 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka Herkko888!
Tässä pitkään meni tajuta, että millä muotoa tämä on toinen osa tuolle ensimmäiselle, ja vasta lopussa tuo Robin nimi herätti muistoja aikaisemman osan metsänvartijasta. Ilmeisesti siis kyse oli siitä, että lääkkeet oli ensimmäisessä osassa jääneet ottamatta.
Ensimmäiseen osaan verrattuna tässä ei ainakaan minun silmääni ollut samanlaista tapahtumahakuista juonta, joka ensimmäisessä osassa oli. Tai sitten en vain onnistunut sitä tuolta löytämään. Tässä herätään, syötetään koiralle jäätelökakkua, käydään tornissa ja syödään marjoja. Jos tämä liittyy osana johonkin isompaan kokonaisuuteen, niin toivoisin kenties pidempää saagaa, joka avaisi juonta enemmän.
Rakkaus koiriin paistaa tästä läpi todella vahvasti, eikä se ole paha asia :)
Otan hieman kantaa tuohon aloitukseesi.
"Aamu on yleensä, varsinkin vapaapäivinä suhteellisen hyvää aikaa. Huolet olivat eripainoisia, erivärisiä ja moniulotteiselta katsantokannalta analysoituna toista luokkaa.".
Ajatukseni:
"Aamut ovat yleensä hyvää aikaa, ainakin suhteellisen, ja varsinkin vapaapäivinä. Huolet puolestaan arkena ja pyhinä eripainoisia, erivärisiä ja moniulotteissti analysoituna toista luokkaa.".
En oikein tajunnut mitä tarkoitit tuolla moniuloitteisella analysaatiolla ja mitä tuo toista luokkaa tarkoitti, mutta jätin sen sinne.
Eli sama aikamuoto kaikissa lauseissa, jos ei ole painavaa syytä poiketa siitä (eli on - olivat).
Hieman turhista jutuista. Kirjoitit, kuinka koira oli minuutti sitten saanut jäätelökakkua. En oikein ymmärtänyt tuon minuutin merkitystä, ja mielestäni sen voi jättää pois.
Minun silmiini tuo viimeinen kappale oli parasta. Siinä alkoi tapahtua jotain sellaista, joka todella herätti mielenkiinnon. Joskin kun kirjoitat noin jännän jutun, niin järjestys voisi olla mies aseineen, ulkonäkö, muistot, ei hätää ja koulutus. Nyt kerrot että Robin, mutta heti latistat tunnelmaa kertomalla, että ei ole syytä pelätä. Eli lietso ensin pelko ja mielenkiinto, ja vasta sitten paina tunnelmaa vähän kerrassaan alas.
Tällaisenaan tarina itsessään jäi minulle vähän köyhäksi, koska en pystynyt yhdistämään tapahtumia mihinkään. Siksi ensimmäistä huonompi arvosana.
Kiitos!
