Arvostelut käyttäjältä Jästipää

Hyvä fantasiatarina! Pidin tästä. Teksti on hyvin kirjoitettu. Osaa luoda tunnelman ja kuvata hyvin tarinassa olevia hahmoja. Kirjoituksellisesti ja kieliopillisesti erittäin hyvää tekstiä, en huomannut näiden tiimoilta varsinaisia virheitä. Olen pistänyt merkille, että tällä sivustolla kun nuoret kirjoittavat, he usein valitsevat aikamuodoksi preesensin? Miksi sinä olit päättänyt kirjoittaa tarinan näin? Ainoa asia, mistä hieman kritisoisin, on se, että et kuvaa kovinkaan paljon miljöötä, tapahtumapaikkoja. Keskityt pääasiassa kuvaamaan henkilöitä ja tapahtumia. Fantasiatarinasta kun on kyse, veikkaan lukijaa kiinnostavan aika paljon myös miljöö, missä ollaan, miltä siellä näyttää jne. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä tarina, jolle soisin näkeväni jatkoa... :)

Ei voi mitään, nämä Ella tarinat ovat kyllä hyviä. Tässä oli hyvin mukava ote ja lämminhenkinen tunnelma. Aitoa lapsen riemua ja kaikin puolin onnellinen tarina. Jäi hyvä fiilis, kun tämän luki. Kirjoituksellisesti jälleen hyvää työtä. Ainoa jota jäin miettimään oli että eikös oikeampi muoto olisi "kyyneleen" kuin "kyynelen"?

Luin tuolta muiden tekstien kommenteista, että aiot jättää pitkien tarinoiden kirjoittamisen ja keskittyä vain runoihin ja novelleihin. Luonnollisesti teet, kuten sinusta parhaalta tuntuu, mutta älä kuitenkaan unohda ja hävitä noita tekstejäsi, mitä olen jo kirjoittanut. Ne ovat hyviä alkuja romaaneille ja ehkä sinä jonain päivänä vielä saat inspiraatiosi niihinkin. Jos nyt tuntuu, että kirjoitat mieluummin runoja ja novelleja, niin tee ihmeessä niin, mutta jätä nuo pidemmät tekstit hautumaan. Vielä jonain päivänä... :)

Hieman lyhyempi pätkä jatkoa, mutta edelleen juoni etenee hyvin ja tarina avautuu lisää. Jälleen kerran tekstin laatu on hyvää, kuvailut onnistuneita ja tunnelman luonti on tässä pätkässä onnistunut mielestäni erityisen hyvin. Nyt jäi mietityttämään kuitenkin tuo lopussa ollut kirja, mitä tyttö luki. Teksti, jota tyttö lukee, on kirjoitettu kuin se olisi kirje jollekin, mutta miksi se on kirjassa? Onko kirja jonkinlainen päiväkirja, mutta kenelle kirjoittaja silloin on tekstin laatinut? Hieman pisti myös silmään kirjan tekstistä, että kirjoittaja oli kirjoittanut Rouvan sanomisen repliikkinä. Minusta, jos kirjoittaa päiväkirjaa tai kirjeen jollekin, niin todella harva kirjoittaa kenenkään sanomisia silloin repliikin formaatissa käyttäen väliviivaa tai lainausmerkkejä. No, tämä oli vain pikku nyanssi ja lillukanvarsia. Kuitenkin hyvä jatko tarinalle. Jään odottamaan lisää... :)

Hyvin tämäkin tarina jatkuu ja juonellisesti kertomus koukuttaa. Vihreän kirjan merkitys ei vielä paljastunut, mutta sitä odotellessa... :) Jostain syystä minua henkilökohtaisesti tässä tarinassa hieman häiritsee se, että se on kirjoitettu preesenssissä. Yleensä minulle ei ole aikamuodolla niin merkitystä, jos siinä pysytään kautta linjan. Se ei ole ongelmana tässä, mutta jollain lailla tuo preesenssin käyttö häiritsee? Joka tapauksessa jälleen kerran hyvää kuvailua, onnistuneita dialogeja ja uskottavia hahmoja. Tosin alkoi tämän luvun kohdalla tuntua, että kuuluisiko tämänkin fantasia kategoriaan? Hyvä tarina tämäkin!

Jälleen hyvin kirjoitettu tarina. Tämän tekstin rakenne oli mielenkiintoinen ja tavallisuudesta poikkeava. Pidin ideastasi jakaa neljän aistin mukaan kappaleet alussa, joiden kautta napakasti kuvattiin tilanne ja miljöö. Se ei ihan auennut minulle, miksi kirjeen tekstistä oli tietyt sanat kirjoitettu isoilla alkukirjaimilla? Mielenkiintoinen aloitus jälleen ja sai lukijan koukkuun. Hyvin kirjoitettua tekstiä, en tässäkään huomannut juurikaan kirjoitusvirheitä tai kieliopillisia haasteita. Tietenkin suuri kysymys tästä tekstistä nousee, miksi vanhemmat tekivät kuten tekivät, mutta ehkä se sitten aukeaa myöhemmissä osissa...

Tämä oli minusta tosi mielenkiintoinen tarina. Tässä oli ainakin minulle jotain uutta, vaikka toki tässäkin on tiettyjä fantasiakirjallisuuden haikuja vanhoilta mestareilta... ;-) Mielenkiintoinen lähtökohta ja isomman tarinan aloitukseksi sopiva kiinnostuksen herättäjä. Tietenkin juonellisesti tässä ei vielä aukea se, mitä lopputarina itse asiassa tulee käsittelemään, mutta ei sen ole tarpeenkaan. Tämä kuvaa hyvin taustan tulevalle tarinalle. Toivottavasti sinulla on inspiraatiota jatkaa tätä... :) Kielellisesti ja kirjoituksellisesti tämä oli jälleen hyvin kirjoitettu. En huomannut juurikaan kielioppivirheitä.

Juonellisesti tarina hieman hidastui, mutta ei mielestäni merkittävästi. Samalla kuitenkin koko ajan hiljakseen tuodaan taustoja esille ja lopussa esitetään lukijaa kutkuttava kytkös äidin katoamiseen ja joutsenkuningattareen laulun muodossa. Kirjoituksellisesti ei sen enempää kommentoitavaa, näistä olen jo aiemmin maininnut ja tässä laatu on yhä samaa hyvää tasoa. Osaat kirjoittaa hyvin tällaista fantasiatarinaa. Mielelläni lukisin tämän loppuun asti... :)

Inspiraation puute ei ole ainoastaan harrastelijoiden etuoikeus vaan väitän sen vaivaavan kaikkia kirjoittajia. Välillä vain tulee kausia, ettei saa mitään aikaiseksi, ideat eivät rönsyile ja kirjoittaminen tuntuu pakkopullalta. Silloin tekstin voi laittaa hautumaan ja jatkaa sitä myöhemmin. Toivon, ettet missään nimessä hylkäisi tätä, koska tässä on niin hyvä alku hyvälle fantasiatarinalle, että varmasti se kannattaa kirjoittaa joskus loppuun asti. Kyllä se inspiraatio vielä palaa, usko pois! :)

Tarina jatkuu edelleen vakuuttavasti. Tämä luku onkin tarinan kannalta merkittävä ja päästään hieman taustoista paremmin selville, miksi mitäkin on tapahtunut, joskin vielä toki paljon jää avoimeksi, kuten tässä vaiheessa tarinaa pitääkin. Sadunomaisuus ei nyt kyllä minun mielestäni kovin vahvasti tule esille tässä luvussa. Jollain tapaa tämä muistuttaa Narnian tarinoita ja koko tarina kääntyy minusta selvästi enemmän fantasiakertomuksen puolelle, mutta fantasia kategoriassahan tämä tarina onkin. Lähinnä sitä tuolla tarkoitan, että prologissa kun oli hyvin vahva sadunomainen ote, niin nyt se on aika kateissa tässä. Kannattaisi minun mielestäni se prologi ehkä muuttaa vastaamaan tätä tyyliä, mikä näyttää aika vahvasti olevan nyt esillä näissä muissa luvuissa, niin kokonaisuus on yhtenäinen.

Kirjoituksellisesti tämä on samaa tasoa kuin aiemmin. Hyvää dialogia, hienosti kuvattu tapahtumia ja miljöötä, hahmot ovat mielestäni uskottavia. Juoni on koukuttanut ainakin minut... :)

Pieni epäuskottavuus oli mielestäni alussa, kun Ava herää ja ensin surkuttelee isänsä tilannetta ja vasta sen jälkeen omaansa. Uskoisin, että vaikka miten pyyteetön ja hyväsydäminen olisi, niin aluksi on oma tilanne aina päälimmäisenä mielessä. Ehkä tässä voisi nämä Avan mietteen kirjoittaa päinvastaisessa järjestyksessä?

Mutta hyvää fantasiatarinaa tässä on tulossa... :)

Nyt sitten heti tuli toimintaa ja juonellisesti harpattiin eteenpäin. Kovin lyhyt tämä oli, mutta tämähän olikin jatkoa 4 lukuun. Hyvin kirjoitettua tekstiä edelleen...

Hyvin kirjoitettua tekstiä jälleen ja varsin vähän kirjoituksellisia virheitä. Juonellisesti tarina ei tässä osassa hurjasti edennyt, ehkä hieman jäi junnaamaan paikallaan. Ei se silti välttämättä huono asia ole, koska tässä taas sitten saatiin paljon tietoa Avasta ja hänen persoonastaan.