Arvostelut käyttäjältä Jästipää

Hyvä raapale! Oli kerrassaan onneton kaveri ja loppu oli tyrmäävä. Pidin tästä. Yksi kirjoitusvirhe oli: lakkavan -> lakkaavan... :)

Kaunis ja herkkä teksti. Tämä olisi ehkä sopinut paremmin Runot -kategoriaan? Ehkä tämä olisi lähimpänä ns. proosarunoa. Vahvaa symboliikkaa, surullisuutta, mutta myös toivoa sisältävä teksti. Pidin tästä. Pari kirjoitusvirhettä löysin:

"Ylläni on kaksoisompeleilla uumani jännitetty vaate." -> po. uumaani
"Valkoinen huntu on käännetty ylösalaisin kasvojeni eteen, suojaamaan kukkaherkkyyttäni." -> pilkku pois
"se on tehtäväni ollut alusta asti." -> muuttaisin sanajärjestystä: se on ollut tehtäväni alusta asti.
"Minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin sinnittely, mutta en millään jaksaisi." -> päälause ja sivulause ovat eri aikamuodoissa

Kiitoksia hyvästä tekstistä! :)
"Itket minua ja katselet kuinka keltalehtien putoaminen vaihtuu keinuviin lumi hiutaleisiin." -> po. lumihiutaleisiin

En varsinaisesti arvostele tätä tähtien muodossa. Tämän tekstin perusteella itse tarinaa ja juonta on mahdoton arvioida, kuten liskomieskin totesi palautteessaan. Hahmot ja esineet on hyvin toki esitelty ja noissa on hyvä pohja kirjoittaa onnistunut fantasiatarina. Hieman ehkä kliseisyyttä noissa oli, mutta tarina ja juoni vasta ilmineeraa, miten ne nivoutuu itse saagaa ja millaisen "luonteen" tarina niille antaa.

Olen myös liskomiehen linjoilla siinä, että en kovin innostu siitä, että teksteissä alussa kovasti luettelomaisesti kerrotaan kuka kukin on. Tarinan tulisi olla niin hyvä, kuvaava ja taustoittava, että lukija ymmärtää sen kautta. Jos tapahtumat etenevät tarinassa niin nopeasti, että lukijan oikeasti tarvitsee tukeutua tällaiseen listaan, on minun mielestäni syytä miettiä uudelleen tarinan ja juonen eteneminen ja miten se kerrotaan lukijalle. Tässä oleva lista on kuitenkin erinomainen tuki itse kirjoittajalle, varsinkin, jos tarinassa esiintyy useita hahmoja. Itse teen tällaisia listoja ja karttoja aina, jos on pitkä teksti kyseessä ja siinä on useita henkilöitä ja paikkoja missä tapahtuu.

Mutta, joka tapauksessa tämä lista antaa lupausta hyvästä fantasiakertomuksesta, joten sitä odotellessa...

Hieman ehkä vakavampi teksti kuin trilogian kaksi aiempaa. Aihe itsessään on koominen tietyssä mielessä ja teksti lähteekin humoristisesti liikkeelle, mutta lopussa kun aletaan puhua itsetuhoisista ajatuksista teksti saa selkeästi vakavamman sävyn. Tätä en pidä missään nimessä huonona asiana sinänsä. Itse tarina on hyvin kirjoitettu ja juoni toimii. Hahmot ovat linjassa kahden aiemman tarinan kanssa. Se mikä jäi mietityttämään oli, että kun tämä oli otsikoitu trilogian päätösosaksi, niin mikä itse asiassa yhdistää nämä tekstit trilogiaksi muu kuin se, että näissä on samat hahmot? Muutoin en huomaa näille kolmelle mitään yhteistä punaista lankaa tai jatkumoa. Nämä kolme tekstiä ovat otteita näiden kahden hahmon elämästä, mutta tarinoiden välillä ei ole siltaa. Joka tapauksessa tämä kolmaskin tarina on hyvä. Näistä kahdesta hahmosta saisi varmasti mielenkiintoisen pidemmänkin tarinan...

Komppaan aika paljon omassa palautteessani liskomiestä ja TarraLeguaania. Sinänsä tapahtumat on hyvin kuvailtu ja käytät hyvin kieltä kuvaillessasi tunnelmaa ja henkilöitä, mutta juonellisesti tästä on tosiaan hankala sanoa mitään, koska idea ei välity tästä tekstistä vielä lukijalle. Henkilöitä olisi hyvä taustoittaa enemmän, kertoa heistä laajemmin ja syvemmin, jotta lukija pääsee eläytymään ja samaistumaan tarinaan ja hahmoihin paremmin. Tarra olikin jo koonnut kirjoitusvirheistä listan, joten ei niistä sen enempää. Miljöön kuvausta olisi voinut olla myös enemmän, nyt se jäi hieman ohueksi. Tarina sinänsä soljui ihan mukavasti eteenpäin.

Itse olen osallistunut melko moneen kirjoituskilpailuun. Parissa olen päässyt finalistien joukkoon ja sitä kautta eräs tekstini novellikokoelmaankin. Palkintosijoja ei ole vielä siunaantunut, mutta ehkäpä vielä sekin nähdään... Olen samaa mieltä liskomiehen kanssa siitä, että hyötyä tulee kilpailuista ainakin silloin, jos niissä menestyy tai saa tekstejään sitä kautta kokoelmiin tai muutoin julkaistua. Se on aina meriittiä omalle kirjoitusuralleen ja se voi madaltaa kynnystä saada tekstejään läpi kustantajalle.

Valitettavasti palautetta kirjoituskilpailuista saa varsin harvoin. On muutama harva kirjoituskilpailu, jotka lupaavat palautteen esim. finalisteille tai palkituille jne. mutta suurimmaksi osaksi palautteita ei anneta. Se on harmi ja varsin valitettavaa.

Näen kilpailuissa sellaisenkin hyödyn, että koska kilpailuissa yleensä annetaan teema tai aihe sekä määritellään tekstin pituus, se antaa selkeät rajaukset tekstille. Tällöin kirjoittaja saa tavoitteen tekstilleen ja voi kokeilla jopa kirjoittaa mukavuusalueensa ulkopuolella. Mitäänhän ei häviä vaikka kilpailuun osallistuukin. Taidot kirjoittajana karttuu ja ehkä kilpailuun kirjoittaessa tulee tehneeksi tarkempaa ja harkitumpaa työtä kuin jos kirjoittaisi pöytälaatikkoon. Kilpailuihin kannattaa osallistua mielestäni jo pelkästään tästä syystä.

Onnea kilpailuun, toivottavasti kohtaat menestystä... :)

Hyytävä teksti, joskin hieman veijarimaisesti kirjoitettu. Tästä tuli mieleeni Huovisen novelli pystyyn marinoidusta naisesta, jossa aviomies alkaa syöttää vaimolleen herkkuja, jotta tämän liha marinoituisi hyväksi syöntiä varten... :)

Tarina on oivallisesti kirjoitettu ja vaikka aihe onkin karmea, tyyli kirjoittaa on kepeä. Tässä on minusta hieman hengenheimolaisuutta myös Edgar Allan Poen teksteihin. Juoni on hyvä, mutta siinä on myös mielestäni puutteensa. Minusta tarinan päähahmo ei ihan niin mystiseksi jäänyt, kuin mitä Taruhilla. Ja murhan motiivi on minusta sinänsä selvä. Kyse on selvästi varsin äkkipikaisesta henkilöstä, joka ei juurikaan siedä arvostelua, mistä syystä tilanne johtaa ikävään lopputulokseen. Tällaisia ihmisiä on oikeassa elämässä ja jotkut heistä ovat päätyneet tappamaan toisen ihmisen pikaistuksissaan.

Leivänpaahtimen käyttö astalona on harvinainen ja ehkä hieman epäuskottava. Leivänpaahtimen ulottuvuudet tekevät siitä hankalan käsiteltävän niin, että sillä pystyy lyömään riittävän voimallisesti ottaakseen toiselta hengen. On kai se kuitenkin teoriassa mahdollista silti, mutta ehkä käyttäisin jotain muuta murha-asetta.

Isoin ongelma tässä on mielestäni ihmissyönti. Sille päähenkilön motiivia ei kunnolla perustella. Toki mainitaan, että ruumiista pitää päästä eroon, mutta kuinka moni oikeasti päätyy ihmissyöntiin? Sille ei yleensä ole muita syitä kuin kulttuuriset tai henkiseen sairauteen liittyvät. Vain poikkeuksellinen ihminen tai poikkeuksellisessa tilanteessa sellaiseen ryhdytään. Tässä päähenkilöllä olisi kuitenkin ollut muitakin vaihtoehtoja hävittää ruumis, kaivaa maahan, upottaa johonkin vesistöön, polttaa jossain jne. Kuitenkin päädytään ihmissyöntiin ja se pitäisi minusta paremmin perustella.

Hieman lyhyt tämä tarina on, mutta toimii minusta siitä huolimatta ihan hyvin.

Kielellisesti teksti oli hyvin kirjoitettua, tosin ne pilkkusäännöt kannattaa kerrata, kuten Taruh mainitsee omassa palautteessaan.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä ja kiinnostava tarina, joka koukutti ainakin minut lukijana. Sinulla on taito kertoa tarina.

Mielenkiintoinen teksti. Juonellisesti tässä oli aineksia vaikka mihin, mutta jotenkin tämä minusta hieman jäi vajaaksi. Miksi Lätsä ei millään tavalla ole kiinnostunut miksi hänen pitää mennä kapseliin tai että mistä koko hommassa on kyse. Samoin lopussa Lätsä ei kerro lainkaan mitä hän tulevaisuudessa koki vaan menee sen sijaan parturiin. Tässä on toki olemassa tietynlainen humoristinen lähestyminen, mutta jos kyse on vain siitä, niin ehkä tässä suhteessa tekstiä olisi hyvä muokata vielä lisää. Nyt Lätsän hahmo jää varsin etäiseksi. Hänestä ei juurikaan kerrota taustoja, ainoastaan mitä hän konkreettisesti tekee. Dialogit eivät kovin paljoa kerro Lätsästä. Tästä syystä henkilön motiivit jäävät minusta etäisiksi ja näin ollen lukija ei saa oikein otetta päähenkilöstä.

Henkilöiden nimiä, varsinkin Lätsää, toistettiin todella paljon. Nimille olisi hyvä keksiä kiertoilmaisuja tai käyttää enemmän pronomineja. Se myös pisti aika lailla silmään, että todella moni lause alkoi aina henkilön nimellä. Lauserakenteita voisi muokata niin, että tällaista toistoa välttäisi. Kieliopillisesti teksti oli hyvin kirjoitettu, mutta muutamia oikeinkirjoitusvirheitä tekstissä oli, joten tämä kannattaa vielä oikolukea läpi.

Scifi tarinaksi tämä oli hyvä ja juoni oli näppärä. Tässä oli tietynlaista kepeyttä vaikka aika ankeitakin tapahtumia tarina sisälsi. Pidin tästä.

Lyhyt ja ytimekäs runo. Hyvin suora ja tunteeltaan vahva. Herättää ajatuksia mitä henkilölle on mahtanut tapahtua, että päätyy tällaiseen ratkaisuun, koska kyse on hyvin rajusta reaktiosta. Puhutteleva runo. Pidin tästä.

Tässä on jälleen runo, joka puhutteli itseäni. Tämä herätti minussa ajatuksia ja tunteita ja niin minun mielestäni runon tulee tehdä, tämä teki. Tärkeästä aiheesta tämä on kirjoitettu ja nyky-yhteiskunnassa mielestäni useammankin ihmisen tulisi näitä asioita ajatella oikein ajan kanssa...