Arvostelut käyttäjältä Arska

Minä en työskentele talouspolitiikassa, enkä ole tutustunut Thomas Pikettyn teokseen. Silti ensimmäiseksi käsitteeksi nousi mielessäni ihmetys tulkinnastasi. En ole älykkö, joten ehkä käsitteeni asiassa siksi meneekin toisille urille.

Kuinka yksilön edun alistaminen edistää tasa-arvoa? Ymmärrän yhteisen edun asettamisen yksilön edun sijaan tärkeimmäksi prioriteetiksi, mutta mielestäni se ei ole sama, kuin yksilön edun alistaminen.

Ymmärtääkseni tasa-arvoa ei synnytetä alistamalla, eikä pakottamalla(esim. lainsäädännöllä)Lainsäädännöllä pystytään kyllä ohjaamaan käyttäytymistä tasa-arvoiseen suuntaan, mutta luoko se todellisen tasa-arvon?

Otat vertauksena alistamiseen orjakaupan ja siinä tapahtuvan yksilön alistamisen. Jos palaamme tuohon johdantoosi: joskus on alistettava yksilön etu ajatellessamme tasa-arvoa, niin ymmärrän tämän toimivan ristiriitaisesti johdannon jatkon kanssa. Kuinka tasa-arvo tulee tässä yhteydessä toteutetuksi?
Kiinnitin lisäksi huomion tässä yhteydessä liittämääsi ilmaisuun ihonväristä. Ojuutta on esiintynyt joka puolella maapalloa, eikä kaikkien orjien ihonväri suinkaan ole poikennut ns. isäntäväestöstä. Amerikan sisällissodan syttymiseen en laajemmalti ota kantaa, koska älykkönä osaat varmemmin asian ilmaista, mutta käsittääkseni sitä eivät alottaneet orjat, eikä orjuuden lopettaminen ollut sen sodan perimmäinen syy.

Poikkeat välillä varsin pitkälle sivuraiteelle alkuperäisestä aiheestasi, en lähde sille polulle.

Palaat tähän taloudelliseen tasa-arvoasiaan Thomas Pikettyn laskelmissa. 730€ kuukaudessa/ persoona? Jos maailmassa oleva varallisuus jaettaisiin tasan, niin summallahan ei silloin olisi merkitystä, vaan sillä ostovoimalla, joka jokaisella olisi käytössään. Se määräytyisi taas kysynnän ja tarjonnan kautta. Jälleen älykkönä osaat päätellä, mitä ajan takaa. Pienen hetken kuluttua varallisuus olisi taas kasautunut niille, joilla olisi tarjottavana riittävästi kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita.

Kirjoitat mielenkiintoisesta asiasta, mutta käytät kovin monimutkaista ilmaisukieltä. Miksi? Itse olen ymmärtänyt niin että, yksi älykkyyden ilmenemismuoto on se että, osaa ilmaista monimutkaisetkin asiat yksinkertaisen ymmärrettävällä tavalla. Paitsi tietysti poliittinen äly, joka ilmaisee asiat mahdollisimman moniselitteisesti ja juuri niin että jälkiviisaudelle jää aina tila jossa selitetäänn alkuperäinen tarkoitus käänteisesti.

Kiitos näkemyksestäsi. Oli mielenkiintoista paneutua siihen ja valitan oman kommenttini pintapuolisuutta. En halunnut lähteä luotaamaan tekstissäsi esitettyä kokonaisuutta syvemmälti, sillä kommenttini olisi silloin kasvanut aivan liian mittavaksi, eikä sen anti, jos sitä tässä nyt oli juurikaan, olisi lisääntynyt.

Mukavasti lähtee juoni kuljettamaan lukijaa. Ja viekin sitten mennessään sujuvasti ja jopa ovelasti harhauttaen.
Lyhyeen tarinaan olet saanut sisältöä melkoisesti ja juoni tukee kerrontaa kautta tarinan etenemisen. Lopussa odottelin yllätystä ja sieltähän se löytyikin. Hienosti vedetty! Tuo alun kevyt leukailu taksisuharin kanssa nivoutuu hyvin loppuratkaisun kanssa ja tekee tarinasta joustavasti etenevän aivan viimeisen lauseen loppuun asti.

Tarinan alku on hyvin rakennettu ja selkeän kerronnan myötä fantasiaan pääsee mukaan helposti. Myös kuvailu on kiinnostusta herättävää ja juonen käynnistäminen on onnistunut luomaan kiinnostavan vaiheen fantasiatarinan alkumetreiltä lähtien.

Henkilöhahmoissa on selkeä persoonallisuus, joka varmasti tulee kertomuksen edetessä vahvistumaan ja tuomaan monenlaista mutkaa herrojen taipaleella.

Tämä tarina alkaa rakentua jo ensimmäisestä jaksosta omaperäiseksi ja ainakin ensivaikutelmiltaan tuntuisi muodostuvan sadunomaiseksi, mikä fantasiatarinassa ei suinkaan ole kielteinen piirre.

En nyt ensimetreillä lähde laatimaan kovin mittavaa kommenttia, vaan jään kiinnostuksella odottamaan tulevaa. Tämä on tarina, jota tulen seuraamaan innokkaasti.

Hyvä alku.

Annoin heti viisi tähteä, vaikka se tietysti on liikaa. Enhän voi kuin aavistella mitä jatkossa on tuleva.
Pidän tavastasi rakentaa lyriikkaa vertauskuvalliseen kerrontaan. Tutkin nämä kaikki runosi, mutta kommentoin vain tähän. Ota tämä keskiarvona arviointiini.
Leikittelet runomuotoisesti ja liität sanomaasi myös upeasti eroottisia värejä. Hienovaraisesti käsittelet ottamaasi aihevalintaa ja luot kokonaisuuteen kepeän ja helposti omaksuttavan tunnelman. Kaunista lyriikkaa.

Valitsin kommentoitavaksi tämän runosi, koska jostakin syystä jäin leikittelemään kahden viimeisen säkeen paikan vaihdolla.

Runosi kertovat, ettet suinkaan aloitteleva kirjoittaja runojen matkassa. Jäin miettimään: Olenko lukenut runojasi jossain toisessa yhteydessä?

Kiitos runohetkestä.

----Arska-----

Löysin tämän runon muutama päivä sitten. Runossa on syvällisessti puhutteleva sanoma, jonka aistin, mutta en silloin vielä lähtenyt kommentoimaan. Tiesin tämän vaativan lukijalta enemmän kuin pintapuolisen lukukerran.

Ja mitä löysin?

Proosan ja lyriikan herkkä yhdistelmä luo mielikuvan runohenkilön mielenmaiseman seestymiseen. Kipeiden elämänvaiheiden ohituksen hetkeen, jolloin mieli vapautuu näkemään lähellä luotettavan ystävän, jolle voi paljastaa todellisen minänsä. Toki runohenkilö voi kuvastaa kirjoittajan omia kokemuksia, mutta jokin saa minut uskomaan toisin. Runohenkilö on kirjoittajan luovuuden hedelmä, vaikka ehkä heijastelee myös kirjoittajan itsensä sisäistä maailmaa.

Runossa tuo runominä avaa sisintään jonkun luotettavan katseelle, mutta samalla tuntuu myös itse etsivän ja löytävän sisälleen piilotettua elämäänsä.

Syvällisesti ja herkällä tunnelmalla avautuva runo, jonka loppu kuvastaa kauniisti sitä kuinka luottamus ja usko tekevät yhdessä lopulta sen, mihin ei väkevinkäävn voima pystyisi.

Mitä muuta tästä runostasi löysin?

Usko pois.

Löysin myös aimo annoksen piilotettua leikkimielisyyttä.

---kiitos runostasi------

Runoon sisältyy tarina ja se on hyvä juttu. Minusta runoissa on oltava sisällä myös tarina, vaikka kuinka pieni, mutta tarina silti.

Tähän runoosi olet laatinut omaperäisen tarinan ja sen sisälle hienovaraisen huumorin. Täydestä tähtitaivaasta peittyy yksi pienen pilven taa ja se pilvi tulee tuosta yhdestä toistosta, jonka koen hieman karahtavan soljuvassa runossasi. Valitse / valitsen sana kahdessa perättäisessä säkeessä nostaa mieleeni toiston vaikutelmaa. Ehkä sujuvan soljuva lyyrisyys etenisi pienellä muokkaamisella ( esim. "itse teen tänään ne parhaat...). Runon laatijalla on oma syynsä käyttää juuri valitsemaansa muotokieltä, joten yksittäisen lukijan näkemykset voi jättää ilman isompaa huomiota.

Erinomainen runo, jonka oivaltava aihevalinta on toteutettu hyvällä maulla. Kiitos Tuija, nautin tuosta kokonaisuudesta.

Tämä on hyvä!

Runomuotoinen symboliikka rakentaa tarinaa herkällä ja varmalla otteella.
Tässä runossa sisällöllinen kertomus luo yhtenäisen ja ehyen kokonaisuuden, joka etenee alkusanoista eteenpäin elävästi ja jopa omalla tavallaan suoraviivaisesti. Näin syntyvä selkeä tarinakulku ottaa lukijansa matkaan ja syntyvien mielikuvien myötä suoraan runon syvimpään olemukseen.

Tämä runo on erinomainen osoitus siitä, kuinka runoon luodaan helppo omaksuttavuus. Ei siihen tarvita monimutkaisia vertauskuvia. Sujuva sisällöllinen ote vie lukijan runoon, ja sen sisäiseen maailmaan.

Tämä on runo, jollaisista minä henkilökohtaisesti pidän.

Kiitos.

Harmaa. Mitä se oikeastaan on? Onko se vaaleanmustaa? Tumman vaaleaa? Joka tapauksessa se on värikoodi, joka on helppo rinnastaa syksysateen apaattiseen olemukseen. Viluiseen tunnelmaan, värien katoamiseen, ja mielialan matalapaineeseen.

Käsittelet omaa harmaatasi runossa lämpimin ajatuksin, luoden harmauden kautta sateenkaaren spektrikirjon hävittämään sitä kylmää kosteutta. Runosi henkii jotain sellaista sisäistä rauhaa ja lempeyttä, jonka optimistinen, luottava elämänasenne rakentaa. Sillä katoavaista on harmaus syksyisistä sadepäivistäkin ja hyvä niin.

Havaitsin sinun tuotantoasi myös toisaalla. Etsiskelin jotain toista foorumia, jolle siirtyisin. Sinulla on pidempi kokemus tuolla toisaalla joten haluaisin tiedustlla, voitko suositella tuota käyttämäsi sivustoa?
-----Kiitos runostasi------

Runojen maailmassa ei sanoilla ole merkitystä. Merkityksellä on sanansa sanottavana ja ne se sanoo.

Ei sanoilla, sisällöllä sitäkin enemmän, ja sykkeellä. Sisällöllä ja sykkeellä syntyvät runot, tai sitten ne syntyvät sisällöstä ja sykkeestä.

En näitä runoja ala sen enempiä kehumaan. Ne itsessään kertovat kaiken oleellisen itsestään. Ja se on enemmän kuin tuhat kiiltokuvaa pystyy kertomaan.


Tykkään todella.

Tässä kokoelma runoutta, joka puhuttelee sisällöllisellä mielikuvarakenteellaan. Selkeää ja ilmavaa ilmaisukieltä joka nousee kukkaansa juuri erinomaisella runomaisuudellaan.

Eipä tätä juurikaan tarvitse käydä kommentoimaan laajemmalti. Runot kertovat itse kaiken olennaisen itsesstään. Upean keveyden ja raikkaan ilmaisun taidonnäytteitä ovat kaikki. Toivottaavasti lisää on tulossa ja pian.

Osasipa ottaa lukijansa tämä lyriikka. Kiitos.