Arvostelut käyttäjältä Jästipää

Mukava tarina. En muista lukeneeni kovinkaan usein aaveen näkökulmasta kirjoitettua juttua, joten poikkeuksena varsin piristävä. Hyvin kirjoitettua tekstiä, dialogit olivat minusta hyviä. Yllätyksellisyys hieman ehkä kärsi siinä mielessä, että arvasin tytöt aaveiksi jo hyvin alkuvaiheessa. Tosin ei tällaista tekstiä välttämättä kovin hyvin pysty kirjoittamaankaan niin etteikö asia jollain tapaa väkisinkin paljastu aikaisemmassa vaiheessa. Kaiken kaikkiaan kiinnostava ja jollain tavalla pirteä ja hyväntuulinen tarina.

Tarina jatkuu edelleen erinomaisesti. Hyvää kerrontaa ja kuvailua. Juoni etenee mainiosti eteenpäin. En sinänsä löytänyt oikein mitään, mistä erityisemmin kritisoisin. Pidän tästä tarinasta kovasti.

Suomalaisen miehen angstia... Elämänmakuinen tarina tietyssä mielessä, joka on ihan hyvin kirjoitettua tekstiä. Kielioppivirheitä on jonkin verran, kuten Mummokin kommentoi. Vaikka juttu on hyvin kirjoitettua, tästä minusta puuttuu jokin. Mikä on tämän sanoma? En oikein saanut tästä irti, että mitä kirjoittaja haluaa sanoa tällä lukijalle. Suomalaisella miehellä menee aina huonosti? Tämän tyylisiä kirjoituksia on viime aikoina tullut jonkin verran, joten itse olen ehkä vähän tämän tyyliisiin kyllästynyt. Osaat kyllä kirjoittaa, ei siinä mitään. Tämä ei vain ollut oikein minun makuuni.

Tämä oli lyhyt erikoinen. Olen blackflowerin kanssa samaa mieltä, ettei tämä ehkä ihan satu kuitenkaan ollut. Fantasian raameja tässä pikemminkin oli. Sinänsä ihan hyvin mielestäni kirjoitettu, vaikka muutama virhe oli putkahtanut mukaan. Sen sijaan tässä tarinassa ei ollut oikein päämäärää eikä sanomaa. Tämä oli enemmänkin kuin ote jostain. Tuokiokuva hetkestä, mutta joka jättää lukija enimmäkseen ihmettelemään. Taustoja ja merkitystä olisi hyvä kirjoittaa tähän lisää.

Punahilkka-satu kirjoitettu uuteen uskoon. Henkilökohtaisesti pidän siitä, että jokin vanha vakiintunut tarina tai satu tehdään jollain tapaa kokonaan uusiksi. Tässä on minusta mielenkiintoinen alku sellaiselle, keskenhän tarina tässä valitettavasti jää. Toivottavasti tälle seuraa jatkoa... Pieniä kielioppi- ja oikeinkirjoitusvirheitä oli ja jossain lauseessa oli kaksi eri aikamuotoa. Ei mitään suuria juttuja kuitenkaan. Tarina alkoi rivakasti ja eteni kiinnostavasti, mutta jäi kesken harmittavasti jännittävään kohtaan... :) Dialogi oli hyvin kirjoitettua, mutta ehkä sitä olisi voinut olla enemmän. Kielellisesti tarina oli eläväistä. Juonen pohjustusta olisi voinut kirjoittaa pidemmästikin. Kaiken kaikkiaan pidin tarinasta.

Mukava näppärä pieni runo. Jostain syystä tästä tuli minulle mieleen Elina Karjalaisen Uppo-Nalle kirjat, jotain saman henkistä tässä on kuin ko. kirjojenkin runoissa. Pidin tästä.

Pidin tarinasta. Loppu on hyvä. Se jättää mukavan pahaenteisen lopun, joka ei olisi niin pahaenteinen ellei alussa kuvattaisi hyvin miten kypsähtänyt ja tylsistynyt päähenkilö elämäänsä on. Lopun jälkeen ainakin minun päässäni alkoi soida, että millainen naisen seuraava työpäivä mahtaa ollakaan ja voi sitä parkaa, joka seuraavaksi puristaa naisen pakaraa... :) Tarra omassa palautteessaan jo ehti listata joitain kirjoituksellisia juttuja, joten en palaa niihin, mutta yhden lauseen mainitsen erityisesti eli "Taas yksi murhaavan ahdistava ja kuolettavan tylsä sunnuntai-ilta. ". Tämä on mielipideasia, mutta jos haluaa kuvata sitä, miten tylsää jollain on, niin en käyttäisi termiä murhaavan ahdistava. Se ainakin minulle tuo mielikuvan jostain sellaisesta, että on tapahtunut jotain poikkeuksellisen ikävää, ei siis tasaisen tylsää. Ja siinä olen Tarran kanssa samaa mieltä, että kieltämättä kuulostaa epäuskottavalta, että alkoholisti voisi toimia palomiehenä, joskin tiedän kyllä oikeasta elämästä sellaisenkin tapauksen (eikä kyllä pitkään sitten ollut enää palomies). Mutta kaiken kaikkiaan tässä oli minusta hyvä idea ja ihanan synkkä avoin loppu... :)

Mukavasti kirjoitettu lyhyt kuvaelma. Varsinaisesti novellihan tämä ei ole. Tyyli on hyvä ja kielellisesti minusta hyvin kirjoitettu. Hieman mystinenkin tämä on, ainakaan minä en aluksi hoksannut mistä oli loppujen lopuksi kyse. Oivaltava teksti. Olen myös samaa mieltä edellisten palautteen antajien kanssa, viimeinen lause kaipaa viilausta...

Tämän kolmannen tekstin osalta voisin melkein kopioida kommenttini edellisestä. Kirjoitat edelleen hyvin ja osaat kuvailla ja rakentaa kertomusta sekä henkilöitä. Juoni etenee minun mielestäni mukavasti. Ehkä tässä osassa oli jonkin verran paikallaan junnaamisen makua, mutta ei pahasti sinänsä. Olen hieman odottanut milloin peli tulee jollain tapaa tarinaan takaisin mukaan. Nyt olemme tutustuneet pääasiassa kivikautisen kyllä elämään...

Ensimmäinen osa aloitti tarinan hyvin, tämä toinen osa kieltämättä ei yltänyt ihan sille tasolle kuin ensimmäinen. Olen samaa mieltä Tarran kanssa siinä, että tässä osassa oli kieliopillisia haasteita ja juoni ei kovin hurjasti edennyt vielä. Jälkimmäinen ei välttämättä ole kuitenkaan minusta ongelma, koska täytyy muistaa, että kyse on osa isompaa kokonaisuutta. Edelleen tarina kuitenkin kiinnosti ja Melvinin tulevaisuus jää kummittelemaan mieleeni, joten toivottavasti saan lukea vielä lisää...