Arvostelut käyttäjältä Jästipää

Nyt tämä toimii ihan eri tavalla kuin se ensimmäinen versio. Korjaukset, lisäykset ja muokkaus tekivät selvästi hyvää tälle tekstille. Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten kohtalaisen pienillä jutuilla voi saada aikaa suuren muutoksen. Tämä on selvästi eheämpi ja tiiviimpi kokonaisuus. Kirjoituksellisesti en huomannut juuri mitään erityistä. Pidän myös kovasti siitä, että päätit kuitenkin jättää Helgan repliikit murteelle, vaikka alkuperäisen kommenteissa pohdit muuttavasi ne kirjakielelle. Murre tuo tähän syvyyttä ja personallisuutta lisää ja tekee Helgan hahmosta selvästi vahvemman, kuten tässä tarinassa minusta pitääkin. Tämä on hyvä novelli. Mielenkiinnolla odotan, josko saamme lukea lisää kynästäsi lähtöisin olevia juonenkäänteitä... :)

Kyllä tämä minusta kaikki runon tunnusmerkit täyttää hyvinkin ja runomuoto löytyy, niitäkin kun on hurjasti enemmän kuin yksi. Perinteinen aihe tässä toki on, mutta runon herättämä tunne on tärkein ja siinä tämä runo onnistuu. Ainoa asia mitä miettisin uusiksi on tuo keskellä oleva kohta "Niin sinä teet.". Minusta runo toimisi paremmin ilman sitä, mutta tämä on toki vain minun mielipiteeni. Kiitos hyvästä runosta!

Pidin tästä. Aluksi pelkäsin, että kyse on henkilöstä, joka hyppää omaan kuolemaansa, mutta tässä lähdettiinkin lentoon. Tässä oli kiva positiivinen vire, joka herättää toivon ja lohdun tunteita. Minua ei häirinnyt, vaikka teksti ei ollutkaan kirjakieltä. Puhekielinen tyyli sopi tähän hyvin. Ehkä tämä olisi voinut olla hieman pidempi ja henkilön taustoja ja/tai motiiveja olisi voinut valottaa hieman enemmän. Kaiken kaikkiaan tässä oli hyvin luotu tunnelma ja hyvin kirjoitettua tekstiä, virheitä en bongannut kuin pari.

Tarina alkoi hyvin, varsin mystisesti. Kuvasit tunnelmaa ja tapahtumia hienosti. Joukossa oli hyviä kielikuvia ja symboliikkaa. Aivan alussa tuli mieleen Tuhkimo, mutta melko pian ajatukset kääntyivät vampyyritarinaan. Ja pettymyksekseni sellainenhan tämä oli. Henkilökohtaisesti olen suoraan sanoen hieman kyllästynyt vampyyrijuttuihin, koska niitä kirjoitetaan melko paljon. Tässä oli kuitenkin mielenkiintoista se, että tarina oli kirjoitettu uhrin näkökulmasta ja kreivi oli sivuhenkilön roolissa. Kertomus on myös taitavasti kirjoitettu ja kielioppivirheitä oli hyvin vähän.

Muutaman lauseen osalta kehottaisin miettimään kirjoitusasua uudelleen...

"No, jos rehellisiä oltiin, en tuntenut ollenkaan häntäkään." -> ottaisin "ollenkaan" sanan kokonaan pois. Se tekee lauseesta mielestäni kömpelön.
"Katselin mitään sanomattomana ympärilleni." -> mitään ja sanomattomana ovat tavallaan toistoa, sillä sanomaton sisältää ajatuksen ettei sano mitään. Jättäisin sanan "mitään" pois.
Niin, no kuka rahaton nyt asuisikaan tällaisessa paikassa? -> tämäkin on mielestäni hieman kömpelö lause. Muuttaisin sen muotoon "Rahaton tuskin asuisi tällaisessa paikassa?".

Tekstissä oli muitakin lauseita, joiden rakennetta kannattaisi harkita uudelleen...

Kun päähenkilö saapuu linnaan, toistetaan aika moneen otteeseen, että nainen halusi paeta. Näitä voisi vähentää, ajatus toistetaan turhan tiheästi.

Lopussa on kappale, missä kirjoitetaan kreivin näkökulmasta hänen ajatuksiaan. Tällaisenaan se minusta hieman rikkoon tekstin hyvää harmoniaa. Jättäisin sen joko kokonaan pois tai sitten kirjoittaisin siitä selkeästi pidemmän version tai lisäisin sen muun tekstin joukkoon.

Hyvin kirjoitettu ja mukava näkökulma vampyyritarinaan!

Mukavan piristävä tarina. Juoni on dramaattinen ja siinä on hyvä käänne keksitty loppuun. Varsin epätavallisia hahmoja iät huomioiden, mutta se tekeekin tästä juuri hyvän. Jonkin verran tarinassa on kuitenkin hiomistakin. Kuten Taruh jo omassa palautetteessaan viittaa, Helga ei dialogissa täysin pysy murteessaan kiinni, mikä rikkoo harmoniaa. Dialogi muuten on kyllä hyvin kirjoitettua. Toinen ongelma on mielestäni se, että aikamuodot vaihtuu kesken kaiken. Aluksi kirjoitetaan imperfektissä, mutta sitten kun tullaan Helgan luokse aikamuoto muuttuu preesenssiin. Kannattaa pysyä yhdessä aikamuodossa koko tekstin ajan. Mutta miksi annoin vain kolme tähteä johtuu siitä, että minun on hieman vaikea löytää tästä tarinasta sanomaa. Miksi tämä tarina on kirjoitettu? Tapahtuman, hahmot, juonen käsittely ja tarinan kuljettelu toimii hyvin, mutta ydin puuttuu tai en vain sitten ymmärtänyt, mikä ei sinänsä ole tavatonta sekään... :) Mutta mukava tarina kaikesta huolimatta.

Hyvin kirjoitettu tarina jälleen. Oliko tämä jotain jatkumoa Sibeluiksen Kullervo tarinalle, koska näissä molemmissa esiintyy sama sivuhahmo Styge, mistä voi päätellä, että näissä myös päähenkilö on sama? Taitavasti kirjoitettua tekstiä enkä juuri kirjoitusvirheitä huomannut. Juonellisesti tarina jäi kyllä hieman minua vaivaamaan. Tämä alkoi ensin kepeästi ja tuli itsellekin sellainen fiilis, että hih hih säikytetäänpäs postinkantaja, mutta sitten kun pila meni pieleen ja päähenkilö osoittautuu luihuksi kaveriksi, joka ei aio kantaa teostaan vastuuta, saa tämä varsin ikävän sävyn koko tarina. Tuli huonolle fiilikselle tästä. Lopussa minussa nousi päähenkilöä kohtaa melkoinen viha. Tässä mielessä teksti on onnistunut, että se todella herätti tunteita. Loppuratkaisu kuitenkin jäi mietityttämään, mitä tällä tekstillä halutaan sanoa ja se ei ihan aukea minulle? Tästä voisi kaapia jonkin opetuksen, että pitää miettiä etukäteen mitä tekee jne. mutta mahdollinen moraalinen opetus romuttuu edesvastuuttoman päähenkilön loppuratkaisun myötä... Loppujen lopuksi hyvin kirjoitettu teksti, mutta jätti hieman hämmennyksen varaan...

Novellihan tämä ei sinänsä ole vaan matkakertomus ja ilmeisesti kirjoittajan omaan kokemukseen pohjautuva. Matkakertomukseksi tämä oli mielestäni hyvin kirjoitettu siinä mielessä, että tekstissä oli selvä henkilökohtainen ote (ei menty liian luettelomaiseen kerrontaan), edettiin kronologisesti ja selvästi ja mukaan oli ujutettu kivoja yksityiskohtia. Matkakohteita eli risteilyn varrella olevia kaupunkeja jne. olisi voinut kuvata enemmänkin, nyt niiden kuvaus jäi mielestäni hieman lyhyeksi. Oikeinkirjoituksen kanssa oli hieman haasteita, mutta niistä TarraLeguaani onkin jo tarkemmin kommentoinut. Tarinan kerronta sinällään on kyllä hyvin hallussa ja olisi mukava nähdä miten sinulta luonnistuu fiktiivisemmän ja kaunokirjallisemman tekstin kirjoittaminen tällaisen faktaan perustuvan sijaan. Oikolukemista kannattaa harrastaa eli tekstit kannattaa lukea useampaan kertaa läpi. Jokainen kirjoittaja on aina sokea omille virheilleen, valitettavasti... Kiitoksia!

Hyvin olit huomioinut korjausehdotukset. Aikamuodot ovat nyt kohdallaan, enkä huomannut erityisemmin mitään kirjoitusvirheitäkään. Yhden korjausehdotuksen kuitenkin esittäisin tähän lauseeseen "Hän hymyili minulle ja sitten lähti kävelemään pois. " jätä tästä tuo "sitten" sana pois, se on turha.

Hyvä tunnelma tässä on ja romanttinen. Jään odottamaan mielelläni jatkoa tälle... :)

Pidin tästä tekstistä. Se oli hyvin kirjoitettu. En huomannut varsinaisia kielioppivirheitä ja oikeinkirjoitusvirheitäkin vain yhden (Oscard -> Oscar). Tarina vei lukijan mennessään, siihen upposi mukavasti. Pidin ideasta upottaa mukaan unijaksoja, joissa keskusteltiin kuuluisten kirjalijoiden kanssa. Tunnelma oli hyvin rakennettu ja päähenkilössä oli hyvää särmää, joskin ehkä hieman kliseinen boheemi taiteilijahahmo, tosin tähän tarinaan en kyllä keksi millainen muukaan siinä voisi olla... :) Teksti herättää myös hyviä ajatuksia taiteen tekemisestä, mikä on taiteilijan perimmäinen motiivi luoda taidetta. Tämän voisi myös nähdä kannanottona nykyajan kapitalismin värittämään tapaan saada myös taiteesta taloudellisesti tuottavaa... Hyvä teksti, pidin tästä!

Että sellainen Kullervo... :) Taruhilla ja Tarralla on hyviä kommentteja oikeinkirjoitukseen liittyen, joten en puutu siihen muuta kuin totean, että joitain kielioppivirheitä tekstissä toki oli. Tarina itsessään upposi minuun, koska Styge muistuttaa kovasti erästä tuntemaani henkilöä... :) Häneltä voisin odottaa saavani juuri tuollaisen vastauksen, jos kertoisin hänelle Kullervosta. Tästä syystä tarina huvitti minua erityisesti. Kuitenkin, jos lukijalla ei ole henkilökohtaista kytköstä tarinaan sinänsä, voi olla, että tämä jää silloin hieman harmaaksi eikä aukea lukijalle riittävästi. Mukava ja letkeä tarina!