Tarina alkoi hyvin, varsin mystisesti. Kuvasit tunnelmaa ja tapahtumia hienosti. Joukossa oli hyviä kielikuvia ja symboliikkaa. Aivan alussa tuli mieleen Tuhkimo, mutta melko pian ajatukset kääntyivät vampyyritarinaan. Ja pettymyksekseni sellainenhan tämä oli. Henkilökohtaisesti olen suoraan sanoen hieman kyllästynyt vampyyrijuttuihin, koska niitä kirjoitetaan melko paljon. Tässä oli kuitenkin mielenkiintoista se, että tarina oli kirjoitettu uhrin näkökulmasta ja kreivi oli sivuhenkilön roolissa. Kertomus on myös taitavasti kirjoitettu ja kielioppivirheitä oli hyvin vähän.
Muutaman lauseen osalta kehottaisin miettimään kirjoitusasua uudelleen...
"No, jos rehellisiä oltiin, en tuntenut ollenkaan häntäkään." -> ottaisin "ollenkaan" sanan kokonaan pois. Se tekee lauseesta mielestäni kömpelön.
"Katselin mitään sanomattomana ympärilleni." -> mitään ja sanomattomana ovat tavallaan toistoa, sillä sanomaton sisältää ajatuksen ettei sano mitään. Jättäisin sanan "mitään" pois.
Niin, no kuka rahaton nyt asuisikaan tällaisessa paikassa? -> tämäkin on mielestäni hieman kömpelö lause. Muuttaisin sen muotoon "Rahaton tuskin asuisi tällaisessa paikassa?".
Tekstissä oli muitakin lauseita, joiden rakennetta kannattaisi harkita uudelleen...
Kun päähenkilö saapuu linnaan, toistetaan aika moneen otteeseen, että nainen halusi paeta. Näitä voisi vähentää, ajatus toistetaan turhan tiheästi.
Lopussa on kappale, missä kirjoitetaan kreivin näkökulmasta hänen ajatuksiaan. Tällaisenaan se minusta hieman rikkoon tekstin hyvää harmoniaa. Jättäisin sen joko kokonaan pois tai sitten kirjoittaisin siitä selkeästi pidemmän version tai lisäisin sen muun tekstin joukkoon.
Hyvin kirjoitettu ja mukava näkökulma vampyyritarinaan!
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
En itsekään oikein enää vampyyrijutuista niin piittaa, kun niitä on niin paljon kirjoitettu, mutta tämän kirjoittamisesta nyt onkin joku vuosi-pari aikaa. Kyllähän niitä nyt joskus lukee/kirjoittaa.