 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| 1043 kohdetta - näytetään 51 - 60 | « 1 ... 3 4 5 6 7 8 ... 9 105 » |
Moikka kynäilijä47!
Pidin tästä! Kenties hieman kliseisesti käyntiin lähtevä, mutta ei haittaa! :)
Kirjoitat selkeästi ja miljöö on helppo visioida.
Päätteistä hieman.
Jos kirjoitat että hän, niin hän on mukavuusalueenSA rajamailla. Tai kun luettelet kortteja, rahoja ja papereita, niin silloin oli on olivat muodossa.
Mielestäni caps lock tehosteita ja lainausmerkkejä tulisi välttää viimeiseen saakka kerronnassa (sulkeisia myös).
Vältä kankeita ilmauksia ja muista sanajärjestys.
"Seinään tukien hoippuvin askelin mies eteni kohti kadunkulmaa."
Ajatukseni:
"Mies eteni työläästi hakien tukea seinästä." tai sitten ilman lauseenvastiketta "Mies eteni työläästi ja haki tukea seinästä.".
Eli selkeä ja yksinkertainen lause, sanajärjestys on sellainen, jossa tulee ensin tekijä, sitten teko ja sitten kaikki muu.
Tuossa mainitsit muutaman kerran minuuttiaikoja. Se ei mielestäni ollut tarpeellista. Jokin ylimalkaisempi, kuten jonkin ajan kuluttua riittäisi myös.
Sähköpostiviesti on yhdyssana :)
Tässä on sellaiset klassiset dekkaripiirteet. En heti ymmärtänyt, että alun mies menehtyi. Sen kuvailuun, kuten viimeiseen hengenvetoon, tunteisiin, epätoivoon ja kadun likaisuuteen olisi voinut satsata hieman enemmän. Ja myös tuo Teuvo Tuokon merkitys jäi hieman ohueksi.
Toisaalta taas tämä nyt ei ole vielä läheskään valmis, joten varmasti se Teuvonkin rooli sieltä vielä putkahtaa :)
Kokonaisuutena tämä oli minusta hyvä. Tosin keskeneräisenä se nyt ei vielä mitään hurjaa jännitystä tarjonnut, mutta jatkoa silmällä pitäen mahdollisuuksia on!
Kiitos!
Moikka Hanna!
Pidin tästä kovasti! Alun tunnelma ja miljöön kuvailu murtuvine korsineen oli erinomaista! Kirjoitat hyvin, eikä huomautettavaa juuri ollut, joten poiminkin vain yhden :)
"Hän ei taaskaan puhu.".
Koska muulloin oli puhumatta? Riittäisikö vain "Hän ei puhu."?
Loppu oli kenties hieman ennalta-arvattava, ja se latisti pikkuisen tunnelmaa. Kenties olisit voinut tuoda hieman muistoja menneestä, yhteisistä hetkistä ja erityisesti pikkuveljen kuolemasta esille. Silloin tuo ennalta-arvattavuus ei olisi ainakaan minua haitannut niin paljoa.
No yhtä kaikki. Kaunis, tunnelmallinen ja hyvin kirjoitettu!
Kiitos!
Moikka Vääpeli Y!
Tämä on erittäin hyvä! Selkeä miljöö, vanhanajan henki on vahvana läsnä ja henkilöhahmot kenties kliseisiä, mutta uskottavia. Kirjoitat selkeästi ja tätä oli mukava lukea.
Älä kirjoita turhaa.
"Aurinko helotti taivaalla ja pilven puolikasta ei sen edessä ollut, joten se pääsi kohdistamaan kaiken lämpönsä ulkona olevien ihmisten niskoihin.".
Palaat tuohon lämpöön seuraavissa lauseissa, joten jos pilveä ei ole edessä, niin on selvää, että lämpö kohdistuu ihmisten niskoihin.
Iltaruoka on illallinen tai iltapala :)
Kuljetat hyvin jännitystä, sillä kun aihe on tiedossa, niin et paljasta helpolla kuka kuolee. Se on hyvä ja toimii. Hieman tuli sellainen tunne tuossa lopussa, että etenkin äidin suru oli hosuttu. Erityisesti vollotus oli sellainen sana, että se latisti tunnelmaa.
Yhtä kaikki. Hyvin kirjoitettu, hyvä juoni ja aivan erinomainen loppuratkaisu!
Kiitos!
Moikka Ryövärintytär!
Tässä on kaunis ja ikiaikainen sanoma korpista. Tuo jumalainen lintu tunnettiin nimenomaan tuonelan sanansaattajana ja kuoleman kertojana. Hyvä valinta! Pidin!
Kerrontasi on selkeää ja pääosin helppolukuista. Tunnelma on seesteinen ja synkkä, kuten aiheeseen sopiikin.
"...samaa tympeää hajua kuin pappa oli viimeiset...".
Tuossa ennen kuin konjunktiota kuuluu olla pilkku :) Muista aina, että konjunktioiden tehtävä on erottaa lauseet toisistaan. Ne kuuluu pilkuttaa.
Kirjoitat paikoin tosi pitkiä virkkeitä.
"Äiti nimesi sen Verneriksi, koska oli nähnyt unta, jossa musta korppi lensi vapaana papan työhuoneessa ja äidin kysyessä mitä korppi siellä teki, oli se nokkaansa aukaisematta ilmoittanut nimekseen Verneri ja asiakseen hakea pappa manalaan.".
Ajatukseni:
"Äiti nimesi sen Verneriksi. Hän oli nähnyt unta, jossa musta korppi lensi vapaana papan työhuoneessa. Äidin kysyessä, mitä korppi siellä teki, oli se nokkaansa aukaisematta ilmoittanut nimekseen Verneri ja tulleensa hakemaan papan manalaan.".
Eli hieman lyhyempiä ja yksinkertaisempia lauseita.
"Verneri oli kuin loppu ja alku samassa pisteessä, kaavaton yhtälö ilman lopputulemaa.". Hyvä! :)
Sanajärjestys.
"Minuakaan ei mikään huvittanut.".
Ajatukseni:
"Minuakaan ei huvittanut mikään .".
Jäin tässä kenties eninten kaipaamaan erilaista loppua. Vaikka teitkin onnellisen lopun, niin kenties ikuiseen pimeyteen ja kuolemaan vajoaminen papan siivellä, ja vasta sen jälkeen korpin lehahtaminen valoon, olisi mielestäni sopinut paremmin.
Koetin löytää tästä sellaista syvempää ajatusta, ja musertava suru oli lähimpänä sitä, mitä kykenin saamaan irti. Ja siinäkin valossa surun tuoma kuolema olisi voinut sopia tarinaan hyvin.
No kuitenkin! Pidän tavastasi kirjoittaa ja pidin tästä novellista!
Kiitos!
Moikka Yaman!
En tiedä kuuluuko tämä tuohon kuolemakirjoitushaasteeseen, mutta arvostelen tämän nimen mukaan siihen kategoriaan :) Jännän unenomainen teksti. Tämä noudattaa sellaista sekavaa unista kaavaa, mutta se toimii!
Mielestäni tnuo sulkeet ovat turhat. Ei ainakaan minulle olisi syntynyt mielikuvaa, että ääni muistutti vain etäisesti sitä, minkälaiseksi sen kuvailit.
Tuo toisto, uudelleen tapahtuminen, joka hieman avaa lukijalle jotain uutta, mutta poistaa samalla vanhaa, toimii uskottavasti. Kenties sellainen loppuratkaisu jää hieman leijumaan ilmaan. Oliko tässä kyse elämisen tuskasta ja kärsimyksestä, josta ei ole poispääsyä, ja lopulta elämänlanka karkaa? Vai oliko tämä vain sekava kuvaus jostain unesta, joka ei pääty, kuin korkeintaan lukijan mielessä?
Itselle tuli mielikuva, että tässä oli juurikin kyse kuolemasta, jota langan karkaaminen symboloi. Ja siinä tapauksessa pidin tästä :)
Sekavuus jonkin verran vaiuttaa lukuelämykseen, mutta kokonaisuutena toimiva teksti!
Kiitos!
Moikka Poketopi!
Kiva kun otit haasteen vastaan! :) Kaunis alku. Tunnelmallinen ja mielenkiintoa herättävä. Siitä käy heti ilmi, että jotain on menetetty. Tuli halu, että haluanpa lukea tätä lisää! :) Hyvä!
"En sellaista kovaa mitä syksyllä tulee, vaan sitä kevyttä kesäsadetta".
Ajatukseni:
"En sellaista kovaa mitä syksyllä tulee, vaan kevyttä kesäsadetta".
Eli vältä turhia sanoja. Mieti mitä täytyy lukijalle sanoa ja mitä ei.
"...kun tuli hänen aika?"
"...kun tuli hänen aikansa?"
Sen aika, hänen aikansa, heidän aikansa, minun aikani, sinun aikasi, se aika jne.
Vältä kankeuksia.
"Kipu oli kokoajan kova, mutta ehkä minä sen ansaitsin.".
AJatukseni:
"Viiltävä kipu kesti pitkään, mutta kai minä sen ansaitsin.".
Tämä oli erittäin hyvä! Tunteellinen ja lempeä, odottavan kaunis. Siltikin jäin kaipaamaan jotain syvempää. Toit lapset ja oman isän, ne toimivat hyvin, mutta miksi itsemurha? Se ei tuntunut loogiselta. Jos kerran on lapset ja asiat hyvin (et antanut viitteitä mistään muusta), niin mikä sai ajamaan kallioleikkaukseen?
Kirjoitat kauniisti ja taidokkaasti. Tekstiä on miellyttävä lukea, eikä virheitä juuri ole. Silti mielestäni yksi tällaisen teoksen tärkeimpiä juttuja jäi uupumaan. Ja se on motiivi. Sitä jäin kaipaamaan.
No joka tapauksessa tämä oli mainio! Kiitos, että jaoit sen luettavaksi! :)
Moikka Whiskeyjack83!
Varsin mainiota saagaa! Et aloita kuvailemalla kaikkea, vaan ujutat tekstiin sisään teräsmaagit ja maailman asioita, jolloin et oksenna kerralla lukijalle kaikkea prologin omaisesti. Pidän siitä!
"...suunsa kämmenselällään, paljastaen kohmeen alta...". Tuo paljastaen on lauseenvastike, eikä niiden eteen kuulu pilkkua. Jos siinä olisi konjunktio, niin silloin pilkkua voisi käyttää, joskaan ja - sana ei sitä välttämättä vaadi.
"Jäätikköä peittävä lumikerros teki kulkemisesta petollista, peittäen alleen railot...".
Tässä on sama homma. Kentie tämän voisi kirjoittaa ihan erillisenä virkkeenä. Esim seuraavasti:
Jäätikköää peittävä lumikerros teki kulkemisesta petollista. Se peitti alleen railot...".
Ceranan perse sentään :) Mainiota! En tiedä kuka Cerana on, mutta toimii :)
Dialogisi on syujuvaa ja uskottavaa, mutta kun liität siihen kuvailua, niin jatka samaa dialogia kuvailun perään.
""Haista paska!”, Olryg tuhahti irvistäen.
”Napsuttele sinä vain niitä sormiasi ja anna minun huolehtia omista asioistani!”
Se mitä tatkoitin:
""Haista paska!”, Olryg tuhahti irvistäen. ”Napsuttele sinä vain niitä sormiasi ja anna minun huolehtia omista asioistani!”"
Eli nyt on selvää, että puhuja ei vaihdu. Myös sen sormien napsuttelun olisi voinut laittaa tuohon perään.
Sam tuossa kohdin, kun Olryg nauraa Caelille kaljupäisestä naisesta, niin sekin vain rohkeasti kuvailuineen kaikkineen yhteen dialogipätkään, joka sisällöltään oli mainiota!
Miljöö on hyvä, dialogi erityisesti uskottavaa ja laadukasta, henkilöhahmot toimivia ja kerronta sujuvaa. Tämä oli lyhyt pätkä, ja ainoa asia, jota todella jäin kaipaamaan, oli toiminta. Tässä oli äijämeininkiä, sellaista Chronicles of Riddick tyylistä materiaalia, mutta olisin toivonut, että joku saa nenään :)
Kaikkinensa pidin. Hieman ehkä olisit juonen suuntaa voinut raottaa, mutta tällaiseksi lyhyeksi aluksi tämä oli riittävän kattava ja uskottava!
Kiitos1
Moikka T.Johan!
Kieltämättä tuo otsikko oli erikoinen :) En kuitenkaan sen takia lukenut, vaan ainakin minun mielenkiintoni herää aivan muista syistä. Kirjoitat hyvin ja sujuvastitoisinaan tapahtumat ovat vaikeaselkoisia, mutta pidin kokonaisuudesta ja tyylistäsi!
Preesensissä kirjoittaminen aiheuttaa mielestäni tiettyjä kankeuksia. Itse suosin imperfektiä, mutta kunnioitan niitä, jotka saavat preesensin toimimaan. Sinä saat. Ei minkäänlaista väkinäisyyttä tai sekoilua lauseenvastikkeiden kanssa.
Kiinnitä huomiota tiettyihin kankeuksiin. Kirjoitat, että myydään auto, erehdyn sanomaan. Miksi erehdyn? Se pilaa jännitystä. Jos erehtyy ennen kuin näkee reaktiota, niin lukija kuulee heti kankeasti, että sanominen oli virhe. Anna reaktioiden puhua. "Myydään auto", sanon, olisi mielestäni riittänyt mainiosti. Sitten reaktio.
En täysin ymmärtänyt tuota loppua. Siinä oli rakkautta ja jotain, mitä en kyennyt näkemään. Kenties hieman sekava tai taiteellinen...ainakin minulle :)
Minä pidin tästä. En ehkä niinkään juonen tai taiteellisen otteen vuoksi, mutta Sinä osaat kirjoittaa! Tästä näkee, että Sinulla on ollut vahva tunne aiheesta ja ulosantisi on sujuvaa ja miellyttävää.
Hyvää työtä!
Kiitos!
Moikka Shansein!
Mukavaa settiä! Tässä tulee vähän mielikuva jostain elokuvasta, jonka olen nähnyt, mutta en nyt muista nimeä. Syntyy ajatus, että ensin tutkitaan ja sitten väkeä alkaa putoilla. :)
En oikein pidä tuosta dialogin rakenteesta, vaan itse suosin enemmän sitä, että ensin se mitä sanotaan, ja sitten sanoja (joskin joissain tapauksissa tätäkin voi murtaa). Tarkoitan siis, että kun käytät K, M, S ja P, niin muutaman kerran joutui miettimään, että kukas tuo nyt oli ja kukas tämä onkaan. Tulee hieman tunne, että kirjoittaja on ollut laiska :)
Muista isot kirjaimet aina virkkeiden alkuun. Myös lainausmerkkien jälkeen.
Kerrot kapteenista ja sitten kirjoitat "Kaptenimmekin". Se sopisi dialogiin, ei kerrontaan. Etenkin kun juuri olet kapteenista puhunut.
Hieman edelliseen liittyen, eli tuo tapasi kirjoittaa. Ensin kirjoitat, että kapteenia kummastuttaa, ja hieman myöhemmin kirjoitat, että minä olin kyllä alun alkaenkin sitä mieltä. Eli kun olet valinnut kirjoitustyylin, niin pidä siitä kiinni. Kirjoitat kertojana, joten älä vaihda sitä aika ajoin minä - muotoiseen kerrontaan.
Erillisnimet, myös lempinimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.
Käytät tuota ajatusviivaa parissa kohdin, kuten kiveen-seurauksena jalat poiki. En oikein tiedä miksi teet niin, mutta mielestäni sille ei ole tarvetta.
Tässä on mielenkiintoinen idea alku, mutta pidemmin olisit voinut kirjoittaa. Niin, että tässä alkaisi jo taphtua jotain. Lisäksi jäin kaipaamaan vähän taustatietoa. Mistä he olivat tulossa? Maasta? Minkälainen tilanne on maassa? Mitä aikaa eletään jne. Nuo jutut vaikuttaa miljööhön valtavasti.
Tästä on hyvä jatkaa!!!
Kiitos!
Moikka Sonjuuli!
Nyt tässä alkaa olla jo jujua! Luot hyvin jännitteitä ja epäilyksiä! Kirjoitat mukavasti, ja teksti on sujuvaa.
Dialogeihin sellainen, että laita eri puhujien vuorosanat omille riveilleen. Nyt parissa kohdin piti palata takaisin ja miettiä, että kuka tämän mahtoikaan sanoa.
Toivoisin myös lisää yksityiskohtia. Mitä oli ryöstetty ja miksi? Toivoisin myös tarinaan upotettuja juttuja maailmasta. Onko vampyyrit yleisiä? Tiesikö uutistenlukija, että Marco oli vampyyri? Missä Melinda pakoili virkavaltaa? Eli syvennä hahmoja ja maailmaa lisää.
Pieni epäkohta oli se, että päähenkilö heräsi illalla, mutta meni illalla myös nukkumaan. Mielestäni auringon ensisäteiden noustessa olisi sopinut paremmin.
Rohkeasti vaan pidempää pätkää!
Kiitos! :)
| 1043 kohdetta - näytetään 51 - 60 | « 1 ... 3 4 5 6 7 8 ... 9 105 » |
