 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikka tapaniOrjantappura!
Luin Sinun viimeisimmän, ja oli pakko tulla katsomaan, mikä tämä ensimmäinen oli.
Nyt kun olen sen lukenut, niin annan hieman samaa palautetta, kuin uudempaankin. Kirjallinen taitosi tuottaa hyvää ja selkeää tekstiä on erinomainen. Kirjoitustasi on miellyttävää lukea. Virheitä ei juuri ole, pilkut ovat paikoillaan ja sanajärjestykset kohdillaan.
Tässä on jollain tavoin selkeämpi tarina, sillä mies, jonka elämäntyö on laite, jolla tappaa itsensä, niin siinä on jotain erikoista ja kutkuttavaa. Jätit ehkä hieman ohuelle tarinan motiivit itsemurhalle, ja se olikin isoin asia, joka minua jäi kaivertamaan.
Tarinalla tulisi olla aina alku, nouseva jännitys, käännekohta, laskeva jännitys ja loppuratkaisu. Mielestäni tästä puuttuu käännekohta, eli se hetki, joka saa keksijän antamaan kaikkensa laitteelle, jonka tietää vievän oman henkensä.
Tuota isä - poika suhdetta olisi voinut hieman avata lisää, mutta kenties se ei ollut se isoin juttu tarinan sisällössä.
Pidin tästä enemmän, kuin viimeisimmästäsi, vaikka tässäkin mielestäni olet oikonut tarinan suunnittelussa ja rakenteen valmistelussa.
Yhtä kaikki tässä oli jo sellaista, joka sai lukemaan uteliaana loppuun saakka, ja se on aina merkki hyvästä kirjoittajasta!
Kiitos!
