Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

Review Detail

 
 
Mutta minä rakastan sinua ( Osa 2) 2016-10-25 13:59:42 Lorenzia
Arvosana 
 
3.0
Lorenzia Arvostellut: Lorenzia    October 25, 2016
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Tästä pidin jo huomattavasti enemmän. Juoni sai mielenkiintoisen käänteen ja se jättää halun lukea lisää.

Vieläkin tarkkuutta aikamuotojen kanssa, ne vaihtelee edelleen imperfektin ja preesensin välillä. Dialogi oli mielestäni jo paljon sujuvampaa. Ihan dialogin alkuun, kun Ren kysyi, keskeyttikö hän jotain: Olisin ihan kirjoittanut sen dialogiksi, koska hänelle vastataan ihan suusanallisesti.

Viimeinen on ihan täysin makuasia. Mutta olisin paljastanut Renin pojaksi hieman eri tavalla. Taas mieluummin näyttämällä kuin kertomalla. Eli esimerkiksi kuvailemalla, kuinka Ren pesee meikkejään ja suihkussa käydessä/vaatteita vaihtaessa katselee omaa miehen vartaloaan. Tunteiden ja tapahtumien näyttämisessä on se pointti, että lukijan on helpompi samaistua henkilön kokemukseen.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
20
Report this review

Kommentit

2 kohdetta - näytetään 1 - 2
Järjestys 
Miku
October 28, 2016
Report this comment
Kiitos palautteesta. Muuten mitä tarkoitat tuolla tarkuutta aikamuotojen kanssa ?
Jos samassa luvussa muistellaan menneitä tapahtumia tai joku asia on jo tapahtunut ja
joku asia vasta tapahtumassa miten voin kirjoittaa ne samaan aikamuotoon ?

Ja onko kirjoitustyylissäni jotain mitää pitäisi vähän muuttaa / parannella ?

P.s. uusi osa tätä tarinaa julki.

In reply to an earlier comment
Lorenzia
October 31, 2016
Report this comment
Huomasin nyt vasta kommenttisi. Tarkoitan sillä sitä, että jos alat kertoa tarinaa imperfektissä (menneessä ajassa) niin pysy siinä, vaikka kuvailisit nykyhetkeä. Kun kuvaat menneitä tapahtumia, se kirjoitetaan pluskvamperfektissä. Heitän hatusta esimerkin.

"Katselin kaunista auringonlaskua ja tunsin kaihon aistiessani vieressäni olevan tuolin tyhjyyden. Hän ei ollut enää kanssani, vaikka kuinka sitä toivoin.(Nykyhetki) Vuosikymmenien ajan olimme yhdessä iltaisin katselleet laskevaa aurinkoa. Olimme eläneet jaetusta rakkaudesta toisiamme kohtaan. (Menneisyys) Mutta nyt olin yksin. Edelleen rakastin, mutta sydämeni oli yksinäinen (Nykyhetki)" Huomaatko aikamuotojen eron?

Vielä täsmentäisin dialogin merkitsemistä. Heitän taas esimerkin.

- Minä rakastan sinua, kuiskasin ja kyyneleet vierivät pitkin poskiani. - En halua menettää sinua, ethän lähde luotani?

- Kultaiseni, en minä jätä sinua, hän vastasi ja tarttui minua kädestä.

Eli, jos sama ihminen jatkaa puhumista, kuten ensimmäisessä repliikissä, niin se merkataan suoraan tuohon perään. Mutta vaatii väliin jotain, joka selittää tauon puheessa (esim. itku).
2 kohdetta - näytetään 1 - 2
Powered by JReviews
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS