristavan häntä tiukemmin.".
Noita sulkeita en ymmärrä. Ensimmäisessä vielä katkaiset kerronnan jollain kumman arvoisa lukija jutulla.
Vielä pikkuisen yksinkertaisesti kirjottamisesta.
"Jos varjoa katsotaan, hän näytti aivan joltain murhaajalta, mutta...".
Ajatukseni:
"Varjoa katsottaessa hän näytti murhaajalta, mutta...".
Mielestäni isoin ongelma tässä on sekavuus. Ja kyllä, olen lukenut koko tekstin, ja nyt kolmeen kertaan. Paljon pieniä osioita, jotka sinänsä ovat selviä, mutta kokonaisuuden hahmottaminen on haastavaa. Ymmärrän, että oma teksti on aina kirjoittajalle selkeää ja juoni, ajankohdat, käännekohdat jne ovat selvillä. Haastavaa onkin se, että saa tuon koko tunnelman välittymään lukijalle.
Tilanteet ja surmatyökuvaukset ovat hyviä ja mukaansatempaavia!
Kiitos!
Moikka TarraLeguaani!
Olipas mukaansatempaava ja jännittävä juttu! :D Hyvää työtä!
Aloituksesta.
"Siellä ne odottivat, oven toisella puolella.".
Ajatukseni:
"Ne odottivat oven toisella puolella.".
Mietin myös, että jos tuon pilkun olisi jättänyt pois. Mielestäni tuo on suoraviivaisempi tapa aloittaa.
Tuossa hissikohtauksessa jotenkin katosin kärryiltä. Mietit asiaa Heidin näkökulmasta, mutta olisit myös hieman voinut kertoa miehen touhuista.
Luot hyvin painostavan ja kauhua edeltävän tunnelman!
Tiettyjä omituisia ilmaisuja kannattaa välttää, sillä mielestäni ne syövät tunnelmaa. Esimerkiksi:
"Hissi saavutti halutun kerroksen.".
"Hissi pysähtyi nytkähtäen ja ovet aukesivat.".
Eli tuollainen turhan koristeellinen ja kielellä leikittelevä tyyli ei mielestäni sovi tällaiseen kauhutarinan nousevaan jännitykseen. Liian suuri kontrasti.
Harmi, että loppui näin lyhyeen!!! :D
Kiitos!
Moikka Napalmikettu!
Tämä tarina vaikuttaa mielenkiintoiselta! Hyvää perinteitä sivuavaa fantasiaa ja henkimaailmaa! Pidän! :D Kirjoitat sujuvasti, joskin käytät paljon turhaa täytettä. Juonta on helppo seurata ja se tempaa mukaansa!
Vältä toistoa, kuten merkki - sana ensimmäisissä virkkeissä.
Ilmaisusta.
"Huokaisten tyttö ummisti silmänsä ja nautti viilentävästä pohjoistuulesta antaen sen kulkea kasvoillaan, siivilöityä läpi hiustensa ja kulkea päänahkansa läpi.".
Ajatukseni:
"Huokaisten tyttö ummisti silmänsä ja antoi viilentävän pohjoistuulen kulkea kasvoillaan ja siivilöityä hiusten läpi.".
Eli läpi sanan toistoa, turhan kirjoittamista ja lopuksi tuo, että meneekö tuuli todella päänahan läpi? Melkoinen puhuri! :D
"Ylöspäin pölypatsasta vilkaistessaan hän näki haukan hahmon...".
Ajatukseni.
"Ylös vilkaistessaan hän näki haukan hahmon...".
Turha pois, sillä pölypilvi ei liity mitenkään tuohon haukkaan.
Kirjoita yksinkertaisesti.
"Heitä oli yhteensä kahdeksantoista paimenessa sinä päivänä; Lauman jokaisella reunalla pitämässä huolta siitä, että karja kulkisi oikeaan suuntaan.".
Ajatukseni:
"Heitä oli yhteensä kahdeksantoista paimentamassa karjaa.".
On selvää, että halutaan mennä oikeaan suuntaan, ja että paimenet eivät seiso lauman edessä, vaan nimen omaan estävät laumaa kulkemasta väärään suuntaan.
Muista, että yksinkertainen on kaunista. Kirjoita vain se, mikä on pakko kirjoittaa. Tuossakin virkkeessä tärkeää oli se, että paimenia oli kahdeksantoista, eikö vain?
Ja samaan liittyen kuin yllä:
"Maan muuttuessa kivikkoisemmaksi ja entistä karummaksi lauma kääntyi entistä enemmän kohti luodetta.".
"Maan muuttuessa kivikkoisemmaksi ja karummaksi, lauma kääntyi kohti luodetta.".
Kaikki turha jargoni ja toisto pois.
Todella hyvä miljöö ja tunnelma nuotiolla, aavikolla ja luomassasi maailmassa. Kuivuus luo hyvää piinaa lukijalle, ja viittauksesi metsään ja sen vehreyteen saa miettimään, että mitä mahtaakaan olla tulossa!
Vältä kolmoispisteitä kerronnassa.
"Kuningas... Adalay oli varma,...".
Ajatukseni:
"Kuningas. Adalay oli varma,...".
tai
""Kuningas...", Adalay mietti ja oli varma,...".
Tuo keskustelu Samuelin ja isän välillä tuntuu oudolta. Aloittiko Samuel keskustelun uudestaan? Sillä jos tilaisuus keskeytyi, niin sattuiko keskeytys juuri ennen kuin Samuel ehti aloittaa, vai aloititko sen uudestaan lukijan takia? Eli jos suku oli ollut jurtassa keskustelemassa Samuelin kanssa, niin eikö tämä olisi voinut jatkaa siitä mihin oli jäänyt?
Kirjoita vain se, mikä on pakko kirjoittaa. Älä muuta.
Hyvää työtä!
Kiitos!
Moikka kohdataan!
Hyvin olet korjannut!
Mietin, että onko tarvetta käyttää niin paljon noita kolmoispisteitä ja lainausmerkkejä kerronnassa? Ajatuksena vain.
Pohdin myös tuota enterin käyttöä, sillä monesti olet pieksänyt enteriä virkkeiden jälkeen.
Kenties tämä tuntuu hitusen hätäillyltä, ja koen että noilla kiusaamisilla ja itsetuhoisilla ajatuksilla olisi voinut revitellä enemmänkin.
Kiitos!
Moikka Loviisa V!
Syksy taitaa olla Sinulle se "juttu"? :D
Kumiseeko koski? Vai kohiseeko?
Seesteinen ja mukava tunnelma. Mietin kuitenkin, että jos aiheena oli hiljaisuus, niin miksi mustarastaan ääni piti ottaa mukaan? Eikös olisi voinut askarrella jotain vaikka linnuttomuudesta?
Kiva rytmi ja melkoisen perinteikästä riimittelyä.
Kiitos!
Moikka Loviisa V!
Minä pidin :D Kenties hitusen päämäärättömiltä tuntuivat tietyt säkeet, kuten tuo toinen ja viimeinen, mutta se ei häirinnyt liikaa. Niissä ei vain ollut samanlaista ajatusta, kuin noissa muissa.
Tuossa keskimmäisessä puhut vertauksin tytöstä ja pojasta. Se ei mielestäni oikein sopinut.
Alussa olisim korvannut "vetten" - sanan sanalla "veen", sillä ei kai tuo yksi puu voi olla usean veden rannalla samaan aikaan :D
Kiitos!
Moikka takethiswaltz!
Haha! Monesti painotan aloituksen merkitystä, ja täytyy sanoa, että nyt napsahti! :D Haha!
Sanajärjestys ja pilkut.
"Alumiinirungon hinkkaan viikoittain kiiltäväksi ja liekkikuviot saavat juniorit kuolaamaan kuin naapurin Mairen ilman tekohampaita.".
Ajatukseni:
"Hinkkaan alumiinirungon viikoittain kiiltäväksi, ja liekkikuviot saavat juniorit kuolaamaan, kuin naapurin Mairen ilman tekohampaita.".
Eli jos lauseilla ei ole yhteistä jäsentä, kuuluu ja - sana pilkuttaa, kuten myös konjunktio kuin.
Ja sanajärjestys subjekti, predikaatti ja objekti on lähtökohta, josta tulee luopua vain harvoissa poikkeuksissa.
"No, kaikkea ei voi saada, minäkään, joka olen aina saanut kaiken.".
Jännittävä virke :D Mietin pitkään, että onko tässä jotain vikaa, mutta ei ole :D Yksi asia voisi olla.
"No, kaikkea ei voi saada, edes minä, joka olen aina saanut kaiken.".
Miellyttävä tarina, ja vaari taisi tuossa lopussa heittää viimeisen swenginsä, joka sopi novellin luonteeseen.
Alussa oli paljon puuduttavaa kuvailua ja kaupungin maalailua, mutta kun sen ohi päästiin kukkakauppaan, niin homma alkoi sujua :D
Kiitos!
Ps. Rollaattorihan on sellainen, jossa voi vain kävellä, mutta potkupyörä on se laite, jossa on jalakset ja rollaattorin etupää :D
Moikka Näänä!
Tässä on kiva ajatus :D
Nuo kappaleiden rakenteet häiritsevät. En ymmärrä miksi olet käyttänyt enteriä niin paljon putkeen kirjoittamisen sijaan.
Ilmaisusta:
"Takaraivossani kaihersi kuitenkin asia: jään heinäkuussa inttileskeksi, luultavasti vuodeksi.".
Ajatukseni:
"Mieltäni kaihersi kuitenkin asia. Tulisin jäämään heinäkuussa inttileskeksi, luultavasti vuodeksi.".
Aikamuodoista.
"Tuntui, että koko maailma romahti siihen paikkaan.".
Ajtukseni:
"Tuntui, kuin koko maailma olisi romahtanut siihen paikkaan.".
Vältä kaunokirjallisessä tekstissä caps lockia, kaksoispisteitä, sulkeita ja kerronnan lainausmerkkejä.
Aloitat seuraavan kappaleen sunnuntailla, johon edellinen kappale päättyy. Miksi ne eivät voi olla samassa kappaleessa, sillä ovat samaa asiaa?
Annan ajatuksen tuohon kappaleen rakenteeseen.
"Pahimpia olivat ne viikonloput, kun olit kiinni.
Niitä ei onneksi ollut kovin montaa.
Välillä olit myös vähän pidemmillä lomilla, esim to-ma.
Silloin takaisinlähtösi oli vielä vaikeampaa, ja itkin lähdettyäsi jopa vieläkin enemmän.
Vaikeaa oli myös se,
ettei sinuun saanut aina yhteyttä silloin,
kun halusi.".
Ajatukseni:
"Pahimpia olivat ne viikonloput, kun olit kiinni. Niitä ei onneksi ollut kovin montaa. Välillä olit myös vähän pidemmillä lomilla, esimerkiksi torstaista maanantaihin. Silloin takaisinlähtösi oli vielä vaikeampaa, ja itkin lähdettyäsi jopa vieläkin enemmän.
Vaikeaa oli myös se, ettei sinuun saanut aina yhteyttä silloin, kun halusi.".
Huomannet mitä tarkoitan.
Sellaista olen monesti miettinyt, kun inttileskist puhutaan, että kuinka monella todella on vakava ja kestävä parisuhde jo silloin. Monesti inttiin mennään kahdeksantoista ja kahdenkymmenen ikäisenä. Itselläni ei ainakaan ollut mitään vakavaa vielä tuohon aikaan :D
Eniten minua häiritsi kappaleiden rakenne ja puhekieli. Ne eivät kuulu hyvään kaunokirjallisuuteen.
Kiitos!
Moikka peka!
Tätä joutui todella lukemaan toistuvasti, enkä usko, että ymmärsin edes puolta :D Mukaan lukien otsikko :D
Tämä oli taiteellinen ja sellainen, jonka minä miellän runoksi.
Mukava, että otit vielä tuon mukaan, jonka minä mielsin kuolemaksi.
Kiitos!
| 1043 kohdetta - näytetään 171 - 180 | « 1 ... 15 16 17 18 19 20 ... 21 105 » |
