-Alisa, onko joku huonosti? äiti huikkasi keittiöstä,kun tömistelin portaat haikeana ylös.
-Ei ole, sanoin mukamas tyytyväisellä äänensävyllä. Heti kun pääsin huoneeseeni, lukitsin oven ja aloin penkoa yöpöytäni laatikkoa. Nenäliinojen ja kouluvihkojen alta löysin vihdoin etsimäni puukon. Ilman minkäänlaista omatunnonpistosta vedin syvän viillon tottuneesti ranteeseeni. Kipu vihlaisi koko kättä, mutten välittänyt. Itkunsekaisen vinkunan seasta sain suustani juuri ja juuri sanat: Larisha, painu takaisin kotimaahasi. Sitten purskahdin taas itkuun.
Larisha oli siis luokkamme uusi tyttö joka oli todella suorasuinen ja ärsyttävä. No, eihän tuo vielä mitään. Hän oli iskenyt silmänsä MINUN poikaystävääni Johniin. Ja eilen kun äidinkielentunti loppui, se tapahtui. John veti Larishan itsensä luokse ja oli aloittamassa sanomaan jotain, mutta Larishapa ajatteli toisin. Hän hymyili pojalle ja suuteli häntä pitkään.
Sormeni olivat kuin jääpuikot kävellessäni pysäkille. Toivottavasti bussi tulisi ennenkuin totaalisesti jäätyisin. Katselin ympärilleni ja totesin, ettei tämä kylmyys houkutellut ketään bussipysäkille seisomaan. No, saimpahan olla rauhassa yksin. Mutta en ollut pysäkillä yksin. Larisha seisoi parin metrin päässä minusta ja hymyili tavallista rumaa hymyään.
Ennenkuin ehdin sanoa mitään, käärmeenkieli-Larisha sanoi minulle yhtäkkiä: -Alisa, olis vähän asiaa. Vetäydyin hitaasti lähemmäs ja mutisin kalskeasti: -Antaa tulla vaan.
-No kun siis juttuhan on nyt niin, että John pitää sua sellasena... No tiedäthän sä kyllä, hän vihjaili hyytävästi.
-Anteeks minkälaisena? katsoin häntä kulmat kurtussa. -No siis sähän oot sen mielestä pelkkä turhake MUN rinnalla, Larisha täräytti hiuksiaan heilauttaen.
Koulussa välttelin Larishaa koko päivän. Katselin vain turhautuneena sivusta, kun John ja hän vain lepertelivät toisilleen. Luulin, että koko homma menisi kohta ohi, kun yhtäkkiä ohitseni kävelevä Larisha kompastuessaan pudotti jotain. Se oli pieni paperilappunen, jonka putoamista Larisha ei huomannut. Innokkaana luin paperin toiselta puolelta tekstin: "Johnille" käänsin paperin ja tuijotin kääntöpuolta järkyttyneenä. Siinä luki: Pääsisitkö meille illalla? Larisha
