 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
| 1043 kohdetta - näytetään 21 - 30 | « 1 2 3 4 5 6 ... 7 105 » |
Moikka TuijaK!!!
En juuri runoista ymmärrä, mutta tämä on kaunis. Monesti vastaava aihe käsitellään negatiivisen kautta, mutta Sinä lähdet siitä, että ongelmista on selvitty! Arvostan isosti! Todella isosti!
En tiedä kuuluuko nämä kirjoittaa pienillä alkukirjaimilla, mutta se pisti hieman silmään. Itse käyttäisin varmaankin isoa kirjainta ainakin säkeiden alussa.
Rytmi on hyvä ja tästä jäi miellyttävä olo ainakin minulle. Kiitos siitä!
Kiitos!
Moikka Lillyz!!!
Tässä tulee sellainen tunne, että tyhjyyttä etsitään ja sitä halutaan. Tuo on ajatuksena ”yleisen mielikuvan” vastainen, ja siksi tämä vaatisi tarkempaa avausta, ainakin minulle. Kuka kaipaa tyhjyyttä ja miksi? Mitä on tapahtunut, että ollaan tultu tähän pisteeseen? Elämäntilanne, parisuhteet, kärsimykset, menneet ilot jne.
Tämä on tilannekuvana joko yhden nopean hetken tulos, tai ikuisuuden mittainen taival. Se, että sitä ei tiedä, on ainakin minua häiritsevä seikka. Pidän enemmän tarinoista, jotka johtavat tilanteeseen, jossa teoksesi ”minä” on. Haluaisin kuitenkin tietää kaiken, en vain lopputulosta.
Osaat kirjoittaa, ja ainoa jota kritisoin, ovat pilkut. Pilkut erottavat virkkeiden lauseet toisistaan, ja niin täytyy olla. Kuin, ja, kun, jonka jne ovat konjunktioita, jotka tulee lähtökohtaisesti pilkuttaa aina.
Tässä on hyvää ajatuksenjuoksua ja kaunista kieltä. Kerrontasi on sujuvaa, ja dialogi mielyttävää ja uskottavaa. Minulle isoin miinus on se, että tämä on tilannekuva jostain, ei niinkään samaistuttava tarina.
Ainesta kirjoittajaksi Sinussa kuitenkin on erittäin runsaasti!!!
Kiitos!
Moikka tapaniOrjantappura!
Luin Sinun viimeisimmän, ja oli pakko tulla katsomaan, mikä tämä ensimmäinen oli.
Nyt kun olen sen lukenut, niin annan hieman samaa palautetta, kuin uudempaankin. Kirjallinen taitosi tuottaa hyvää ja selkeää tekstiä on erinomainen. Kirjoitustasi on miellyttävää lukea. Virheitä ei juuri ole, pilkut ovat paikoillaan ja sanajärjestykset kohdillaan.
Tässä on jollain tavoin selkeämpi tarina, sillä mies, jonka elämäntyö on laite, jolla tappaa itsensä, niin siinä on jotain erikoista ja kutkuttavaa. Jätit ehkä hieman ohuelle tarinan motiivit itsemurhalle, ja se olikin isoin asia, joka minua jäi kaivertamaan.
Tarinalla tulisi olla aina alku, nouseva jännitys, käännekohta, laskeva jännitys ja loppuratkaisu. Mielestäni tästä puuttuu käännekohta, eli se hetki, joka saa keksijän antamaan kaikkensa laitteelle, jonka tietää vievän oman henkensä.
Tuota isä - poika suhdetta olisi voinut hieman avata lisää, mutta kenties se ei ollut se isoin juttu tarinan sisällössä.
Pidin tästä enemmän, kuin viimeisimmästäsi, vaikka tässäkin mielestäni olet oikonut tarinan suunnittelussa ja rakenteen valmistelussa.
Yhtä kaikki tässä oli jo sellaista, joka sai lukemaan uteliaana loppuun saakka, ja se on aina merkki hyvästä kirjoittajasta!
Kiitos!
Moikka tapaniOrjantappura!
Tämä on aika erikoinen...olisiko inhorealistinen oikea termi. En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Sinä kirjoitat hyvin, ja teksti on selkeää ja helppolukuista.
Sitten itse aiheeseen. Mainitset aluksi, että vanhemmat olivat huolissaan kännykän käytöstä ja empatiakyvystä. En kuitenkaan löytänyt useallakaan lukukerralla sitä punaista lankaa, joka olisi yhdistänyt ongelman ja sen, mitä tapahtui. Se teki lukukokemuksesta ainakin minulle turhauttavan ja sisällöttömän.
Mutta kuten sanoin, on sinulla kirjoittamisen lahja.
Kuitenkin itsekin pitkään armeijassa viettäneenä, oli tuossa päähenkilössä jotain todella kapiaismaista :)
Suosittelisin suunnittelemaan juonen ja tarinan kulun hieman tarkemmin, eli mitä haluat lukijalle sanoa, ja mitkä ovat ne pääkohdat, joilla viesti tulee kerrottua. Ajatuksenvirta, jolta tämä minusta vaikuttaa, sopii tiettyihin teoksiin, mutta ei minun silmääni tähän. Toivottavasti en loukannut, sillä kirjalliset taitosi lauserakenteissa, selkeässä ilmaisussa ja tapahtumien kuvauksissa on mainio, ja olet lahjakas.
Kiitos!
Moikka Van Helsing-91!!!
Tämä on...no ainakin tämä on erikoinen :) Sopivasti absurdi ja jollain erikoisella tavalla letkeän lupsakka :) Mistä mahdoitkaan saada ajatuksen :)
Jos tätä ei kirjoittaisi näin kieli poskella, niin tässä olisi uuden aaveiden Walking Deadin pilotin avaus valmiina. Tähän taustoja, lisää hahmoja ja juoni, kuinka maailman järjestys alkaa vähän kerrassaan rapautumaan, niin eeppinen saaga on valmis.
Sen verran täytyy sanoa, että olisit vielä enemmän lisätä säätämistä siihen, kun haulikkoa odotettiin. Tyynyllä pieksemistä, miltä aave tuntui, mitä se teki jne. Eli Sinulla oli hyvä tilanne käsillä, mutta jätit sen hieman raapaisuksi.
Olet hyvä kirjoittaja! Tämä oli kuitenkin minun makuuni liian lyhyt ja suppea.
Kiitos!
Moikka kohdataan!!!
Nyt on aika rankkaa settiä! Koetin tuossa miettiä, että kohdistuuko tämä vain yhteen perheeseen, vai yhteiskuntaan yleensä? Olisi mukava tietää vielä syvemmin, mistä tämän taustoissa on kysymys, sillä tämä tosissaan herättää ajatuksia.
Pieni mussutus sanajärjestyksestä. Joku katsoo haltioituneena televisiota, ei televisiota haltioituneena, tai ainakin selkeyden vuoksi tuolla olisi kannattanut käyttää plkkua ennen kuin-konjunktiota. Muuten tuo virke on hieman sekava.
En saa täysin kiinni muoveista, pahveista ja valosta, mutta ahdistus tässä on kyllä luotu voimakkaana. Hyvää työtä sen kanssa.
Sinä osaat kirjoittaa, ja luettavuus on erinomaista. Hieman toivoisin selkeyttä itse rakenteeseen ja ajatukseen. Eli sitä, että mikä on se ydin, jonka haluat lukijalle kertoa. Tosin jos et halua tarjota pelkkää tajunnanvirtaa idean pohjalta, niin sen tämä teos todella tekee.
Lisää syvyyttä ja sisältöä, niin nämä ovat tosi hyviä!!!
Kiitos!
Moikka Sambailija!
Onnea ensimmäisestä novellista :) Ja menestystä kirjoittajana / kirjailijana!!!
Minä en ehkä laittaisi tätä satuihin, sillä en ainakaan omille tytöilleni lukisi mitään, jossa on sana "moninaisuus" :) Tämä on melkoisen synkkää saduksi, joten kenties muut tai toiminta voisi olla jatkojen paikka. Vähän riippuen minkälaista juonta olet suunnitellut.
Kirjoita selkeitä ja helppolukuisia virkkeitä.
"Jos lähtee kulkemaan yhdestä paikasta toiseen, on luultavaa päätyä kolmanteen.".
Ajatukseni:
"Jos lähtee kulkemaan yhdestä paikasta toiseen, päätyy kenties huomaamattaan kolmanteen.".
Eli miksi on luultavaa? Minulle tulee tuosta pohjustuksesta mielikuva siitä, että vähäin kuin
Toinen esimerkki selkeydestä.
"Syvällä hilseenhienossa kaupunkikieroudessa ei ole aina tarpeen halkoa harmaita hiuksia kun erotetaan ihminen kokonaisuudesta.".
Mitä kummaa tämä virke tarkoittaa (ja virke se on, vaikka et pilkkuja olekaan käyttänyt :) )? Mistä kokonaisuudesta ihminen erotetaan? Minkälaista on hilseenhieno? Miten hiusten halkominen (eli siis pikkutarkkuus) liittyy tähän?
Tarkoitatko siis, että Kierossa kaupungissa ei ole tarpeen olla pikkutarkka, kun ihminen yksilöidään massasta? Ööööö? :) Eli siis selkeitä, tarkoituksenmukaisia ja sisältörikkaita virkkeitä.
Ja sitten tuo virke pilkutettuna.
"Syvällä hilseenhienossa kaupunkikieroudessa, ei ole aina tarpeen halkoa harmaita hiuksia, kun erotetaan ihminen kokonaisuudesta.".
Eli pilkut erottavat virkkeen lauseet toisistaan. Konjunktiot, kuten että, jotta, koska, kun, ja, jne. pilkutetaan aina (pl ja-sana silloin, kun lauseilla on yhteinen jäsen, vaikka tekijä).
Ja vielä pari yksinkertaisesta kirjoittamisesta.
"Hän ei vaikuta tottumattomalta kaupungin vilinään.".
Ajatukseni:
"Hän on tottunut kaupungin vilinään.".
Toinen
"Farkut näyttävät haalenneen polvista.".
Ajatukseni:
"Farkut ovat haalenneet polvista.".
Eli vältä turhia "konstailevia" sanoja ja turhan taiteellisuutta hakevia lauseratkaisuja. Yksinkertainen kirjoittaminen selkeyttää tekstiä, juonta ja on kaunista lukea.
"Niistä huokuu lämpöä ja väsymystä, ne kohtaavat tulijan niin kuin pilvien takaa porottava aurinko kohtaa läpimärän asfaltin.".
Erinomaisen hyvä kielikuva!!! Mahtavaa!!! :)
Heti kun olet lopettanut tuon sekavilla virkkeillä kuorrutetun kuvailun ja fiilistelyn, tästä tulee mainiota! Tuo, kuinka on hieman massia, joka pitäisi saada poikimaan, mutta kun ei tiedä miten, menee baariin, on mainio tarinan kuljetus! Osaat kertoa hyvin tarinaa, mutta kuvailussa ja pohjustuksessa sorrut hieman liian kauas todellisuudesta :)
Tässä pätkässähän ei ollut juuri muuta, kuin pohjustus ja hieman filosofiaa. Tässä ei juonesta tai tulevasta seikkailusta edes vihjailtu mitään, jos ei nyt tarkoitusta tienata massia pidetä sellaisena. Toivon todella, että et lopeta tähän, sillä kuten jo sanoin, niin kun turhat monimutkaisuudet on ohi, lähtee tarina vetämään mukaansa.
Osaat kirjoittaa. Tuon alun jälkeen virheet vähenevät, ja kieli on miellyttävää ja helppoa lukea. Dialogi on hyvää, ja tilanteiden kuvailu sujuvaa.
Pilkut minua tosin vaivasivat, sillä en tiedä mitä varten niitä säästelet. Ne eivät maailmasta lopu :)
http://nettikirjoittaja.blogspot.com/2015/01/kirjoittaminen-pilkut.html
Tuo on Kirjoittajan blogista, ja siinä on lyhyt pilkkuopas. Panosta siis pilkkuihin!
Vaikea uskoa, että et ole kirjoittanut koskaan tarinoita, sillä olet hyvä siinä!
Kiitos!
Moikka Herkko888!
Tässä pitkään meni tajuta, että millä muotoa tämä on toinen osa tuolle ensimmäiselle, ja vasta lopussa tuo Robin nimi herätti muistoja aikaisemman osan metsänvartijasta. Ilmeisesti siis kyse oli siitä, että lääkkeet oli ensimmäisessä osassa jääneet ottamatta.
Ensimmäiseen osaan verrattuna tässä ei ainakaan minun silmääni ollut samanlaista tapahtumahakuista juonta, joka ensimmäisessä osassa oli. Tai sitten en vain onnistunut sitä tuolta löytämään. Tässä herätään, syötetään koiralle jäätelökakkua, käydään tornissa ja syödään marjoja. Jos tämä liittyy osana johonkin isompaan kokonaisuuteen, niin toivoisin kenties pidempää saagaa, joka avaisi juonta enemmän.
Rakkaus koiriin paistaa tästä läpi todella vahvasti, eikä se ole paha asia :)
Otan hieman kantaa tuohon aloitukseesi.
"Aamu on yleensä, varsinkin vapaapäivinä suhteellisen hyvää aikaa. Huolet olivat eripainoisia, erivärisiä ja moniulotteiselta katsantokannalta analysoituna toista luokkaa.".
Ajatukseni:
"Aamut ovat yleensä hyvää aikaa, ainakin suhteellisen, ja varsinkin vapaapäivinä. Huolet puolestaan arkena ja pyhinä eripainoisia, erivärisiä ja moniulotteissti analysoituna toista luokkaa.".
En oikein tajunnut mitä tarkoitit tuolla moniuloitteisella analysaatiolla ja mitä tuo toista luokkaa tarkoitti, mutta jätin sen sinne.
Eli sama aikamuoto kaikissa lauseissa, jos ei ole painavaa syytä poiketa siitä (eli on - olivat).
Hieman turhista jutuista. Kirjoitit, kuinka koira oli minuutti sitten saanut jäätelökakkua. En oikein ymmärtänyt tuon minuutin merkitystä, ja mielestäni sen voi jättää pois.
Minun silmiini tuo viimeinen kappale oli parasta. Siinä alkoi tapahtua jotain sellaista, joka todella herätti mielenkiinnon. Joskin kun kirjoitat noin jännän jutun, niin järjestys voisi olla mies aseineen, ulkonäkö, muistot, ei hätää ja koulutus. Nyt kerrot että Robin, mutta heti latistat tunnelmaa kertomalla, että ei ole syytä pelätä. Eli lietso ensin pelko ja mielenkiinto, ja vasta sitten paina tunnelmaa vähän kerrassaan alas.
Tällaisenaan tarina itsessään jäi minulle vähän köyhäksi, koska en pystynyt yhdistämään tapahtumia mihinkään. Siksi ensimmäistä huonompi arvosana.
Kiitos!
Moikka auringonkukka!!!
Kirjoitat hyvin. Tämä on selkeä ja mukaansatempaava teksti. Tarina on johdonmukainen ja miellyttävä. En puutu niinkään kirjoitukseen, sillä pilkut ja systeemit osaat. Ehkä ainoana sanoisin, että nuo kaksoispisteet kerronnassa ovat mielestäni tarpeettomat, sillä ne voidaan korvata pillkulla ja konjunktiolla.
Kirjoita asiat mahdollisimman yksinkertaisesti. Esimerkiksi tuo alku, jossa käytät muun muassa jo-sanaa. Mielestäni se on hitusen tarpeetonta. Ajatukseni tuohon alkuun.
”Makuuhuone kylpi aamuauringon valossa, kun...” tai ”Makuuhuoneeseen tulvi aamuauringon valo, kun...”.
Eli tuo ajatus aamuauringosta ja sen lämmöstä on kaunis, mutta ajalla ei niinkään ole tuossa väliä, sillä se selviää myöhemmin. Tunnelmalla on väliä. Sen luot hyvin, mutta ainakin minua kaikki tarpeeton hyvässä tilannekuvassa häiritsee.
Mainitsin noista kaksoispisteistä. Mielestäni kolmoispisteet menevät kaunokirjallisessa kerronnassa samaan kastiin, eli ei tarvita. Dialogiin ne sopivat, mutta ei kerrontaan. Sama koskee sulkeita, jotka tosin eivät sovi kuin johonkin työjargoniin ja matemaattisiin kaavoihin :)
Itse tarinasta vielä pari asiaa. Sanni heräsi puhellimen soittoon, ja epäili, että se olisi Joonas. Vaikka he asuivat yhdessä? Tätä en ymmärtänyt. Puhuit muutoinkin puhelinkeskusteluista, ja mielestäni olisit voinut selkeästi erottaa ne esimerkiksi parin alkuaikoihin. Herääminen olisi voinut tapahtua ovikellon tai ovisummerin soittoon, jolloin Sanni olisi pelännyt Joonaksen kännissä hukanneen avaimen. Keskustelu kaverin kanssa ovella, ja muuten kuten teitkin.
Taustoja olisi vielä voinut hieman ”tunteittaa” lisää. Eli miksi keskustelut olivat alkaneet johtaa riitaan, ja riitaan mistä? Miksi kuukausi sitten?
Tämä olisi syventänyt välejä paljon, ja luoneet vielä vahvemman kokemuksen lukijalle.
Joonaksen ”anteeksipyyntö” oli mahtava! Isot, valtavat pisteet siitä!!! :)
Kokonaisuutena tämä oli erinomainen novelli, joskin tuosta pienestä ”oikomisesta” rokotin pisteitä :)
Hyvää työtä! Kiitos!
Moikka Jauhosuu!
Tässä on kivaa filosofointia :) Tämän kaiken sellainen syvin olemus jää hieman arvoitukseksi, mutta se ei haittaa. Kenties on kysymys vain kaiken olevaisen pohdiskelusta. Teksti on sujuvaa ja miellyttävää lukea, joten ei ongelmaa :)
Lauseenvastikkeista sen verran, että niitä voi käyttää, mutta vain harkiten.
Kirjoitat: ”Jotenkin se tunkeutuu jokaiseen soluuni, kuluttaen ne kuolleiksi, antaen minulle lopun ja alun.”.
Ilman lauseenvastikeita (joiden eteen ei muuten tule pilkkua): ”Jotenkin se vain tunkeutuu jokaiseen soluuni, ja kuluttaa ne kuolleiksi. Aika antaa minulle alun ja lopun.”.
Mielestäni valtaosassa tapauksia pilkku ja konjunktio on parempi, kuin lauseenvastike,niilläkin on toki paikkansa. Esim. Mies puhui ja nosti kannun teatraalisesti täyttäen pikarinsa äärimmilleen.
Minä en oikein tykkää siitä, että kaunokirjallisessa tekstissä käytetään kolmoispisteitä...paitsi dialogissa silloin, kun puhe katkeaa.
Sama kuin suurin kirjaimin kirjoitetut sanat, sulkeet ja lainausmerkit. Sopii johonkin, mutta ei kaunokirjalliseen tekstiin.
Vältä puhekielen ilmaisuja, kuten tarvii. Se on tarvitsee :)
Kiitos!
| 1043 kohdetta - näytetään 21 - 30 | « 1 2 3 4 5 6 ... 7 105 » |
