Moikka DDkarkki!
Kiva tarina! Mukavaa unimaailman maalailua ja sopivaa sekoilua, mutta kuitenkin vakavassa hengessä.
Kirjoitat preesensissä. Se on melko harvinaista, mutta ei tavatonta.
Alku on aina todella tärkeä!
"Todella hiljaista huminaa kaikuu korvissani.".
Ajatukseni:
"Hiljaista humina kaikuu korvissani.".
Eli vältä turhia sanoja, kuten todella. Miten hiljainen eroaa todella hiljaisesta?
Lyhyitä yksinkertaisia lauseita, joissa kerrot vain sen, mikä on pakko kertoa.
Sanavalinnat:
"-Ei vielä, kuulen kuiskattavan.".
Ajatukseni:
"-Ei vielä, kuulen kuiskauksen.".
Mieti ilmaisuja, eli älä tyydy siihen, mitä saat ensin paperille.
"Kun saavumme ulos, siellä alkaa sataa vaaleanpunaista vettä.".
Ajatukseni:
"Kun saavumme ulos, alkaa vaaleanpunainen sade.".
Miksi kaksoispisteet?
"En ole koskaan nähnyt ketään paremman näköistä: tumman ruskeat lyhyet hiukset, kastanjanruskeat silmät, valloittava hymy, niin ystävällinen katse, lämmin syli, jossa olisin turvassa maailman loppuun asti.".
Ajatukseni:
"Tumman ruskeat lyhyet hiukset, kastanjanruskeat silmät, valloittava hymy, niin ystävällinen katse, lämmin syli, jossa olisin turvassa maailman loppuun asti. En ole ikinä nähnyt kauniimpaa.".
Karsi turha pois.
"Kaikki mitä matkaani tarvitsen.". Mielestäni tuo on turha. Tarina ei kärsi, vaikka se olisikin poissa.
Todella hyvä loppu!!! Mahtavaa!
Vältä turhaa. Tarinankerronan ja yllättävät käänteet osaat! :D
Kiitos!