 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Moikkelis hannavaan!
Todella lukijaa hyväilevä aloitus! Heti asiaan! Hyvä!
Hieman karsastan pituuksien turhaa kirjoittamista. Olisiko kaksikymmensentyisen sijaan riittänyt pitkä tai pelkkä metsästysveitsi? Tärkeintä on veitsi mahassa, ja jos se tulee läpi selkäpuolelta, niin sitten sen voi kirjoittaa, mutta senttimäärillä lukija ei tee mitään.
Taas paasaan täytteestä, mutta teen sen, koska pidän Sinusta ja tavastasi kirjoittaa :)
Tuo ruumis sanoi äitini äänellä on kankea. Kuulin äidin sanovan tai äiti sanoi, olisi mielestäni parempia.
Menin istumaan viileälle ikkunalaudalle on sama kuin istuin viileälle ikkunalaudalle. Älä turhaan käytä tuota pahuuden riivaamaa minä-muotoista mennäverbiä :)
Ja voiko ikkunalaudalta laskeutua muuallekin kuin alas?
Kirjoitat: "Katsoin Tillin ohi Adamiin, joka istui tuolissaan Johniin yhä katsoen.".
Tästä puuttuu tolkku, ja toistoa piisaa :) Mielestäni, jos pakolla on merkistystä tätä kirjoittaa, ja jos Adamin Johniin katsominen on niin merkittävää, että se täytyy lukijalle kertoa, niin ehdottaisin seuraavaa: "Katsoin Adamia, joka yhä katsoi Johnia.".
Hirveästi katsotaan kaikkia koko ajan. Nuo katsomiset ovat merkittäviä mielestäni vain silloin, kun esim kääntyi katsomaan hoitajaa josta ei pitänyt tai silloin, kun ihmiset puhuvat, mutta C tuijottaa itsepintaisesti vaikka pöytää. Kerroit, kuinka C aikoi toimia parhaansa mukaan, jolloin voidaan olettaa hänen katselevan puhujia. Eli lukija on yllättävänkin fiksu toisinaan :)
Hahaa! Kaikki odottivat, että Adamia olisi esitetty holhoojansi! Minä ainakin! Mahtava käänne! Huikea antikliseinen tykitis! Hyvä!!! :)
Mainiosti etenevä juoni! Riittävän nopeaa, ei turhaa jahkailua tai juonentäytettä! Kenties dialogi kuulumistilaisuudessa jäi hieman ohuelle, sillä hehkutit kuinka paljon väkeä oli paikalla, mutta todellinen sanottu sisältö jäi laihaksi.
Tämä ei kuitenkaan haitannut. Juoni eteni, taas ollaan askel lähempänä pois pääsyä. Hyvää työtä!
Kiitos!
