Moikka hannavaan!
Todella hyvä tunnelma ja miljöö! Luot hyvin mielikuvia, joihin on helppo samaistua! Katkelman juoni on lyhyt ja selkeä. Hyvää työtä!
Mieti minkälaisen mielikuvan haluat luoda. Kun alussa katsellaan ikkunasta, niin lumihiutaleet tulevat sekä hiljalleen alas, että tanssivat kauniisti tuulessa. Mielestäni nuo ovat ristiriidassa. Eli toisen voi jättää pois.
Tuo ikkunalasin heijastumiskohtauksessa, joka muuten on mainio, ei ehkä tarvitsisi käyttää ;-merkkiä, eli koeta kirjoittaa kaunokirjallista tekstiä mahdollisimman yksinkertaisesti. Ikkunalasista heijastui kalpeat kasvoni jne. Eli lukija kyllä ymmärtää, jos kuvailet mitä lasista näkyy.
Ja kirjoita muutoinkin mahdollisimman yksinkertaisesti, älä pidä lukijaa tyhmänä :) Esimerkiksi on selvää, että hoitaja osoittaa kädellään suunnan. Sen käden voi jättää kirjoittamatta. Jos hoitaja olisi vaikka nenäänsä liikuttamalla osoittanut suunnan, se olisi ollut erikoista, ja se olisi täytynyt kirjoottaa. Eli älä kirjoita itsestään selvyyksiä.
Samaan kuin yllä tuo toimistoon meno, jossa monesti käytät viittoa sanaa, ja on selvää, että mies istuu päähenkilön eteen, eli pelkkä toiselle puolelle riittää :)
Vältä toistoa, veitsi ojennettiin minua kohti, okensin käteni varovasti. Tai terävä kynä, jonka toisessa päässä oli mustia sulkia, on musta sulkakynä. Eli vältä toistoa ja kirjoita yksinkertaisesti.
Mielestäni suurin ongelmasi kirjoittajana on se, että kun Sinulla on selkeä mielikuva tapahtumista, niin koetat tuoda koko tuon mielikuvan lukijalle. Vältä sitä. Kirjoita vähemmän yksityiskohtia ja anna lukijan luoda mielikuvat itse. Lukija ei halua liian pureskeltua, sillä jokainen lukija näkee tapahtumapaikat ja tapahtumat omalla tavallaan. Sama koskee hahmojen ulkonäköä, johon ei kannata liikaa paneutua.
Kiitos! Pidin lukemastani! :)