Arvostelut käyttäjältä Alapo80

Moikkelis hannavaan!

Todella lukijaa hyväilevä aloitus! Heti asiaan! Hyvä!

Hieman karsastan pituuksien turhaa kirjoittamista. Olisiko kaksikymmensentyisen sijaan riittänyt pitkä tai pelkkä metsästysveitsi? Tärkeintä on veitsi mahassa, ja jos se tulee läpi selkäpuolelta, niin sitten sen voi kirjoittaa, mutta senttimäärillä lukija ei tee mitään.

Taas paasaan täytteestä, mutta teen sen, koska pidän Sinusta ja tavastasi kirjoittaa :)
Tuo ruumis sanoi äitini äänellä on kankea. Kuulin äidin sanovan tai äiti sanoi, olisi mielestäni parempia.
Menin istumaan viileälle ikkunalaudalle on sama kuin istuin viileälle ikkunalaudalle. Älä turhaan käytä tuota pahuuden riivaamaa minä-muotoista mennäverbiä :)
Ja voiko ikkunalaudalta laskeutua muuallekin kuin alas?

Kirjoitat: "Katsoin Tillin ohi Adamiin, joka istui tuolissaan Johniin yhä katsoen.".
Tästä puuttuu tolkku, ja toistoa piisaa :) Mielestäni, jos pakolla on merkistystä tätä kirjoittaa, ja jos Adamin Johniin katsominen on niin merkittävää, että se täytyy lukijalle kertoa, niin ehdottaisin seuraavaa: "Katsoin Adamia, joka yhä katsoi Johnia.".

Hirveästi katsotaan kaikkia koko ajan. Nuo katsomiset ovat merkittäviä mielestäni vain silloin, kun esim kääntyi katsomaan hoitajaa josta ei pitänyt tai silloin, kun ihmiset puhuvat, mutta C tuijottaa itsepintaisesti vaikka pöytää. Kerroit, kuinka C aikoi toimia parhaansa mukaan, jolloin voidaan olettaa hänen katselevan puhujia. Eli lukija on yllättävänkin fiksu toisinaan :)

Hahaa! Kaikki odottivat, että Adamia olisi esitetty holhoojansi! Minä ainakin! Mahtava käänne! Huikea antikliseinen tykitis! Hyvä!!! :)

Mainiosti etenevä juoni! Riittävän nopeaa, ei turhaa jahkailua tai juonentäytettä! Kenties dialogi kuulumistilaisuudessa jäi hieman ohuelle, sillä hehkutit kuinka paljon väkeä oli paikalla, mutta todellinen sanottu sisältö jäi laihaksi.
Tämä ei kuitenkaan haitannut. Juoni eteni, taas ollaan askel lähempänä pois pääsyä. Hyvää työtä!

Kiitos!

Moikka taas hannavaan!

Totta kai jatkat! :) Ei tällaista tarinaa lopeteta kesken! :)
Draamallisesti tämä kappale on kaikkein vaisuin, ja se kulkee alusta loppuun jotenkin liuankin helposti. Toisaalta odottava tunnelma sttä, meneekö jokin pieleen, on koko ajan läsnä, ja se on mainio asia!

Hieman vielä turhasta. "Laskin katseeni alas...". Kysynkin nyt, että voiko katseen laskea ylös tai sivulle? :) Luulen, että ymmärrät mitä ajan takaa :)

Juoni on kuitenkin niin mukaansatempaava, ja kerronta niin sujuvaa, että tarina eteni kuin siivillä, ilman ajatuksen keskeytymistä! Kiitos siitä! Vasta ikkunasta katsellessa huomasin vanhoja kankeuksia. Ihan kuin olisit kadottanut huikean flown jonnekin, ja loppu kirjoitus olisi ollut Sinulle työlästä.

Kerrot kuinka oli ikkuna, jonka eteen pysähdyin. Siitä näki kaupunkiin. Mielestäni virke olisi voinut mennä näin: käytävän päässä oli ikkuna, josta näki kaupungin. Eli on selvää, että ikkunasta ei mennä läpi, eli ennen sitä pysähdytään. Lukija tietää sen. Jos lasista olisi menty täysillä läpi, se olisi ollut kertomisen arvoista :)

Kiitos jatko-osasta! Mainiota työtä! Hyvä tunnelma, hyvä juoni!

Heippa hannavaan!

Kirjoitat todella hyvin hullun ajatuksia ja tunteita! Juuri oikeanlaista sekavuutta ja hämmennystä! Vihamielisyyttä hoitajia kohtaan ja hienoinen sympatia toisia potilaita kohtaan!! Hyvää työtä! :)

Edelleen toistelet asioita :) Eli tuo, kuinka C ei tiedä mitä soittaa, niin luot sen mielikuvan jo lukijalle, älä jankuta sitä :)
Lopulta musiikki kuitenkin loppui...lopulta musiikki hiljeni kokonaan. Eli tuota toista lopulta sanaa ei olisi tarvittu, vasn virke olisi toiminut ilmankin.

Marisen tuosta yksinkertaisesti kirjoittamisesta, ja yksi helppo tapa siihen on välttää täytesanoja.
Käänsin katseeni on katsoin ja lähdin seuraamaan on seurasin. Vältä tuota kahden sanan ilmaisua. Se antaa "ala-astemaisen" vaikutelman :)

Käänsin katseeni Adamiin... Eli katsoin Adamia.

Kuvailet jokaista tuolista nousua ja käytävää kulkemista tarkkaan. Se ei ole tarpeen, sillä jos olisit aloittanut kappaleen kuvailemalla oleskelutilan pianoa, olisi lukija osannut järkeillä, että tuoleista on noustu ja käytävää on kuljettu, sillä sama matka mentiin pianolta myös toiseen suuntaan.

Samanlaiset jutut häiritsevät arvostelijana, kuin ensimmäisessäkin osassa, mutta nyös samat asiat ovat hyviä. Juonen käänteitä oli ehkä vähemmän, mutta tarina eteni selkeänä ja määrätietoisesti. Kirjoitat hyvin, ja miljöö on huikea! Luot todella eläviä mielikuvia ja erinomaisen pehmeän tunnelman!

Lopun esityskohtaus oli huikea! :) Hyvä! Ei juuri mitään turhaa, ei mitään liikaa! Annat hyvin kiusausta tulevaan ja luot pohjaa seuraavalle katkelmalle! Juuri näin toimii todellinen kirjailija kappaleiden välillä! Hyvää työtä!

Kiitos!

Moikka hannavaan!

Todella hyvä tunnelma ja miljöö! Luot hyvin mielikuvia, joihin on helppo samaistua! Katkelman juoni on lyhyt ja selkeä. Hyvää työtä!

Mieti minkälaisen mielikuvan haluat luoda. Kun alussa katsellaan ikkunasta, niin lumihiutaleet tulevat sekä hiljalleen alas, että tanssivat kauniisti tuulessa. Mielestäni nuo ovat ristiriidassa. Eli toisen voi jättää pois.

Tuo ikkunalasin heijastumiskohtauksessa, joka muuten on mainio, ei ehkä tarvitsisi käyttää ;-merkkiä, eli koeta kirjoittaa kaunokirjallista tekstiä mahdollisimman yksinkertaisesti. Ikkunalasista heijastui kalpeat kasvoni jne. Eli lukija kyllä ymmärtää, jos kuvailet mitä lasista näkyy.

Ja kirjoita muutoinkin mahdollisimman yksinkertaisesti, älä pidä lukijaa tyhmänä :) Esimerkiksi on selvää, että hoitaja osoittaa kädellään suunnan. Sen käden voi jättää kirjoittamatta. Jos hoitaja olisi vaikka nenäänsä liikuttamalla osoittanut suunnan, se olisi ollut erikoista, ja se olisi täytynyt kirjoottaa. Eli älä kirjoita itsestään selvyyksiä.

Samaan kuin yllä tuo toimistoon meno, jossa monesti käytät viittoa sanaa, ja on selvää, että mies istuu päähenkilön eteen, eli pelkkä toiselle puolelle riittää :)

Vältä toistoa, veitsi ojennettiin minua kohti, okensin käteni varovasti. Tai terävä kynä, jonka toisessa päässä oli mustia sulkia, on musta sulkakynä. Eli vältä toistoa ja kirjoita yksinkertaisesti.

Mielestäni suurin ongelmasi kirjoittajana on se, että kun Sinulla on selkeä mielikuva tapahtumista, niin koetat tuoda koko tuon mielikuvan lukijalle. Vältä sitä. Kirjoita vähemmän yksityiskohtia ja anna lukijan luoda mielikuvat itse. Lukija ei halua liian pureskeltua, sillä jokainen lukija näkee tapahtumapaikat ja tapahtumat omalla tavallaan. Sama koskee hahmojen ulkonäköä, johon ei kannata liikaa paneutua.

Kiitos! Pidin lukemastani! :)

Moikka Detemity!

Olen juonen kannalta sikäli erimieltä TarraLeguaanin kanssa, että mielestäni aihe ja teema voi olla mikä tahansa, mistä juuri Sinä haluat kirjoittaa...enkä kyllä sanoisi sitä tylsäksi :D

Liputan lyhyen ja selkeän kirjoittamisen puolesta.
Kirjoitat: "Clary kipaisi keittiöön hakemaan lasin maitoa molemmille.".
Ajatukseni: "Clary kipaisi keittiöstä lasin maitoa molemmille.".
Eli tuo hakemaan on mielestäni hieman liiallinen tuossa. Lukija ymmärtää kyllä. Koeta aina sanoa mahdollisimman vähän, ja sillä kertoa mahdollisimman paljon, sillä monesti kirjoittaminen on vain mielikuvien luomista.

Samaa kuin yllä on seuraava:
"Cecilia pohdiskeli hetken ja sanoi sitten: "Menen varmaankin ulos...".
Ajatukseni: "Cecilia pohdiskeli hetken, "Menen varmaankin ulos...".
Eli se, että Cecilia puhuu selviää dialogista, sitä Sinun ei tarvitse kertoa.

Tuo mitä muut kommentoivat nimien käytöstä, on mielestäni oikein. Eli koeta käyttää myös sisko, tyttö jne sanoja, jotka viittaavat henkilöihin.

Kolmas esimerkki selkeästä ja lyhyestä tavasta kirjoittaa.
"Clary rysähti maahan ja alkoi kieriä ja vinkua siinä.".
Ajatukseni: "Clary rysähti vinkuen maahan ja kieri tuskissaan.".
Eli vältä alkoi kierimään (kieri), lähti juoksemaan (juoksi) jne.

Mielestäni juoni on hyvä ja tapahtumaa riittää. Se ei ole ongelma. Mieti tuota yksinkertaisesti kirjoittamista. Vältä sanoja sitten, alkoi jne. Sano vain se, mikä on pakko.
Dialogi on hyvää, ja se mitä keskustelijat sanovat on uskottavaa!

Hyvä!

Moi N.P.Aldery!

Älä ikinä aloita pahoittelemalla, että olet olemassa :D Jos haluat kertoa itsestäsi kirjoittajana jotain, niin mieluummin loppuun. Ei tule turhaa ennäkkoasennetta :D

Käteväkatisin on yhdyssana, kuten pitkänaamaisin tai pahanhajuisinkin :D
Voi kai nuo erikseenkin kirjoittaa, mutta pistui silmään :D

Tämä sama taisi olla muuallakin tuolla sivustolla. Jos kyseessä on puhtaasti alkupuhe, niin kenties tarvetta liiallisille entereille ei ole tarvetta. Eli voi laittaa yhteen kappaleeseen.

En ole ihan varma mihin nämä alkusanat johtavat, tai minkälainen tarina tästä aukeaa. Sain käsityksen, että tarinan henkilö tulee kamppailemaan huonojen ratkaisujen ja epäonnisten tilanteiden kanssa. Tästä on vaikea järkeillä miten tarina lähtee etenemään. Kuitenkin tämä vaikuttaa mielenkiintoiselta, sillä jos onnistut kunnolla niputtamaan tarinan esimerkiksi henkilöstä, jolla ei onnistu mikään ja jonka jonka jokainen ratkaisu johtaa vielä isompaan epäonneen, niin se vasta olisi jotain! :D

Hyvää ajatuksenjuoksua! Jään mielenkiinnolla odottamaan jatkoa!

Kiitos!

Moikka W.M!

Kovin on joo lyhyt :D

Alkuun kiinnittää aina paljon huomiota, ja tuo ensimmäinen virke, "Veronica istui naalin valkoisessa muodossaan ja katseli tähtiä ajatellen samalla, miten hän oli ystäviensä kanssa säikytellyt Emilyä.", on hieman epäselvä.
Ensimmäinen ajatus oli, että Veronican muoto oli naalinvalkoinen, vaikka tarkoittanit että kyseessä oli naalin hahmossa istuva Veronica. Tarkkana näissä, sillä vaikka kielellisesti tuo olisikin oikein, voi kaksoismerkitys pilata lukukokemuksen.

Sanajärjestys. Vastasi Felix vs. Felix vastasi. Eli peruskaavahan sanajärjestykselle on subjekti, predikaatti ja objekti, eli tekijä, toimi ja tekemisen kohde. Esim Emmi avasi oven, ei avasi oven Emmi tai avasi Emmi oven. Runoissa tätä järjestystä voi muutella, mutta mielellään ei kaunokirjallisessa tekstissä.

Miljöö ja juoni ovat kiinnostavat! Harmittaa, että katkelma on noin lyhyt, sillä siihen ei pääse kunnolla kiinni. Luot todella hyvin jännitteitä hahmojen välillä, mutta niitä on vaikea liittää mihinkään.

Hyvää työtä kaikkineen! :D

Kiitos!

Móikka Maj-Britt!

Todella ahdistunut ja luovuttanut tunnelma. Mahtavaa! :D

Tietyllä tavalla ajatus on ehkä sekava, sillä en tiedä moititko maailmanmenoa, tunteeko henkilö ikävää tai kaipausta, onko ahdistunut elämästään vai onko kyseessä jokin muu teema?
Ehkä tosin olen liian yksinkertainen ymmärtämään runoutta, mutta tunnelmasta silti pidin...ja paljon! :D

Kiitos!

Moikka Miira!

Tämä olisi voinut olla ihan tuossa kaunokirjallisesa muut - osiossakin :D Yhtä kaikki, hyvä ja mukaansa tempaava tunnelma, josta jää omituinen olo. Runo oli kaunis ja tunteitaherättävä, mutta sen sisältöä en ymmärtänyt. :D

Pidin valtavasti tavastasi kirjoittaa sekä luomastasi tunnelmasta, mutta en pitänyt ymmärtämättömyyden tunteesta.
Mikä kumma tuo Aarre oli, ja oliko käsien palaminen todellinen vai ainoastaan kuvainnollinen asia?
Aaaaaaargh! Hirveä ahdistus ja samalla tunne että olipas hyvin kirjoitettu!

Kiitos mahtavasta runosta! :D

Moikka niiskuneiti95!

Jännittävästi käyt tavallaan kaksi vuotta läpi :D Toinen hyvä ja toinen huono.
En usko kuitenkaan että tarkoitit kahta vuotta, vaan enemmänkin Jing ja Jang tyylistä hyvät ja huonot puolet ajatelmaa :D

Hyvää työtä!

Kenties yksi mietittävä juttu olisi seuraava.
"Kun kesä saapuu, tulee myös sääsket.".
Ajatukseni: "Kun kesä saapuu, saapuvat myös sääsket.".
Eli älä sorru "rahvaanomaisuuteen" sanavalinnoissa. Älä oikaise sanavalinnoissa ja ajatustyössä, vaan säilytä tarkkaan harkittu taiteellisuus läpi koko runon.

Myös tuo, kun otit mukaan rakkaasi, niin jäi hieman harmittamaan, että et ottanut häntä mukaan "huonoon osuuteen". Jäinkin miettimään, että miksi kummassa edes mainitsit hänet?

Kiitos ajatuksia herättävästä runosta!