Arvostelut käyttäjältä Yaman

"Ne makasi teltan päällä ja alla. Raajojen ja vaatteiden sekamelskalta se näytti. Veri oli kuivunu mustaksi. Mä katoin käsiäni. Nekin näytti aika pahalta. Hinkkasin kämmeniä housuihin, mutta ei se paljoa auttanut."

Tässä kohtaa yhdistin ekaa kertaa tämän tekstin luultavasti samaan "mysteerimurhaan" kuin mihin Arskakin aiemmassa kommentissa viittaa. Jännä miten nopeasti aivot yhdistää pisteitä. Ja ajatuksena on jännä, että minulle tämä tarina näyttäytyy täysin erilaisena kuin sellaiselle joka ei yhdistä tarinaa tosi tapahtumiin. Eli kuinka koen jotakin perustuu aina siihen mitä olen jo kokenut.


Teksti on hieno.

Mahtavaa! Olen odottanut jo pitkään, että joku käsittelisi tätä aihetta juuri tällä otteella!

Ehdottomasti haluan palautetta. Uusin kirjoitelman tekele on vielä viimeistelyssä, enkä tiedä varmasti koska se on valmis, mutta lähipäivinä. Ja ihan varmasti toivon siihen palautetta. :) Olisihan se kiva. Ja mitä useammalta sitä kimppa-kivempi. Eikä edes tarvi tykätä.

Tekstisi on sujuvaa ja minun mielestäni miellyttävää lukea. Osaisinpa itsekkin. Olisin jättänyt pois alusta kaiken, joka kertoo sinun mieltymyksistäsi lukijana tai siitä kuinka vaikeaa sinun oli kirja saada. Ei lukijaa kiinnosta. Hyppää mieluummin suoraan aiheeseen ja käsittele sitä enemmän.

Esität muutaman mielenkiintoisen ajatuksen/kysymyksen tekstisi loppupuolella:

"Pyrkimys johonkin suurempaan kuin mitä on, lienee jokaisen herrasmiehen sisällä oleva kamppailu, joka lopulta pitää heidät heidät herrasmiehinä."

"Niin ihailtavana kuin pidänkin sitä, että joku tavoittelee kohteliasta ja sujuvan mielyttävää käytöstä, syyt siihen jäävät jotenkin pintapuolisiksi. Lukijalle herää suorastaan kysymys, onko ritarillisuus vain uusin villitys yhteiskunnan valtavirtaa vastaan, veganismin, paleodietin ja vihreätukkaisuuden tultua yleisesti hyväksytyiksi. Yhteiskkunta joka hyväksyy kaiken tekee vaikeaksi olla toisinajattelia."

"Mieleenkiintoisen historia pläjäyksen sijaan pitäisin kirjan suurimpana ansiona kykyä herättää keskustelua, vaikka sitten punk asenteella. Haluammeko kasvattaa lapsemme olemaan sitä mitä he haluavat vai pyrkimään johonkin korkeampaan hyveeseen."

Nämä ovat mielestäni terävintä otantaa tekstistäsi. Ja toisaalta ristiriitaisinta, koska käsittääkseni kyseessä on kirja-arvostelu. En ole lopulta varma onko kyseessä kirjoittajan oma pohdinta, vaiko otantoja kirjan teemoista? Tässä olisi ehkä ollut paikka riskeerata ja kirjoittaa pohdintojasi edellä lainaamistani tekstinpätkistä.

"Ei tarvitse kuin googlata sanat ¨sodat euroopassa¨ ja nähdään mitä täällä on oikein tapahtunut. Mutta jos katsotaan lähi historiaa niin montako euroopan välisten maiden sotaa on tapahtunut. Konflikteja ei lasketa.
Vastaus on nolla. Sen jälkeen, kun tämä ¨isojen herrojen liittovaltio projekti¨ sai alkunsa Euroopan ei ole kerrankaan tarvinnut pystyttää kaupungin laidalleen muisto merkkiä sodassa kaatuneille."

No en kyllä ihan valoisaa kuvaa antaisi. Vaikka Jugoslavian kähinän aikaan osanottajat vasta piirtelivät rajojaan, niin kyllä siinä ihan kunnon tappelusta oli kyse. Eikä Ukrainaakaan minusta voi olla unohtamatta.

EU:n sisäisiä merkittävämpiä konflikteja en kyllä muista. Mutta toisaalta aiempi menestys ei välttämättä ole tae tulevasta. Hyvinä aikoina harvemmin tulee lähdettyä barrikadeilla ja nykyinen EU koostuu aika sekalaisesta seurakunnasta, jos sitä vertaa vaikka aikaan jolloin Suomi siihen liittyi. Väittäisin, että silloinen EU oli aika paljon homogeenisempi kokonaisuus kuin nykyinen. Ja nyky EU:n taloudellisen eriarvoisuuden alueelliset erot ovat perinteisesti olleet aika hedelmällinen kasvualusta konfliktin poikasille. En osaa sanoa sitten auttaisiko esimerkiksi liittovaltioksi muuttuminen aluellisessa eriarvoisuudessa. Koettaahan nyky EU:kin käsittääkseni jonkinlaista tulonjakoa tehdä. Ja silti työpaikat alueellisesti enemminkin keskittyvät kuin hajaantuvat. Tai tälläinen näkemys minulla ainakin on.

Ajatus liittovaltiosta yhdistettynä yhteiseen ulko/turvallisuuspolitiikkaan, on kiinnostava ja pelottava yhtäaikaa. Olisitpa pohtinut tätä aihetta syvällisemmin.

Disclaimer. En ole poliitikko, enkä seuraa politiikkaa aktiivisesti.

Tä

Ihan vittuillessani jätin antamatta viis tähteä. Päätä särkee niin kovasti. Peukutan tätä tarinaa.

Eikö näitä sun viittätoista peräkkäistä mestariteosta olis voinu pistää vaikka yhteen postitukseen?

Et sinä Antero mikään mahdottoman aktiivinen palautteen antaja itsekkään ole ollut. Vuodessa yhdeksän julkaistua tekstiä, mutta(tätä kirjoittaessa) vain kolme lyhyttä palautetta.
http://www.kirjoittaja.fi/component/jreviews/my-reviews?user=845
Jos kaikilla tänne kirjoittavilla tuo, omien tekstien ja palautteen suhde olisi toisin päin, tämä olisi luultavasti jo paljon toimivampi sivusto.
Ylläpidon palaute lienee kadonnut siviilikiireiden ja tänne julkaistujen tekstien määrän kasvun myötä. Ihan ymmärrettävää. Annettuja palautteita 1000+! Se on melkoinen työmäärä ja uhraus omassa ajankäytössä. Tällä sivustolla ei ole kovin montaa, jotka pääsisivät luvuissa lähellekkään samaa. Enkä nyt sano tässä yhteydessä mitään palautteiden laadusta. Kukin omalla tavallaan ja kykyjensä mukaan.