Arvostelut käyttäjältä Arska

Pidän tavastasi laatia lyriikkaa. Runossa on selkeä, johdonmukainen tarina, joka jättää tulkinnanvaraa ja antaa hyvän mahdolisuuden käyttää sitä.

Runo itsessään jo kuvaa tilannetta, jossa nousee esiin tarve tulkita viestejä, joita ei voi vakuuttavasti varmistaa.

Hienosti esiin otettua oivaltavaa symboliikkaa,joka juuri runomuodossa on nautittavimmillaan.

Kiitos tästä tunnelmapalasta.

Tämä runo on arvoitus. Salaperäinen lipas koristettu ihmeellisin, mystisin kuvioin ja kaiverruksin. Kirjailuin, jotka kertovat ehkä jostakin suuresta salaisuudesta, jonka lipas sisälleen kätkee.

Tuo sisältö on ehkä hämmästyttävä kauneudessaan, tai rikkaudessaan, ja sen näkee se, joka avaa tuon lippaan. Mutta! Lippaan avaamiseen tarvitaan avain ja sitä en runosta löytänyt, joten en päässyt ihailemaan sitä kaikkea, joka mahtaa löytyä tämän runolippaan kätköstä.

Ehkä ja toivottavasti kaikki muut runon lukeneet tuon kätketyn avaimen löysivät. Minulla se jäi kadoksiin.

Kyllä tässä itse kullekin tuollainen sammakkosuodatin olisi tarpeen.

Hauskan humoristisella otteella otat aiheen hallintaasi ja viljelet siitä runosatoa, jota on mukava nauttia näin lukijanakin.

Näin runon voi rakentaa myös huumoripohjaan ja säilyttää silti siinä sisällöllisen sanoman ja tulkinnallisen kielen.
Runo, joka on mukavan kevyttä sadepäivän viihdykettä.

Kiitos tästä.

Tässäkin runossasi nousee hyvin esiin juuri se, mistä runoissa pidän. Ilmaisun muotokieli on joustavasti tulkintoihin taipuvaa jolloin runosta voi etsiä ja löytää tulkinnallisesti omaan mielikuvaan ja mielialaan osuvia näkemyksiä.
Runo itsessään rakentuu filosofiseen johtoteemaan, joka on helposti omaksuttavissa.

Kirjoitat runoja, joita on ilo lukea juuri siksi, että niissä on ajatuksella löydetty sisällöllinen sanoma. Runokielellä ilmaistuna se on miellyttävästi kohdattavissa.

Pieleen meni, mutta yritin sentään. Harmittaa ehkä eniten koskaan täällä tuo ki-virhe viimeisessä säkeessä. Kumma, ettei noita huomaa tehdessä, eikä uudelleen lukiessa, mutta heti tökkää silmään, kun on liittänyt sivustolle.
kävin tämän ainakin neljästi lävitse ennen esille tuontia. Ei auttanu.

Aivan upea tarina ja siihen herkkä sadunomainen toteutus. Jos tämä olisi tuolla "Sadut" kategoriassa, niin sielläkin varmasti omalla paikallaan.

Kieliasultaan puhdas ja hyvin toteutettu. Minä en havainnut kirjoitusvirheitä, enkä niitä etsinytkään. Kertomus nielaisi minut matkaansa aivan alkumeteiltään.

Niin, olisiko tämän pitänyt olla pidempi? vaikea sanoa, sillä joskus toimiva tarina on juuri parhaimmillaan näin lyhyenä. Silloin, kun kirjoittaja on saanut sanottua kaiken haluamansa, ei enempää tarvita.

Minä tykkäsin tästä.

Tuli vähän kaksijakoinen tunnelma. Tekstilliseltä toteutukselta tämä on proosaa ja hyvin laadukkaasti esiin tuotua sellaista. Sisällöllisesti tulee mieleen kuitenkin lyyrisyys. Tarinan kertomus kulkee mielestäni runollisessa tunnelmassa ja sulautuu siihen erittäin hyvin.
Mieleen tulee eittämättä ajatus: Tämäm kirjoittaja kirjoittaa myös runoja, ehkä jopa enemmän niitä.

Lukukokemuksena miellyttävä, ja tätä olisi mennyt pidempikin jakso kerralla. tarina tuli kuitenkin esiin ja valmiina, joten hyvä näin.

Ei siitä pidä olla huolissaan, ettei tiedä totuutta. Ei kukaan tiedä ja kaikki tietävät, sillä jokainen on oman totuutensa tulkki.( pahoitteluni tästä repliikistä, mutten malttanut jättää tilaisuutta käyttämättä. Runosi aloitus on niin herkullinen )

Teemana rakkaus on runomaailman vanhin, mutta yhä siitä on löydettävissä uutta tapaa ilmaista mielikuvia.
Ehdottomasti pidän runosi sisältämästä seesteisyydestä. Vaikka runo sanallisesti kuvaakin ehkä hajallaan olevia, ja näennäisesti epäjärjestykseen joutuneiden tunteiden sekamelskaa, silti kaaoksessa on kaiken järjestyksen ydin. Hallittu kaaos on vain yhden kaleidoskoopin liikkeen päässä symmetriaalisesta järjestyksestä.
Tässä runossasi on juuri tuo liike tapahtunut. Tai ehkä tarkemmin ilmaistuna tässä se juuri tapahtuu.

Kiitos runohetkestä

Tämä aihe on eri muodoissaan puhuttanut täällä aiemminkin. Tämä liittyy siihen, ettei täällä voi editoida, eikä täältä voi poistaa tekstejään itse.

Asiaan on varmasti hyvät syyt ja se on varmasti tarkoin harkittu ylläpidon puolelta. Yksi syy luultavasti on se, että näin saataisiin kirjoittajat valmistelemaan tekstinsä huolellisesti ennen esille laittoa.
Kun tänne laittaa luettavaksi tekstiraakilen ja saa sille kommentoinnin ja korjausneuvoja, niin asiahan on jokseenkin sama kuin veisit auton katsastukseen nähdäksesi mitä vikaa siinä on.
Saat tekstiaihiolle pari tähteä, ja sen vaikutus on ettei lukijoita kiinnosta huonohkon arvostelun saanut novelli. Mieluummin klikataan auki se, jolla on pitkä tähtisikermä.
Jo siksi kannattaa kirjoittaa aihe valmiiksi omalle koneelle ja liittää sivustolle mahdollisimman valmis tuote.

Itse kirjoittelin tarinoitani aiemmin toiselle sivustolle ( taisi olla joku Kirjanet.com ) Siellä oli mahdollisuus editointiin ja siellä kirjoittelimme jatkokertomuksia, joita pystyi liittämään edellisen jatkoksi kronologisessa järjestyksessä. Täällähän sellainen ei onnistu, joten jatko-osat joutuu lukemaan tavallaan väärinpäin. Kokeilin sitä täällä, ja totesin homman huonosti toimivaksi.

Tuolla Kirjanetin puolella meillä oli myös kirjoitustiimi ja kirjoittelimme jatkiksia vuorotellen jaksojen tekemisessä. Oli todella mukavaa ja haasteellista pitää juonen kulku hallussa. Minulla on hallussani huikeita scifijuttuja noilta ajoilta, mutten voi niitä julkaista ilman kirjoittajakumppaneiden suostumsuta ja tiimi on hajonnut joten se siitä.

Mutta kuten boxo mainitsee: Tallenna omalle koneelle työsi ja julkaise sitten kokonaisuus. Se kannattaa ja erityisesti sinun kannattaa jatkaa ja kehittää kirjoittajan lahjaasi. Sinun mielikuvituksesi on yksilöllisen omaperäinen ja sillä erotut eduksesi.

Jotain sellaista tässä oli, joka sai mielenkiinnon heräämään. Samalla tämä tuntuu olevan pätkiä jostakin kokonaisuudesta, joka ei tule näin lyhyessä kohtauksessa esiin. Kuin palapelin palaset, joita on liian vähän koko kuvan esiinsaattamiseksi.

Olisin kaivannut tukevampaa pohjausta tapahtumien taustoimiseksi. Ehkä silloin olisi myös minulle kertomuksen juonellinen sisältö avautunut. Jotenkin jäi kuva siitä, että kuvauksessa oli joukko tapahtumia, jotka eivät kaikilta osin kuuluneet samaan ketjuun.

Mutta sitähän se on, kun sudet ovat asialla. Jäljelle ei kovin paljoa jää. Jotain kiintoisaa kuitenkin.