Arvostelut käyttäjältä Arska

Hei

Marinka mainitsee noista kirjoitusvirheistä ja niitä kyllä tekstissäsi on. Jopa siinä määrin, että minunkin harjaantumaton silmäni niitä havaitsee luvattoman monta.

Siellä on aivan selkeitä lyöntivirheitä, mutta myös noita yhdyssanajuttuja, joista aiemminkin olen maininnut. Lisäksi tekstissä tökkii paikoitellen ylijyräävästi nuo toistot, joista olisi kohtuullisesti poimittavasti karkeimmat pois. Se noista epäkohdista.

Itse tarinassasi on sitten aivan toisenlainen vire. Hienosti rakennat sisällölle omaperäistä, huumoipohjaista runkoa johon juonen kieputat. Tässäkin sinulla on tarpeet mahtavalle tarinalle, joten sinun kannattaisi tehdä enemmän ja huolellisemmin työtä sen eteen.
Ylensä vältän kommenteissani selkeiden neuvojen jakamista, koska oma osaamiseni ei riitä moiseen. Yleisluonteisesti voin kuitenkin mainita jotain.

Kun kirjoitat tänne tarinoita, niin sinun kannattaa tehdä kokonaisuus valmiiksi ja vasta sen jälkeen siirtää se sivustolle. Tämä sivusto on rakennettu niin, ettei jatkokertomusjutut oikein toimi täällä. Itse sen olen oppinut kantapään kautta.

Toiseksi: Kun olet saanut tarinan valmiiksi, lue se useampaan kertaan, korjaa havaitsemasi epäkohdat ennen sivustolle liittämistä.

Koska sinulla on mielikuvituksellisesti loistavia aiheita ja juonirakenteita, niin ne pääsevät paremmin oikeuksiinsa jos jaksat tehdä pohjatyön huolella.
Ja me lukijat saamme enemmän irti tarinoistasi, jollei lukeminen karahda tämän tästä johonkin "pukkiin".

Arvostelun perusteita rasittaa nuo alussa mainitsemani epäkohdat. Kahden ja puolen tähden sijaan saisit helposti neljän- viiden tähden arvosteluja panostamalla tuotteeseesi.

Kiitos tekstistäsi.

No, eipä ole tullut pohdittua, kuinka monta meitä täällä on.

Enempi tai vähempi aktiivisia on kylä melko mukavasti, mutta pohdintasi liittyy pikemminkin siihen, ettei kirjoitetulle tekstille tule palautetta toivotussa määrin.

Ylläpito on kyllä luvannut antaa palauteensa forumille jätetyille teksteille ja vaikka tuo palaute on joskus pitkässä varressa, niin parhaansa siellä varmasti tehdään. Rajalliset ovat ylläpidon voimavarat.

Paremmat mahdollisuudet ovat meillä tänne kirjoittavilla lienee myös palautetekstin laatimiseen. Syy siihen, ettei tuohon kovin mittavasti ryhdytä voi olla siinä, että koetaan oma kyky laatia riittävällä näkemyksellä ja osaamisella arviointi toisten kirjoituksille.
Koen itsekin olevani kieliopillisilta valmiuksiltani siinä määrin rajallinen, etten voi lähteä neuvomaan puhtaampaan tai kerronnallisesti toimivampaan ilmaisumuotoon.

Kommentin voi toki laatia myös niille näkemyksille, joita luettu kertomus mielikuviksi nostaa. Toivottavasti palautteen antaminen alkaisi viriämään aktiivisemmin. Uskon jokaisen kirjoittajan ilahtuvan ja saavan uutta motivaatiota harastukseensa annetun palautteen myötä.

Syitä palautteen antamisen niukkuuteen on varmasti yhtä monta, kuin on niitä, jotka sen jättävät antamatta, mutta jokaiselta varmasti löytyy muutama sana ja oma näkemys arvioinniksi.

Oletetaan niin että, jos itse aktivoituu, niin myös muita lähtee mukaan ja näin omatkin tekstit saavat enemmän huomiota. Kaikki hyötyvät.

Hyvin osuvasti laadittu runo. Sisäänrakennettu symboliikka toimii ja välittää runosn sisäistä kuvaa kiinnostavilla kielikuvilla, joissa siis tuo symboliikka nuosee lukijan tavoitettavaksi.
Toimiva kokonaisuus, jota on boxon sanoin hyvä lukea monta kertaa.

Siis näin se täällä menee. Kommentointi, eli palautteen antaminen on sen verta vaikee taiteenlaji, ettei siihen tunnu monen näppis taipuvan.
Täällä paikallisissa oloissa on oikeastaan hyvä saavutus, kun saa yhden kommentin kirjoitukselleen.

Saattaa alkuun tuntua hieman turhauttavalta kommenttien vähyys, mutta siihen tottuu kyllä.

Itse kirjoittelen vain oppiakseni paremmin ilmaisemaan itseäni ja oppiakseni tekemään kirjallisen itseilmaisuni siedettävässä muodossa. Olen päättänyt helpottaa palautteen antamisen taakkaa omalta osaltani vetämällä sivustolta vanhimpia tekstejäni.

Onhan ilmiselvää se, että mitä useampi kirjoitus sivustolla odottaa kommentteja, sitä harvempi niitä osakseen saa.

Pahoitteluni siitä, että olen syyllistynyt itsekin tuohon tekstien lukemiseen ja kuitenkin jättänyt kommentoimatta.

Tuo liki neljänsadan lukukerran antama yksi kommentointi ei siis ole mitenkään tavatonta. Itselläni taisi olla joku jossa oli ainakin kolminkertainen määrä kilkkauksia ja siitä oli selvitty parilla kommentilla. Kiitos toisesta.

Arska

Mitä ihmettä?

Miksi minulle nousee tässä runossa esiin sellainen surumielinen, jopa apaattinen maku? Onko runoilijalla nousut esiin kevätmasennus? Tulkitsenko väärin runosi sanomaa?

Vai onko niin, että haluat tuoda esiin sen käänteisen tulkinnan, joka alkaa hiipiä vastustamaan tuota alavirettä? Nostat lukijan mielikuvat esiin tavallaan vastakkaiseksi tulkinnaksi?

Siinäpä olisi oivallinen veto. Oivallinen ja rohkea koska voiko kirjoittaja olettaa lukijan kääntävän syntyvän mielikuvan tarkoituksen mukaiseksi.

Mitä elämä siis on?

Se on herkkä hymy ja nauravat silmät.
Kujeileva katse ja kepeä askel.

ja

paljon, paljon muuta.

Iloa ja surua suloisessa sekamelskassa ja silti tasapainossa itsensä kanssa.

Eläminenkö kulkemista kohti kuolemaa? Eipä suinkaan niin, vaan eläminen on kulkemista kohti elämää ja kun se matka on kuljettu, se matka päättyy. Elämää ei pidä jättää elämättä siksi, että murehtii ajan rajallisuutta. Eihän?

Aivan ykkösenä: Tervetuloa kirjoittavaan joukkoomme.

Havaintosi pitää paikkansa. Kirjoitettuja novelleja kommentoidaan niukahkosti, jos edes siinämäärinkään.
Jokaisella kirjoittajalla on toki oma motiivinsa. Saatu palaute tietysti olisi omiaan lisäämään sitä. Asiallisena annettu palaute on myös antamassa kirjoittajalle lisäinformaatiota tekstien edelleen kehittämisessä.

Menee itsellänikin tämä palautteen antaminen vähän kausiluontoisena. Joskus tulee pitkiäkin aikoja, jolloin en saa aikaiseksi kommenttiakaan. Kai se vain laiskuutta on. Kyllä varmaan jokaiseen tekstiin löytyisi muutama sana kommentiksi, jos todellista halua olisi.

Tarinassa on hyvä jännite aivan alkumetreiltä lähtien ja se säilyy ja tiivistyy mukavasti kerronnan edetessä.

TarraLeguaani mainitsee kommentissaan ton taustatyön merkityksen ja olen samaa mieltä. Niille lukijoille joilla on noista yksityiskohdista faktatietoa, näyttäytyy kerronta epäuskottavana ja se vie lukukokemuksesta terävimmän kärjen. Esimerkiksi sen tiedon mukaan mikä itselläni säteilyn vaikutuksista on, en osaisi kyllä oletaa säteilevän riipuksen aiheuttaman oireilun tulevan esiin ensimmäiseksi verisenä oksennuksena. Tosin nämä seikat häiritsevät varmasti vain pientä osaa lukijoista.

Tarina kokonaisuudessaan on todella hyvin sujuvasti laadittu ja sen sisältämä jännite vie lukijaa matkassaan. Kyllä mielelläni lukisin tätä enemmänkin. Tarinaan jää mysteeri: Kuka ja miksi? Ehkä vielä saamme sen selville, ainakin toivon niin.

Hyvä! Sopivasti jännitystä liitettynä scifi maailmaan. Selkeästi kuvailtu ja huolellisesi toteutettu kokonaisuus. Osiris osaa asiansa, samoin tarinan kirjoittaja.

Tässähän on jännitystarinan tarpeet esillä. Ilmaisukieli ei aivan tue täydellisesti juonen etenemistä ja siitä koituu haasteita niin lukijalle, kuin kirjoittajallekin jatkoa ajatellen..
Kielellinen ilmaisusi kehitty kirjoittamalla, joten kirjoita. Lukeminen täydentää sanavarastoasi, joten lue. Mielikuvitusta sinulla riittää ja se on se kaikkein tärkein asia tarinoiden rakentelussa. Kaikkein parasta ja kehittävintä palautetta on se, jossa on mukana rakentavaa kritiikkiä, joten älä karta sitä.

Luku 1 ei vielä salaisuutta paljasta, pienen vijeen sentään antaa siitä, että Korkeasaari taitaa löytyä myös Ähtäristä.
Ilmaisukieli kerronnassa on vielä näin alkumetreillä jäykähköä, mutta kyllä se siitä kertomuksen edetessä varmaan sulaa. Yhdyssanat eivät tunnu aivan hallinnassa olevan, mutta kelläpä ne täydellisesti olisivat.
Pari tähteä siksi, että jakso jäi mitaltaan niin lyhyeksi ettei siihen vielä mahtunut varsinaisesta juonesta kuin pieni aavistus.

Jatkossa on siis odotettavissa yllätys ja sitä tässä jäädään mielenkiinnolla odottelemaan.