 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Heippa hannavaan!
Kirjoitat todella hyvin hullun ajatuksia ja tunteita! Juuri oikeanlaista sekavuutta ja hämmennystä! Vihamielisyyttä hoitajia kohtaan ja hienoinen sympatia toisia potilaita kohtaan!! Hyvää työtä! :)
Edelleen toistelet asioita :) Eli tuo, kuinka C ei tiedä mitä soittaa, niin luot sen mielikuvan jo lukijalle, älä jankuta sitä :)
Lopulta musiikki kuitenkin loppui...lopulta musiikki hiljeni kokonaan. Eli tuota toista lopulta sanaa ei olisi tarvittu, vasn virke olisi toiminut ilmankin.
Marisen tuosta yksinkertaisesti kirjoittamisesta, ja yksi helppo tapa siihen on välttää täytesanoja.
Käänsin katseeni on katsoin ja lähdin seuraamaan on seurasin. Vältä tuota kahden sanan ilmaisua. Se antaa "ala-astemaisen" vaikutelman :)
Käänsin katseeni Adamiin... Eli katsoin Adamia.
Kuvailet jokaista tuolista nousua ja käytävää kulkemista tarkkaan. Se ei ole tarpeen, sillä jos olisit aloittanut kappaleen kuvailemalla oleskelutilan pianoa, olisi lukija osannut järkeillä, että tuoleista on noustu ja käytävää on kuljettu, sillä sama matka mentiin pianolta myös toiseen suuntaan.
Samanlaiset jutut häiritsevät arvostelijana, kuin ensimmäisessäkin osassa, mutta nyös samat asiat ovat hyviä. Juonen käänteitä oli ehkä vähemmän, mutta tarina eteni selkeänä ja määrätietoisesti. Kirjoitat hyvin, ja miljöö on huikea! Luot todella eläviä mielikuvia ja erinomaisen pehmeän tunnelman!
Lopun esityskohtaus oli huikea! :) Hyvä! Ei juuri mitään turhaa, ei mitään liikaa! Annat hyvin kiusausta tulevaan ja luot pohjaa seuraavalle katkelmalle! Juuri näin toimii todellinen kirjailija kappaleiden välillä! Hyvää työtä!
Kiitos!
