1043 kohdetta - näytetään 701 - 710 | « 1 ... 68 69 70 71 72 73 ... 74 105 » |
Moikka huhtikuu!
Kaunis kirjoitus! Miellyttävä tunnelma (paitsi virtsarakkokohtaus)!
Aloitus on tärkeä! Miltei yhtä tärkeä kuin sanajärjestys! :D
"Herätät minut aisteja hivelevällä tuoksullasi tähän päivään.".
"Herätät minut tähän päivään aisteja hivelevällä tuoksullasi.".
ARGH!
"Hetken jälkeen käyn tyhjentämässä virtsarakkoni, sen jälkeen palaan taas äärellesi.".
Kauniin ja tunnelmallisen kohtauksen keskellä! Huhtikuu...mitä oikein ajattelit???!!!
"Käyn vessassa, ja palaan taas äärellesi.".
Huhhuh... :D
Kenties hieman sujuvampia vertauksia.
"Tarvitsen sinua, kuin addikti tarvitsee addiktoivaa ainettaan.".
Ajatukseni:
"Tarvitsen sinua, kuin narkkari huumettaan.".
Kiitos kauniista novellista!
Moikka huhtikuu!
Melko lyhyt pätkä, ja mietin että missä kummassa se romantiikka on, mutta sieltä se lopusta putkahti! :D Ja vähintäänkin riittävänä!
Hyvä ensimmäinen lause! "Kuljet kanssani kohti pohjoista.". Seuraavassa virkkeessä mielestäni kadotat tämän kauniin tunnelman. Meistä tulee liian nopeasti minä.
Ajatukseni:
"Juna kuljettaa meitä Rovaniemelle, ja ikkunoissa vaihtuvat maisemat muuttuvat hetki hetkeltä karummiksi.".
Eli me pysyy meinä :D
Ja hieman samaan aiheeseen liityen, kun kerrot mitä sinä teet, niin sen jälkeen voisi olla mitä minä teen.
Eli, Sinä kuuntelet kuulokkeilla musiikkia, ja minä luen kirjaa. Tai jotain muuta vastaavaa.
Vähän niin kuin hetkeä myöhemmin olet kirjoittanut, "Hörpimme kuumaa kahvia, sinun mustaa ja minun maitoista kofeiiniannostani.". Tuo oli kaunis ajatus :D
Älä tyydy heti siihen mitä olet kirjoittanut.
"Tarjoilukärry pysähtyy viereemme. Nostan rahapussiani merkiksi, että tahtoisin ostaa jotakin.
”Mitä teille saisi olla?”, ponnaripäinen neiti kysyy."
Ajartukseni:
"Nostan rahapussiani merkiksi ponnaripäiselle neidille, ja hän työntää tarjoilukärryn viereemme.
"Mitä teille saisi olla?".
Kaunis tunnelma, ja erinomaisia mielikuvia!
Hyvää työtä!
Moi mikkol!
Menee vaaralliselle aihealueelle kommentoida, mutta olen kanssasi samaa mieltä. Kaikki ei ole kunnossa.
Ymmärrän jos yhteiskunta kokee harmia siitä, että alkoholin aiheuttamiin sairauksiin haaskautuu valtion rahaa terveydenhuollon yms. merkeissä. Itse peräänkuuluttaisin yksilönvastuuta ja -vapautta (ja juuri tuossa järjestyksessä).
Kenties yksilö voitaisiin asettaa itse taloudelliseen vastuuseen hoidoista, jotka lääkäri osoittaa johtuvan liiallisesta alkoholin käytöstä?
Mielestäni yhteiskunta koettaa liian kovin pitää kiinni ja pelastaa jokaisen yksilön, vaikka yksilö itse on niin itsetuhoinen, että ei kenties ole enää pelaastettavissa.
Ehkä suututan jonkun, mutta kysyn miksi ihmisten ei anneta koheltaa, ja kantaa ITSE vastuuta omista tekemisistään? Kohta joku vastaa, että koheltajan toimet vaikuttavat muihinkin yhteisössä (humalaisen yliajot yms.). Olen samaa mieltä, ja peräänkuulutan rangaistusten merkitystä, ja erityisesti silloin, jos yksilön koheltamistoimet aiheuttavat merkittävää haittaa muille yksilöille!
Kiitos että panit ajattelemaan!!!! :D
Moi kynäilijä47!
Mukava saada viimein lukea jatkoa tarinallesi! Pahoittelut että palautteen anto on kestänyt näin kauan...lomat paineli päälle.
Alku on aina mielestäni tosi tärkeä, ja mietin pitkään mitä omituista novellisi aloituksessa oli. Sitten tajusin (luulen ainakin) :D Miten kummassa keuhkot voi olla treenatut?
Kenties hän veti keuhkot täyteen ilmaa, jolloin treenatut rintalihakset pullistuivat, tai jotain sellaista :D Kai toki keuhkotkin ovat treenatut, jos paljon vaikka juoksee, mutta ehkä lukija ei miellä sitä aivan niin.
Muista pilkut. Esimerkiksi pronomini jossa, usein erottaa lauseet toisistaan, ja silloin sitä ennen kuuluu olla pilkku. Esimerkiksi kiiruhti asemalle, jossa joku jo odotteli.
Pilkut ovat kenties isoin yksittäinen juttu, joilla kirjoittaja voi loistaa välinpitämättömyydessä :D
Kirjoitat:
”Kumma juttu kuinka korkokengissä sipsutteleva minihameinen nainen teki vaikutuksen miehiin”
Ihmettelin miksi käytät lainausmerkkejä? Oliko kyseessä Ninan ajatukset? Tuntuu että lainaus on kerronnassa, ja mielestäni kerronnassa ei tarvitse lainata, jos ei sitten kerrota jonkun ajatusta tai vast.
"Sinänsä oli sääli että suomalainen oikeusjärjestelmä suosi tietyn sorttisia rikostapauksia.".
Taitaa olla kirjoittajankin mielipide :D Mainiota! Tuosta aistii tunteen!
Kuvittelisin, että kerronnassa "Lars:n" kirjoitetaan Larsin :D
Tarkkuutta dialogin rakentelussa...
"—Peremmälle karma totesi. Sisään tulija oli Nina.".
Tätä ilmeisesti hait:
"—Peremmälle, Karma örähti katsomatta ovelle. Nina astui huoneeseen.".
Tai jotain tuohon tyyliin.
Olen tuosta dialogista mussuttanut, että onko tarpeen kertoa että Pekka sanoi, Olli vastasi, Niina huusi. Olisiko parempi kuvailla eleitä ja ilmeitä, jos on selvää ketkä keskustelevat?
Esimerkiksi:
- Hei, Nina heilautti iloisesti kättään.
- Moi, Karma jatkoi lehden lukemista kulmat kurtussa, eikä vilkaissutkaan naiseen.
Vaihtoehtoisesti:
- Hei, Nina sanoi, ja heilautti kättään.
- Moi, Karma vastasi katsomatta naiseen, ja jatkoi lehden lukemista kulmat kurtussa.
Mielestäni tuossa puhujat on jo selvillä, vaikka sanoi ja vastasi jää pois.
Tuo Visa Nina välinen konflikti tuntui jotenkin irralliselta. Tosin en nyt juuri osaa antaa vinkkejä sen liittämiseen, mutta toisaalta lääkärin vokottelu antaa hieman syvyyttä Visalle, joka muuten jää aika paljon sivuun.
Kirjoitat: "Nina katsoi Arttua hitaasti.". Mietin että miten katsotaan hitaasti? :D
Takinkääntäjä on yhdyssana :D
Tämä jakso kenties enemmän junnasi paikallaan, kuin ensimmäinen. Toisaalta taas henkilöihin pääsee enemmän sisään.
Hyvää työtä! Odotan innolla jatkoa!
Moi johkup!
Kaunista symboliikkaa!
Voisi kuvitella että runo kertoo luonnosta, mutta viimeinen rivi antaa symboliikalle täysin uuden merkityksen!
Miksi kakksi pistettä? Runoissa ei ehkä tarvitse välimerkkejä käyttää muutenkaan.
Hyvää työtä! Kiitos!
Moikka kotikirjailija!
En tiedä onko mikään kirjoitustyö sellainen, jota ei kannata jatkaa :)
Hieman häiritsi alkudialogin ja juonen käyntiinpotkaisemisen yhteydessä, kun katkaiset kerronnan kuvailemalla mutteja...erityisesti mörköjen luonnetta. Se tuntui jotenkin poikkaisevan jännittävän juonen kehittymisen. Luin kohdan jonkun kerran, eikä kuvailu mielestäni ollut pakollista.
Kummiskin :) Vaikka tyylisi kirjoittaa on poikkeuksellinen ja humoristinen, niin siitä huolimatta välttäisin Sinuna puhekielen ilmauksia :)
Dialogisi on mainiota, uskottavaa! :) Hyvä!
Ehkä muutamissa kohdin voisit jättää tyhjän rivin selkeyden vuoksi, esimerkiksi siinä kohdin kun laskeudutaan Rovan VIP-alueelle.
Selkiyttäisi hieman missä tapahtumat vaihtuu.
Miksi pidät niiiiiiiiin paljon noista sulkeista? :)
Tästä luvusta voisi jotain kuvailuja supistaa, ja liittää asioita ehkä enemmän osaksi mainiota dialogia!
Miljöö on todella mielenkiintoinen, ja tarina myös! Jos vain Sinulla motivaatiota riittää, niin jatka ihmeessä!
Erityisesti pidin mörköjen ja ihmisten konflikteista, ja on harmi että nyt jakamasi kappale oli ilmeisesti lähinnä pohjustusta.
Kiitos!
Moikka Franz Yilmaz!
Olet onnistunut kaappaamaan mahtavan tunnelman novelliin! Hiljainen, hämyinen, toiveikas ja yksinäinen! Tätä oli ilo lukea!
Aamuaurinko on yhdyssana :)
Muista aikamuodot. Kirjoitat kuinka hän ei huomioi koiria kauaa, vaan meni keittiöön syömään. Novellin alku menee preesensissä ja sitten yllättäin imperfekti sana väliin. Tarkkana meni olisi pitänyt olla menee.
Jos kirjoitat että hän on, niin enää ei tarvitse lisätä hänen tyttöystävänsä kanssa. Pelkkä tyttöystävä riittää. Eli vältä täytsanoja :)
Puisen nupin puuttuminen! Kaunis yksityiskohta! Aivan huikea! Hyvä! :)
Varo ettet laita samaan virkkeeseen kahta lausetta jotka alkavat samalla pronominilla (jonka). Eli ...jonka karistit juomalasiin, jonka pohjalla oli vielä vettä. Kenties ...jonka karistit juomalasin pohjalla olevaan veteen.
Hyvä ja tunteikas novelli!
Kiitos!
Moi kirjailijan.alku!
Kielellisesti en oikein osaa tuosta englannista sanoa.
Minun silmään näytti hyvältä, vaikka aihe olikin surullinen.
En erottanut mitään selkeitä aihekokonaisuuksia kappaleissa, kenties niitä silti oli, mutta paikoin tuntui että kertasit samaa erilaisin virkkein. Saatan tosin olla väärässäkin.
Aina ennen kuin kirjoittaa, pitää olla ajatus siitä, miten se sanoma, jonka haluat sanoa, tulee jaottumaan. Ja vielä siten, että tuo ajatus välittyisi myös lukijalle.
Hyvää englantia, hyvää tunnetta!
Kiitos!
Moi Antsa!
Hyvin samankaltainen, kuin muut lähettämäsi runot. Hyvin tarinamainen.
Sydämmeesi kirjoitetaan yhdellä m:llä, sydämeesi.
Olisi todella mukava tietää enemmän. Ensin on kirje, joka tuo surun, ja sitten tuntuu kuin jotain olisi vielä tehtävissä. Onko?
Kirjoitat kauniita ajatuksia, ja tiedonpuutteen vuoksi ainakin minun lukijana on hankala niihin samaistua, mutta kenties se ei ole tarkoituskaan.
Ehkä tästä voisi kirjoittaa novellin, joka sitoisi kaikkia runoja yhteen?
Kiitos!
Moikka Antsa!
Tuntuu, kuin kirjoittaisit omista tunteistasi, ja se tuntuu jotenkin surulliselta. Toivon ettet joudu elämään tuollaisen kaipuun kanssa.
Löysin pienen ristiriidan. Kirjoitat, että henkilö istuu laiturilla ja miettii "sua". Ja seuraavassa lauseessa meren äänet tuovat "sut" mieleen, joka viittaa siihen, että ensin on mietitty muuta.
En täysin saa kiinni siitä mitä ajat takaa, sillä tuntuu kuin jotain olisi jo alussa menetetty, mutta lopussa tuntuu kuin se jokin olisi vielä olemassa.
Tosin uudestaan lukemisen jälkeen tuo mainitsemani ei ehkä pidäkään paikkaansa. Paitsi se, että on hankala saada runon tarkoituksesta selkeästi kiinni. Eli koetan sanoa, että runossasi on asiaa, mutta se jää kovin pintapuoliseksi ilman taustojen tuntemista, ja kenties runoksi paljastat jopa liikaa.
En tiedä oliko tuossa mitään tolkkua mitä kirjoitin, mutta toivon että saat siitä jotain.
Kiitos!
1043 kohdetta - näytetään 701 - 710 | « 1 ... 68 69 70 71 72 73 ... 74 105 » |