Arvostelut käyttäjältä Lorenzia

Tekstisi ei varsinaisesti ole novelli, se on kertomus unestasi. Siitä olisi varmasti saanut ihan hyvän tekstin, jos olisit muuttanut sen tarinamuotoon. Eli kertomisen sijaan olisit kuvannut tapahtumat ja tunteet tarkemmin tarinan "sisältä", ei ulkopuolelta kertoen.

Jos kokeilet joskus tämän tarinan kanssa uudestaan, niin odotan mielenkiinnolla :)

Tästä pidin jo huomattavasti enemmän. Juoni sai mielenkiintoisen käänteen ja se jättää halun lukea lisää.

Vieläkin tarkkuutta aikamuotojen kanssa, ne vaihtelee edelleen imperfektin ja preesensin välillä. Dialogi oli mielestäni jo paljon sujuvampaa. Ihan dialogin alkuun, kun Ren kysyi, keskeyttikö hän jotain: Olisin ihan kirjoittanut sen dialogiksi, koska hänelle vastataan ihan suusanallisesti.

Viimeinen on ihan täysin makuasia. Mutta olisin paljastanut Renin pojaksi hieman eri tavalla. Taas mieluummin näyttämällä kuin kertomalla. Eli esimerkiksi kuvailemalla, kuinka Ren pesee meikkejään ja suihkussa käydessä/vaatteita vaihtaessa katselee omaa miehen vartaloaan. Tunteiden ja tapahtumien näyttämisessä on se pointti, että lukijan on helpompi samaistua henkilön kokemukseen.

Tekstisi juonikuvion alku on mielestäni ihan hyvin rakennettu. Jotta voisin juonta paremmin arvioida, olisin tarvinnut luettavaksi pitemmän pätkän.

Kirjoittamisen teknisessä puolessa on kuitenkin ihan jonkin verran korjattavaa. Muista säilyttää sama aikamuoto koko tekstin läpi. Mikäli kirjoitat imperfektissä, menneet tapahtumat kirjoitetaan pluskvamperfektiin. Jos taas kirjoitat preesensissä, menneet tapahtumat ilmaistaan imperfektissä.

Dialogin kirjoittamisesta: kannattaa mainita, kuka puhuu. Dialogi on muuten hyvin sekavaa. Ja mikäli sama henkilö jatkaa puhumista seuraavassakin repliikissä, ne merkitään samaan kappaleeseen. Dialogisi kaipaisi myös hieman kuvailua puheen väliin (eli kuka puhui, elehtikö esim. käsillään/kasvonilmeillään yms. Sekä mahdollisesti dialogin toisen osapuolen sanaton viestintä, mikäli sitä on oleellisissa määrin). Dialogi ei siis pysäytä ympäröiviä tapahtumia ja henkilöitä, puhuminen tapahtuu aina muun toiminnan lomassa.

Siirtymät tapahtumapaikasta toiseen kannattaa "näyttää", ei kertoa. Mielestäni myös Renille soittamaan alkamisen kuvailu oli turhaa. Asian olisi hoksannut ihan siitä, kun uudessa kappaleessa alat kuvailla nukkuvaa Reniä, jonka puhelin soi pöydällä.

Mielestäni kirjoitat varsin sujuvasti, kieliopillisia virheitä ei juuri sattunut silmään.

Sisällölliseen arviointiin vaikuttaa huomattavasti se, minkä ikäinen olet. Tekstin perusteella arvelisin, että olet aika nuori (ehkä yläasteella tai lukion/amiksen ekalla?). Henkilöhahmojen suhtautumisesta tulee hieman keskenkasvuinen vaikutelma, mikä tietenkin kuuluukin olla, jos olet kovin nuori itse.

Tarinaa olisi ehkä kannattanut jatkaa pidemmälle, koska nyt se jää kesken. Johnin syyt vaihtaa lennosta toiseen tyttöön eivät selviä. Muutenkin tämä poikaystävä henkilönä jää vähälle huomiolle, vaikka mustasukkaisuus hänestä on päähenkilön suurin murhe tarinassa.

Henkilökohtaisesti en ainakaan arvostele tekstejä siksi, että arvostelun saanut arvostelisi minun tekstini. Kirjoitan palautetta muille, koska tiedän, että sitä on kiva saada. Ja annan sitä myös mielelläni, jos vain koen, että voin antaa toiselle kirjoittajalle vinkkejä.

Tietenkin on mukavaa, jos joku viitsii arvostella tekstejäni, mutta en omilla palautteillani käy vaihtokauppaa. Esimerkiksi minun on hankala arvostella fantasiatekstejä, kun en niistä yhtään mitään ymmärrä. Siksi arvostelen mieluummin itselleni tutumpia genrejä, en siis karsasta tiettyjä kirjoittajia vaan koen, ettei minulla ole fantasian kirjoittajille juuri annettavaa.

Tekstisi on hyvin sujuvaa, mutta sen idea jäi minulta tavoittamatta. Joko tekstissä ei ollut sen syvempää symboliikkaa tai sitten oli, mutta ei vain avautunut minulle.

Jatkuva pomppiminen yhdistettynä viimeiseen lauseeseen, toi mieleeni anoreksiasta kärsivän henkilön, joka toivoi laulun lisäksi itse haihtuvansa pois. Mutta se voi olla kaukaa haettu merkitys.

Hyvää tekstiä edelleen.

Yksi kirjoittamiseen liittyvä tekninen asia häiritsee. Kun kirjoitat dialogia ja sama ihminen jatkaa puhumista ilman, että toinen osapuoli reagoi välissä (edes kasvojenilmeillä tai hymähdyksillä), dialogi jatkuu samalta riviltä. Nappaan tekstistäsi esimerkin, niin selvenee mitä tarkoitan.

"-Kiira, en minä halua tapella, Rea sanoi lopulta. -Anteeksi, olet oikeassa, se ei kuulu minulle. En vain halua nähdä, että joku liero satuttaa ystävääni.
Rean ääni oli muuttunut aivan erilaiseksi ja koko hänen olemuksensa oli paljon pehmeämpi.
-Kiitos, Rea, mutta minä osaan pitää huolta itsestäni, vastasin edelleen hieman jäätävästi."

Mietin myös, että olisiko jotain synonyymiä, kun usein käytät fraasia "ilme levisi kasvoille", tuo verbi levitä. Itse siis painiskelen saman pulman kanssa, etten meinaa keksiä riittävän monipuolisia tapoja ilmaista samaa asiaa.

Kiitos tekstistäsi :)

Jälleen tekstisi on oikein hyvää.

Juonellisesti mielenkiinto kuitenkin hieman lopahtaa. Päähenkilölle on jotenkin liian itsestään selvää, että Markus on valehdellut. Lukija ei sitä samalla tavalla hoksaa niin välittömästi. Etenkin, kun päähenkilö on rakastunut, hänen voisi olettaa olevan hieman sinisilmäisempi. Rakkaista on vaikea uskoa pahaa, vaikka olisi erittäin pitävät todisteet. Nyt on vain yksi pikainen kohtaaminen Markuksen perheen kanssa.
Ymmärrän toki myös, mitä haet sillä, että Markuksen vaimo on lempeä ja ihana nainen. Ja asia voikin olla juuri niin, että Markus on valehdellut. Kokisin vain luontevammaksi ja mielenkiintoisemmaksi, ettei se paljastuisi heti.

Tekstisi on kaunis kuvaus ihastumisesta ja toisen ihmisen kaipaamisesta. Tekstissä oli oma juonellinen antinsa, vaikkakin teksti toisti itseään kohtalaisen paljon. Se toki on hyvin tavallista, korjautuu sillä, että ihan tietoisesti etsii tekstistä asioita, jotka on jo aikaisemmin erisanoin sanonut.

Tekstissäsi oli jonkin verran myös pilkkuvirheitä. Yksi lause sai minut kuitenkin huvittuneeksi, sanajärjestykselle oli tainnut käydä vähän hassusti.

"keskittymisestä ruskeat silmät sirrillään ja vieno ryppy otsalla" Nyt lauseen ymmärtää niin, että hän keskittyi niin kovin, että silmät muuttuivat ruskeiksi. Tarkoitit varmaan, että hänen ruskeat silmänsä olivat keskittymisestä sirillään.

Käytät kauniita kielikuvia, taitoa siis löytyy. Pienellä hiomisella ja harjoittelulla kirjoittaminen ja kielioppikin kehittyy.

Kirjoitat hyvin ja todella sujuvasti, se tekee tekstistä mukavaa luettavaa.

Olit mielestäni ripotellut tietoja pitkin tekstiä toimivasti, kertaheitolla ei selvinnyt, mistä suhteessa on kyse. Tarinan nainen vaikutti nuorehkolta (ilmeisesti olematta kuitenkaan aivan niin nuori kuin oletin), joten vierestä heräilevä 30v mies herätti mielenkiintoa. Seuraava ajatus oli heidän heräilydialogia lukiessa, että kyseessä on siirappisen romanttinen rakkaussuhde. Asian todellinen laita selvisi kuitenkin nopeasti ja se herätti lopullisen mielenkiinnon.

Näin perheellisenä naisena pidän hieman epärealistisena sitä, että mies on ilmeisesti pitemmän aikaa viettänyt yönsä muualla kuin kotonaan eikä vaimo ole alkanut epäillä mitään. Tai etteivät lapset ole kyselleet isin perään. Ja mikäli päähenkilöiden suhde on jatkunut jo pitempään (yli vuoden?) niin siihen nähden heräämiskeskustelu oli ehkä hieman turhan vastarakastuneen kuuloinen. Toki rakastumisen huuma voi kestää kauemmin, kun kyseessä on ns. kielletty rakkaus.

Loppuun olisin kaivannut hieman syvällisempää kerrontaa päähenkilön ajatuksista ja pettymyksen tunteista. Joissain kohtaa tekstiä päähenkilön ajatuksia oli selitetty auki ehkä hieman liikaakin. Niitä kohtia ei tosin ollut paljoa.

Yleisesti ottaen kuitenkin hyvää tekstiä :) Mielelläni lukisin lisää. Ja minunkin tekstini ovat ihan vapaata riistaa arvostelun merkeissä, mikäli niitä luet ja ajatuksia herää :)