14 kohdetta - näytetään 11 - 14 | 1 2 |
Filosofiasi on kyseenalaistetun oikea: Kyseenalaistaminen on kehityksen ja kehittymisen avain. Pohdit asiaa hyvin. Mutta kyseenalaistaminen ei yksin riitä. Kyseenalaistamisen filosofiaa kannattaa vielä täydentää ajatuksella, että kaikki on subjektiivista ja muistaa, että mikään asia ei ole mustavalkoinen. Ei esimerkiksi ole olemassa vain hyvää tai pahaa, vaan kaikki sävyt siltä väliltä. Ja se mikä on hyvää tai pahaa riippuu henkilöstä, joka asiaa tarkastelee.
Yksi suosikki kirjoistani on Richard Bachin "Illuusio: Vastahakoisen messiaan seikkailut". Kannattaa lukea, jos ei ole tullut jo luettua. Siinä pohdiskellaan tätä sivuavia asioita. Muun muassa sitä, että monissa uskonnoissa esiintyvä keskeinen ajatus "Tee toisille, niinkuin toivoisit heidän tekevän itsellesi" on äärimmäisen harhaanjohtava ja oikeassa elämässä pätemätön yleistys, joka ihmisille tyypilliseen tapaan olettaa, että kaikki muut ovat samanlaisia kuin itsekin olemme. Esimerkiksi jos sinä satut olemaan masokisti, niin lähdet pieksemään muita ihmisiä, koska sitä toivoisit heidän tekevän itsellesi. Taikka jos olet vampyyri, ja niin edelleen... Okei, esimerkki on äärimmäinen, mutta ajatus pätee.
Kaikki on siis subjektiivista. Objektiivisuus on harhaa.
Hmmm... mielenkiitoista. Idea on hyvä. Itse pidän tällaisesta rakenteesta, jossa lukijalle vasta pikkuhiljaa avautuu kertomuksen perimmäinen juju. Pitää siis käyttää päätään, että ymmärtää missä mennään.
Paikoitellen rakenne on kyllä niin ovela, että sitä pitää lukea useampi kerta ennenkuin pääsee jyvälle juonen kulusta. Ilmeisesti kertomuksen keskivaiheilla oleva toistokin on tarkoituksella tehty?
Idea, rakenne ja juoni olivat siis vangitsevia, mutta paikoitellen häiritsi hieman tekstin tökkivä kulku. Vaikka juoni ja kertomuksen rakenne vaativatkin ajatustyötä avautuakseen, pitäisi tekstin rakenteen kuitenkin olla helppolukuista ja sujuvaa. Muuten menee liikaa asioita yli hilseen...
Sujuvaa tekstiä ja siksi mukava lukea. Joitain pieniä sanamuotojuttuja tai puuttuvia kirjaimia, mutta oikolukemalla noista pääsee eroon.
Yksi asia mikä minua häiritsi lukiessani, on paikoittainen selittelevä, ehkä hieman omakuvaa vähättelevä, tyyli. Esimerkiksi "Mutta kuten olen jo monta kertaa sanonut,..." ja "Koitan nyt päästä itse asiaan.". Mielestäni aivan turhia lauseita ja asian voi sanoa suoraankin ilman tuon tyyppisiä johdantoja.
Oikolukemalla voisi saada myös aiheenmukaisen ryhmittelyn paremmaksi. Nyt paikoin tulee sellainen kuva, että teksti on kirjoitettu "tajunnanvirtatekniikalla" eli yhtäkkiä muistuu jotain mieleen ja se lätkäistään siihen kohtaan tekstiä. Tämä kommentti koskee lähinnä tekstin alkuosaa, loppuosa etenee sujuvammin.
Muuta muutoin, kuten todettu, mukavasti luettavaa tekstiä.
Ytimekästä pohdiskelua filosofisesta aiheesta. Olet oikeassa siinä, että maailmaan pitää suhtautua avoimin mielin. Oma mottoni asiaan liittyen: "Kyseenalaista kaikki, mutta pidä kaikkea mahdollisena".
Jos muiden ihmisten reaalimaailma ja omat uskomukset eivät aina kohtaakkaan, niin henkireikänä voi olla vaikka fantasiakirjallisuus. Olen itse aina ajatellut asian niin, että jokainen ihminen luo oman universuminsa. Omaan universumiinsa voi kehitellä mitä itse haluaa. Maailman kaikkien ihmisten universumit sivuavat tai leikkaavat toisiaan enemmän tai vähemmän, riippuen siitä miten paljon ihmiset ovat tekemisissä keskenään. Ristiriitatilanteita syntyy, kun kaksi toisistaan poikkeavaa unversumia kohtaavat. Ongelmia tulee siitä, kun yritetään muokata toisen universumia oman universumin jatkeeksi. Niinkauan kuin pitää tämän mielessä, voi vapaasti uskoa mihin haluaa.
14 kohdetta - näytetään 11 - 14 | 1 2 |