Arvostelut käyttäjältä peka

Moi. Kyllähän tästä nuo ajatukset voi lukea mutta ehkä olisin mieluummin lukenut vaikka mietelmän tai esseen aiheesta. Runoksi minun mielestäni vähän köykäinen oli sisältö mitä vain.

Minusta on kiva että tekstin kaverina on pieni saate niinkuin sinulla tässä.

Otsikko lupaa paljon. Total Selfhate ja sitten vielä Dialogue. Mutta kyllä tama on monologi ja Selfhate osakin jää aika valjuksi. Ei siinä vaan vielä ole oikein ole tarpeeksi sisältöä jos vaan laittaa angstisia sanoja peräjälkeen ja sitten toivotaan, toivotaan että tulikohan siitä hyvä. Oletan että olet suomalainen ja englanti on koulussa tms. opittu. Se yleensä näkyy näissä englanninkielisessä tuotoksissa periaatteessa sujuvana kielenä, mutta kapeana sanavarastona.

Onnea uusiin yrityksiin. :)

Moi.
Alun jälkeen, keskivaiheen tietämillä, olin vähän ymmällä että mihin tama nyt kääntyy. Isät vastaan pojat ja lähetyssaarnaajakin vielä. Ja sitten tama äiti joka lopussa kaikkien yllätykseksi, minunkin, saapuu paikalle. Keskivaihe oli mulle jotenkin sekava. Mutta en olisi sitä kyllä muuttanutkaan. Se oli sekava koska tässä nyt tempaudutaan tilanteen keskelle ja ylenmääräinen selittely olisi vain pilannut sen kaoottisen tunnelman minkä tässä varsin onnistuneesti minusta loit.

Mikä minua vähän häiritsi oli jotenkin tuo dialogi ja tapahtumat lähetyssaarnaajan kanssa. Se meni ehkä vähän turhan yksinkertaisia latuja. Luulisin, että enempäänkin sinulla olisi eväitä. Ja loppu oli vähän lattea...

Mutta olihan hyvää maailmanloppuilua. 4 pistettä on minun kirjoissa, ja arvosteluasteikolla, vähän niinkuin portti paratiisin aukeaisi, joten 3.5 kolkuttelee jo hyvinkin portin pieliä.

Kiitos tekstistä.

Moi. Tykkäsin, vaikka vähän lyhyeksi jäi minun makuuni. Ja sitten olisin toivonut että yksi rivi olisi ollut jotain muuta:
"Elä unelmiesi päiväunta"

Voi kun tuossa olisikin ollut jotain muuta. Luin tämän runosi kolmeen kertaan ja tämän kohdalla aina joutui irvistämään. :)

Kiitos tekstistä.

Moi. Hip-hei! Nythän tama tarina lähtee ihan erilailla käyntiin kun aiemmin. En ole mikään fantasiakirjallisuuden suurkuluttaja mutta kyllä tama oli jo mielenkiintoinen aloitus ja herätti kysymyksiä ja ajatuksia siitä että mitenkähän tarina jatkuu.

Hyvää nimistöä. Arkistomantit, vesimentti.

Mikä häiritsi:
Puhekielisyys, sun, mun. Eihän nämä periaatteessa väärinkään ole mutta en osaa kuvitella näitä arkistomanttien tai vesimenttien suuhun. Mutta ehkä en vain ole tarpeeksi vielä tässä maailmassa sisällä.

Tuo Ragnarin "Lopeta". Kuulosti minun silmääni kummallakin kertaa vähän vaisulta.

No joo. On siellä vielä joitain vähän kömpelöiltä kuulostavia lauseita, mutta ne jäävät nyt ajanpuutteen takia kommentoimatta. Kyllä tässä kuitenkin ihan positiivinen fiilis päällimmäiseksi jää.

Kiitos tekstistä.

Moi. Hyvin tarinoitu. Tarina vei mukanaan ainakin tämän verran. Häiritsevistä asioista huomasin että minun lista on aikalailla samanlainen kuin nick53 kirjoittaa tuossa alla joten en kirjoita niitä enää tässä uusiksi.

Lisäksi mietin että kuinka uskottavaa tuo lääkärien ja hoitajien käyttäytyminen tuossa tilanteessa oli. Ja eikö tuollaiset potilaat paiskattaisi jo oikopäätä karanteeniin jos sydän ei lyö. Tuntematon tauti. Onko tartuntavaaraa?

Motkotan vielä yhdestä lauseesta. :)
"Heidi kuittasi itsensä ulos laboratorion seinään asennetun laitteen avulla."
Minusta aina käytetään tätä 'laite' sanaa niin ollaan vähän vaarallisilla vesillä. Laite on jokin epämääräinen rakkine. Se antaa kuvan että kirjoittaja ei oikein tiedä mistä kirjoittaa, mikä taas epämiellyttävää lukijasta. Mielummin vaikka keksi joku vekotin nimineen päivineen. Sähköinenavaimenlukija tms.

Moi. Ensimmäistä versiota en ole lukenutkaan, joten tutustun vasta nyt tähän tarinaan.
Aluksi kohtia jotka lukiessa hyppi silmille.

"eläessään hänellä oli ollut Downin syndrooma"
En ole lääkäri, mutta minun käsittääkseni Downin syndrooma on nimitys pysyvälle tilalle. Eli Kathy on downlapsi. Oli, viittaa siihen että Kathy olisi jotenkin parantunut.

"mutta oli verraten myös älykäs"
mutta oli myös verraten älykäs.

"Hän hymyili.. Hän ei välttämättä edes tiennyt siitä. "
Paremminkin: Hän hymyili huomaamattaan. Tai jotain tämän suuntaista.

"Talo oli vanhan näköinen, mutta silti todella hieno. Sen seinät olivat valkoista lautaa ja ne lähes loistivat kilpaa auringon kanssa, kuten myös Kathyn ilmekin. "
Jos aloitat kuvailemaan niin sitten pitää kuvailla monisanaisemmin. Talo on vanha mutta hieno ja seinät ovat valkoista lautaa ei vielä kerro lukijalle tarpeeksi. Mikä talosta tekee hienon?

"... kun he tämän talon olivat ostaneet, ei ollut kiinteistövälittäjä joko muistanut tai viitsinyt kertoa..."
Ennemminkin: "ollut" sana pois.

"Jos oli vaihtoehto numero kaksi, hän oli tehnyt niin sen takia, että saisi talonsa kaupaksi."
Tästä puuttuu nyt kunnon yhtymä aiempaan.

"Vuonna 1974, kuukauden yli vuosi ennen kuin Lutzien perhe oli muuttanut Amityvilleen, Ronald DeFeo Jr. asui Amityvillessä. "
Siis: Vuonna 1974, 13 kuukautta ennen kuin Lutzien perhe .....

Ajanpuutteen takia en nyt kerkeä enempiä lauseita käymään läpi. Mutta muistelen ensimmäisellä lukemisis kerralla törmänneeni useampaa sanajärjestys virheeseen. Täytyypi mennä syömään niin ei kerkeä kaikkia kommentoimaan kun on niin pitkä tarina. :) Luin kuitenkin aluksi koko tarinan kertaalleen läpi. Kyllä tässä selvästi klassisesta kauhatarinasta on kyse, mutta minusta tapahtumat eivät ole tarpeeksi siirtyneet kirjoittajan päästä tekstiin. Olen tästä joskus muillekkin valitellut. Vielä enemmän kuvausta ja malttia kirjoittamiseen. Kirjoittaisin sinuna loppuratkaisun kokonaan uusiksi.
Kiitos tekstistä.

Moi. Paljon olet parantanut. Selkeämpää kerrontaa. Huomasin että samat kohdat 1) ja 2) kuin mistä takethiswalz kirjoittaa alla, häiritsivät minuakin. Joissakin kohdissa ajattelin että nyt tämä etenee liiankin nopeasti. Taustoitusta kai olisin toivonut enemmän.

Kiitos tekstistä.

Moi.

Tää etenee kyllä jouhevasti ja loogisesti mutta ei jostain syystä iske minun runohermoon.

Kiitos.

Moi.

Riimijuna kulkee taas.

Minusta tuo keskimmäinen eli kolmas säkeistö on kuin se ei kuuluisi tähän runoon. Muut säkeistöt on kaikki jollain lailla kaihoisia ja niissä paju tuntuu olevan tekijä. Kolmas säkeistö vain kuvaa pajun rakennetta.

Tässä ei myöskään avaudu miksi paju on niin 'surullinen' tai mitä ne pajun mietteet on.

"maaäidin kovan kintaan" Lause ei avaudu minulle?

Kiitos.