Arvostelut käyttäjältä takethiswaltz

Sujuvasti kirjoitettu ja hyvä johdanto kaikkiin mahdollisiin zombi-teksteihin. Kiitos.

Kehittämisideaksinehdottaisin vähän viivyttelevämpää etenemistä. Jotenkin tuntui, että kirjoittaessa sinulla oli kiire, etkä ehtinyt jäädä nauttimaan yksityiskohdista riittävästi. Aistikokemukset jäivät aika vähille ja tässä oli vierestä kerronnan makua.

Kokonaisuus on kuitenkin hyvä ja mielellään lukisin tälle jatkoa, herätti kiinnostuksen.

Hauska ja jotenkin pohlilaisen miettiväinen tarina. Tuli mieleen se novelli, jossa avaruudesta löytynyt älykäs laji oli lähestymässä maapalloa, kunnes kääntyivät kesken matkan takaisin kuultuaan (tarinassa) Rooman ajoilta periytyvistä tavoista.
Tekstinä tämä oli vähän lyhyt ja ajatusta olisi voinut kypsytellä pidempäänkin, laajempi dialogi olisi voinut toimia tässä.

Kiitos tarinasta. Teksti eteni minusta sujuvasti ja loogisesti, mutta ei ihan iskenyt kokonaisuutena. Minusta tässä oli ainekset kokonaiseen romaaniin ja paketti tuntui nyt pikemminkin sellaisen luurangolta kuin itsenäiseltä novellilta. Toinen kysymykseni liittyi siihen, miksi tämä täytyi sijoittaa Amityvilleen. Tunnen toki kyseiseen paikkaan liittyvät taustatekstit, mutta minusta kokonaisuus ei olisi vaatinut niitä, vaan tämä olisi voinut yhtä hyvin tapahtua jossain tutummassakin ympäristössä. Taphtumien sijoittaminen kaukaiseen paikkaan synnytti ainakin minussa vieraantumisen tunteen eikä imenyt kiinnostavaan juoneen riittävän syvälle.
Kirjoitat kuitenkin joka tapauksessa hyvin sujuvasti, tekstiä on ilo lukea.

Kiitos, teksti parani huomattavasti. Nyt tarina toimii minusta kokonaisuutena ja jännite säilyy loppuun saakka. Edelleen tämä hyppää aika nopeasti vuosikymmenen eteenpäin, olisi ollut kiva kuulla Marjatan kokemuksista sinä aikana.
Kaksi pienempää kommenttia vielä:
1) muistaakseni yläasteikäiset eivät puhu opiskelusta ja minun on vaikea ajatella jonkun jättävän siinä vaiheessa seurustelukokemuksia väliin opintoihin vedoten. Tämä on varmaan henkilökohtainen kokemus, mutta jäi kuitenkin vaivaamaan.
2) eikö poika ollut lopussa kasvanut jo mieheksi, jos Marjattakin oli valmistunut? Jos halusit painottaa hänen poikamaisuuttaan, se kannattaisi varmaan tuoda esille selkeämmin.
Hyvin kehitetty joka tapauksessa.

Tekstisi on sujuvaa ja helppolukuista. Osaat kertoa hyvin inttilesken tunnetiloista. Jäin kuitenkin kaipaamaan juoneen jotain yllättävyyttä tai sitten kuvailuun konkreettisempia elementtejä - miltä tunteet kuulostivat, tuoksuivat, maistuivat, tuntuivat, näyttivät? En myöskään ihan saanut kiinni siitä, oliko tämä proosaruno vai kertomus. Idea tuli kuitenkin vahvana läpi, kiitos sen selkeydestä.

Minusta ilmaisu jäi nyt liian tiiviiksi näin kovalle tarinalle. Ajatus tulee esille, mutta tässä olisi ollut tilaa synnyttää lukijalle laajempia tunnereaktioita. Jotenkin kokonaisuus jäi minulle tiiviydestä johtuen lukiessa ulkoiseksi tai sivusta katsotuksi. Voi olla, että tuo kertojanäkökulman muutos vaikutti kokemukseen liikaakin.

Kaunis, itämaalaistyylinen tuokiokuva, kiitos tästä. Jäin vielä miettimään, voisi tätä tiivistää entisestään ilman, että sisältö kärsisi. Mitenköhän tuo toimisi, jos jättäisi kokonaan pois sanan "Lehdet" tai sekä sanat "Syksy" ja "Lehdet"? Olisi aika lähellä haikua.

Hauska kertomus kokonaisuutena, kuvasi hyvin nuoren ihmisen ajatuksenkulkuja, Päähenkilö tuntui ehkä kokeneemmalta kuin oikea 19-vuotias, mutta toisaalta se varmaan sopii myös hyvin ensimmäisen persoonan kerrontaan. Tästä voisi laajentaa romaaninkin, mutta kannattaa varoa muokkaamasta sitä liikaa Vuorisen suuntaan.

Tosi kaunis mielikuva tiiviistä hetkestä. Kun haet näin lyhyttä ilmaisua, voisi ehkä vielä pohtia, tarvitseeko auringosta mainita erikseen mitään - voisiko kolmannen rivin jättää jopa kokonaan pois? Idea tulee joka tapauksessa esille.

Hyvin japanilaistyylisen pelkistetty kokonaisuus, ajatus tulee vahvasti läpi. Jäin miettimään, olisiko tätä voinut vieläkin tiivistää? Vaikkapa jättämällä "kuin" sanat pois, ja ehkä toisen säkeistön ekan rivin - mutta tuo on tyylikysymys ja nykyinenkin versio toimii.