Arvostelut käyttäjältä Alapo80

Moikka art0!

Kiva ajatus! Tuollainen erikoinen!

Toisto on yksi tämän novellin kompastuskiviä, ainakin minun mielestäni. Se tekee lukemisesta paikoin raskasta. Ajatukseni alusta:
"Joka joulu he kerääntyivät perheineen kartanoon.".
Tuossa on sama kuin Sinun versiossa, mutta lyhyemmin.

Toistosta vielä. Tuo vuosi sana on käytössä samassa virkkeessä kuten myös joulu ja illallinen (ruokailu) toistuvat häiritsevän usein. Kirjoita mahdollisimman yksinkertaisesti. Ja vältä samojen sanojen ja tapahtumien toistoa. Esimerkiksi seuraavaan ruokalajiin siirryttäessä olisi "Illallinen jatkui..." Voinut jättää pois, sillä jos lisää ruokaa tulee, niin lukijalle on itsestään selvää, että illallinen jatkuu.

Pilkut. Niitä ei ole...miksi? Pilkut ovat pakollisia.

Dialogin osuudet selkeästi samojen lainausmerkkien sisään. Nyt tuo kuunnelkaa kaikki ja varsinainen tiedonanto näyttää olevan eri puhujan.

Vältä myös täytesanoja, kuten siellä. "Siellä oli paljon häävieraita...". Käytä mieluummin vaikka paikalla tai kartanolla.

Juonellisesti menee jotenkin kakofoniseksi. Missä on isä tai äiti tämän kaiken keskellä? Miksi John antaa maata ja luvan käyttää majaa? En oikein tajunnut kaikkea.

Hyvä ajatus kuitenkin! Loppu jää hieman auki. Oliko siis kyseessä pila?

Tästä olisit saanut taidoillasi paljon paremman. Suurin asia mielestäni kuitenkin oli tuo toisto ja tapahtumien selkeyden puute. Paikoin oli vaikea käsittää kuka teki mitä.

Kiitos

Moikka kiinanruusu!

Kaunis ja yllättävä tarina! Rakkauden kaipuusta oman itsen löytämiseen! Hyvä!

Vältä turhien täytesanojen, kuten yleensä jne. käyttöä.
"Olen yleensä ujo ja pidättäydyn mieluiten seinäruusuna, mutta en voinut kieltäytyä tämän miehen seurasta.".
Ajatukseni:
"Olen ujo ja pidättäydyn seinäruusuna, mutta en voinut kieltäytyä tämän miehen seurasta.".
Eli sama sanoma, mutta tuo mutta - sana peruu sekä ujon että seinäruusuna pidättäytymisen.

Pilkuista sen verran, että konjunktiot, kuten että, jotta, koska ja kun tulee aina pilkuttaa. Siis nyrkkisääntönä. On tiettyjä poikkeuksia, mutta ne ovat harvinaisia. Aina silloin, kun mainitut erottavat virkkeen lauseet toisistaan, on pilkutus miltei pakollista.

Ei ole kovin pitkä, mutta toisaalta mietin, kuinka tuota olisi voinut pidentää, eikä mieleeni tullut oikein mitään hyvää tapaa, joten hyvä näin!

Kiitos! :D

Moikka DDkarkki!

Minun oli hitusen vaikea löytää tästä tarkoitus. Eli se jokin, joka saa minut lukijana kiinnostumaan.
Ei oikein juonta, ei henkilötaustoja, ei samaistumista.

Tämä oli jonkinlainen pehmeyden ja vaaleanpunaisen pumpulin keveyden kuvaelma, jonka teema oli rakkaus, mutta aihe oli haihtunut sinne, mistä nuo pumpulit leijuivat :D

Kirjoitat hyvin, mutta tässä en nähnyt päämäärää.

Kiitos!

Moikka DDkarkki!

Kiva tarina! Mukavaa unimaailman maalailua ja sopivaa sekoilua, mutta kuitenkin vakavassa hengessä.

Kirjoitat preesensissä. Se on melko harvinaista, mutta ei tavatonta.

Alku on aina todella tärkeä!
"Todella hiljaista huminaa kaikuu korvissani.".
Ajatukseni:
"Hiljaista humina kaikuu korvissani.".
Eli vältä turhia sanoja, kuten todella. Miten hiljainen eroaa todella hiljaisesta?
Lyhyitä yksinkertaisia lauseita, joissa kerrot vain sen, mikä on pakko kertoa.

Sanavalinnat:
"-Ei vielä, kuulen kuiskattavan.".
Ajatukseni:
"-Ei vielä, kuulen kuiskauksen.".

Mieti ilmaisuja, eli älä tyydy siihen, mitä saat ensin paperille.
"Kun saavumme ulos, siellä alkaa sataa vaaleanpunaista vettä.".
Ajatukseni:
"Kun saavumme ulos, alkaa vaaleanpunainen sade.".

Miksi kaksoispisteet?
"En ole koskaan nähnyt ketään paremman näköistä: tumman ruskeat lyhyet hiukset, kastanjanruskeat silmät, valloittava hymy, niin ystävällinen katse, lämmin syli, jossa olisin turvassa maailman loppuun asti.".
Ajatukseni:
"Tumman ruskeat lyhyet hiukset, kastanjanruskeat silmät, valloittava hymy, niin ystävällinen katse, lämmin syli, jossa olisin turvassa maailman loppuun asti. En ole ikinä nähnyt kauniimpaa.".

Karsi turha pois.
"Kaikki mitä matkaani tarvitsen.". Mielestäni tuo on turha. Tarina ei kärsi, vaikka se olisikin poissa.

Todella hyvä loppu!!! Mahtavaa!

Vältä turhaa. Tarinankerronan ja yllättävät käänteet osaat! :D

Kiitos!

Moikka ksana97!

Liian lyhyt. Tässä ei ole lukijalle juuri mitään.
Kiva tunne, mutta ei muuta.

Kuka on tuo, joka tuli ja kuka lähti? Kuka minä olen? Miksi lähti liian pian? Mitämitämitä???!!!

Kiitos!

Moikka ksana97!

Lyhyt, joskin tunteita herättävä raapale :D

Tähän ei ehkä niin tule keskityttyä, sillä tuo yksi kappale on erinomaisen lyhyt.
Käytät puhekielen ilmaisuja, kuten käsist ja oltas. Mietin sen tarpeellisuutta, sillä vaikka se onkin tuollaista luonteikasta, niin kenties kirjakieli olisi hitusen tunteellisempaa.
Esimerkki:
"...ettei oltais tehty mitään ei oltais pidetty käsist kii, ei oltas suudeltu, ei oltas juteltu eikä mitään muutakaan.".
Ajatukseni:
"...ettei oltaisi tehty mitään. Ei oltaisi pidelty toisiamme kädestä kävellessä, ei oltaisi suudeltu lämpimästi kätesi hellästi niskassani, ei oltaisi keskusteltu myöhään aamulle eikä oltaisi tehty mitään muutakaan.".
Lisäsin noihin hieman muutakin, kuin pelkästään kieliasun, sillä pienet jutut lisäävät mielikuvia, kuten käsi hellästi niskassa jne.

Pilkuista ei sen enempää, kuin että voisit lukaista http://www.nettikirjoittaja.blogspot.fi/2015/01/kirjoittaminen-pilkut.html
Sinullahan ei ole pilkkuja juuri missään...eli ei missään :D

Voisit koettaa kirjoittaa jotain pidempää, sillä Sinussa on tarinan kertojan vikaa :D

Kiitos!

Moikka MinnStori!

Erikoisesti, mutta toimivasti kirjoitettu. Toivottavasti ei ole katkelmia omasta päiväkirjasta!
Selkeä kerronta ja lyhyet, hyvät lauseet. Kenties hieman enemmän sellaista teiniangstia tai surua ja vihaa voisi olla. Toisaalta taas laiska ja melankolinen tyyli sopii masentuneelle.

Muista konjunktioiden eteen aina pilkut. Niitä on muun muassa että, jotta, koska ja kun.
"Kaikki tämä päiväkirja hössötys alkoi siistä kun äitini sanoi että minun pitäisi kirjoittaa enemmän.".
Pilkutettuna:
"Kaikki tämä päiväkirja hössötys alkoi siitä, kun äitini sanoi, että minun pitäisi kirjoittaa enemmän.".
Poistin myös ylimääräisen s-kirjaimen. Tuo toinen pilkku voisi olla sellainen, että sen olisi voinut jättää pois, mutta ensin tytyy osata säännöt kunnolla, ja vasta sitten niitä voi soveltaa.

Sanajärjestys, vaikka kyseessä onkin päiväkirja :D
"Ja minua se jännittää.".
Ajatukseni:
"Ja se jännittää minua.".
Eli subjekti, predikaatti ja objekti. Subjekti on se, predikaatti jännittää ja objekti minua.
Älä oio tämän kanssa :D

Yleensä sanon, että kolmoispisteet tai kaksoispisteet eivät kuulu kaunokirjalliseen kerrontaan, kuten eivät kuulu myöskään caps lock, sulkeet tai lainausmerkit, mutta päiväkirjamaiseen kerrontaan ne kyllä sopivat.

Tekstiviesti on yhdyssana ilman ajatusviivaa.

Muista sijapäätteet.
"...siihen sekoitettu jotain huumetta, olisiko kannabis.".
Ajatukseni:
"...siihen sekoitettu jotain huumetta, olisiko kannabista.".

Hyvä kokonaisuus, josta kenties hieman puuttui lisähuomiot vanhempiin. Ehkä joku "Ne vaan kattoo telkkaria ja tekee omia juttujaan." tyylinen homma tai jotain siihen suuntaaan.

Hyvä kokonaisuus!

Kiitos!

Moikka Bradley!

Tämä oli hieman tapahtumaköyhä osio, mutta pohdintaa ja ajatuksia olikin sitten melkoisesti!!! Vaikka tarina ei juuri juonella etene, oli tämä kenties paras osa tähän mennessä!

Turhan kirjoittamisesta.
Miksi elämä on sujunut lähes normaalisti? Miksi ei vain normaalisti? Lähes vaatii jotain tuekseen, jota tosin hieman täydentelet, mutta miksi ei silti vain normaalisti? Se voisi jatkua siitä esimerkiksi, "Lukuunottamatta...", jolloin pääosin on normaalia tylsää olemista, mutta pari poikkeusta löytyy.
Eli minkälaista on lähes normaali? Pitäisikö lukijan tietää se? Normaali on aikaisempien osien mukaista sellissä istumista, sen olet jo kertonut.

Alkaneet käyttää on käyttäneet.

Aika paljon on edelleen täytettä. Voisit koettaa sellaista, että otat jonkin kappaleen, mietit sen sisältöä ja koetat kirjoittaa sen uudestaan, puolta lyhyemmäksi. Se vaatii rohkeutta tiivistää, mutta antaisi varmasti uusia ajatuksia.

Olen kietomaisillani on kankea ilmaus. Haluan kietoa on se, mitä ajat takaa :)

Hyvää filosofista pohdintaa! Erityisesti elinkautisvangin pakkotyö! :) Hyvä!!!

Vältä noita kerronnan turhuuksia ja täytesanoja. Pohdinnassa niitä ei ollut.

Hyvää työtä!

Kiitos!

Moikka wilshirist!

Hankala arvostella englanninkielistä. Ihmettelen noiden yhden sanan rivien tarpeellisuutta.

Totuuden sanoja! Kenties life favors only the strong :)

Jotenkin pinnalliseksi jää tuo viha ja turhautuminen. Tai sitten se johtuu viimeisen säkeen irrallisuudesta. Ensin puhut vihasta ja turhautumisesta, ja sitten tuleekin yllättäen etäistä, passiivista pohdintaa, joka ei tunnu kuuluvan alkuosaan.

Kiitos!

Moikka wilshirist!

Lyhyt, mutta kenties silti kerrot juuri niin paljon, kuin täytyykin!
Tunnetta on mukana. Selkeä mielikuva petetystä ihmisestä! Hyvää maalailua,

Kiitos!