Arvostelut käyttäjältä TarraLeguaani

Aluksi tuntui siltä, että tämä on liian tuttu aihe eräästä tunnetusta leffasta. Ei siis innostanut. Mutta twistisi olikin se, että mies oli pappi! Kutkuttavan hauska, nosti heti mielenkiinnon juontasi kohtaan. Loppu oli mielestäni vähän tylsä, mutta viimeiset lauseet korvaavat tämän :)

Tässä on paljon kehitettävää vielä, erityisesti kielellisesti. Välillä on kohtia, jotka ovat lähes taivaallisen loistavia, ihania ajatusten avaruuksia! Mutta sitten homma lässähtää, kun lukee pari sanaa eteenpäin :/ Se on suuri harmi. Töitä, töitä, töitä homman eteen, niin sinusta voi tulla jotain todella suurta!

Todella keskeneräinen. Alku vaikutti hyvältä, sitten mentiin hupsankeikkaa ja pahasti.

Keskity näihin asioihin:
- Älä käytä samanlaisia sanoja tai toista samoja asioita liian usein ja liian lähekkäin.
- -kin-pääte tulee vain yhdellä k:lla (varmastikin).
- Pidä aikamuoto samana jatkuvasti, älä hypi preesensin ja imperfektin välillä.
- Mieti mitä kirjoitat, esim. "joten minun huoneeni ikkuna osoittaa ulos." Eikö kaikki ikkunat osoita ulos? Lisää sanoja tai muuta niitä, jos viesti ei tule selväksi. Myöskin mielikuvissa ei kannata mennä liian omituisuuksiin, tai sitten muuta sanajärjestystä, että lukija ymmärtää mikä liittyy mihinkin, esim. "kuin hain selkäevä konsanaan asvalttia pitkin".
- Käy läpi oikeinkirjoitusta, pilkku- ja pistesääntöjä. Lukijan on kiva lukea selkeää tekstiä, ettei tarvitse jäädä jumittamaan välillä, että mitähän tässä lukee. Kustantajat myös lopettavat aika nopeasti käsikirjoituksen lopettamisen, jos virheitä on liikaa.
- Älä luettele kanavavalikoimaa. Sitä ei kukaan jaksa lukea. Se ei liity juoneen. Se ei sovi muuhun tekstityyliin.
- Tarkasta tekstisi aina kirjoitettuasi sen, ettei tule virheitä ja outouksia mukaan, esim. "En tiennyt, että sinulla oli koita? -Ai Brutus? Ei, se on tyttäreni."
- "Join kahvin, otin rahat, kävin laittamassa päälleni kouluvaatteet, lähdin kouluun, koulun jälkeen pyysin muutamaa mulkeroa hakemaan minulle muutaman tupakka-askin ja nousin sen jälkeen linja-autoon." Tämä etenee yhdessä virkkeessä aivan liikaa.


Tappelukohtauksen kuvailet hyvin. Osaat käyttää sopivaa virkemittaa äkilliseen ja hätäiseen tekstiin.
Naapurin rouva on mukava lisä tarinaan. Esittelet ja kannattelet hänen hahmoaan hyvin. Pidin hänestä.

Otsikko ei ollut mielestäni ihan sopiva kirjoitelmaasi. Perustelut jäivät kaikkeen hyvin heikoiksi tai olemattomiksi. Jäi enimmäkseen sellainen olo, että joo, tarina eteni ja hyvässä tahdissa etenikin, mutta miksi se eteni näin?

Juonesi tarvitsee paljon hiontaa. Minusta tuntuu, että olet kirjoittanut tämän kerralla, loppua kohden on tullut jo kyllästyminen ja loppu on hätäilty. Et ole tarkastanut tekstiä mitenkään. Yksikään kirjoitelma ei ole valmis kerralla - eikä luultavasti kymmenennelläkään kerralla. Tarvitset siis vain enemmän vaivaa, niin johan alkaa suttaantua :)

Hyppäät asiasta toiseen vähän liian innokkaasti ja unohdat siteet niiden välillä. Alku vaikutti hyvältä, mutta sitten sinulle tuli kiire viedä asiaa eteenpäin. Ei ole tarve kirjoittaa koko juttua yhdellä istumalla. Hio paljon, muuta jos on tarve.

Miksi sisarukset muuttivat pois alunperin mummon luota, jos kuitenkin hyvin tyytyväisinä jäivät asumaan maatilalle mummon kanssa?

Tekstissä on ehkä hieman liikaakin tapahtumia ja outouksia. Otat aineksia sieltä täältä, mutta vain pinnallisesti ja selittämättä. On hienoa, että olet lähtenyt hakemaan jotain omaa, etkä tehnyt kliseistä tarinaa, joita hyvin monet ikäisesi tekevät. Siitä suuri plussa! Tämä on sinun keksimä juttusi, mutta lykkää laastia väliin, etteivät tarinan tiilet tipu pienestä tuulesta.

Alussa kerrot äidistä ja isästä viitaten heihin Aarne-isänä ja Reetta-äitinä. Onneksi pian unohdat tämän ja puhut vain äidistä ja isästä. Koska kuvailet perheen päivää rannalla, eivät vanhemmat tarvitse omia nimiä.

Edes lastenkirjat eivät ole näin tylsiä. Tässä ei ollut mitään mihin tarttua. Pipsa-possukin saa enemmän kalabaliikkia aikaan rannalla, saati Timppa (pieni suloinen lammastaapero). En ymmärrä tekstin tarkoitusta, vaikka sinulla sellainen olisi ollutkin ajatuksissa. Minusta myös tuo 5-vuotias ei ollut kommenttiensa puolesta ihan ikäisensä tasolla... Tuli enemmän olo 3-vuotiaasta.

Kirjoitusvirheitä löytyy, muista oikoluku :)

Alku ja loppu olivat selkeitä, joskin käänteettömiä. Tarina ei irronnut juuriltaan ja lähtenyt ties minne, pysyit asiassa. Siinä ei myöskään ollut mukana mitään käsittämätöntä tai perusteetonta.

Nopeaa toimintaa, juoni kehkeytyy eteenpäin vähän liiankin vilkkaasti. Pidän tavastasi kirjoittaa sinulle minä-muodossa. Se toimii tässä yhteydessä. Kirjoitat selkeästi, etenet loogisesti.

On totta, että kirjoitusvirheet vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä. Mutta siihenkin saa apua, kuten sinä olet saanut. Jos sinun on vaikea huomata virheet, joku muu auttaa.

Ideasi on hyvä. Paljastat vasta viime hetkellä mistä on kyse, osaat siis kirjoittaa asiasta kertomatta liikaa. Hyvä.

Mutta... Näin lyhyessä kirjoituksessa on hurjasti kirjoitusvirheitä. Jos olisit oikolukenut tekstiä, saisi se paljon parempia arvosanoja. Käytät myös hyvin yksinkertaista oletettavaa kieltä. Lukija haluaa jotain inspiroivaa, jotain, mitä jaksaa lukea.

Enään -> enää

Siis, ei. Ei tekstiin mukaan näppäimistön järjetöntä hakkaamista, koskaan! Jätä pois, ehdottomasti. Tuosta ei hyödy kukaan.

Yllättävä tarina, pidin ydinonnettomuus-ideasta, jolloin tuo helvetillinen mieltä avartava reissu olikin jotain muuta. Mutta loppu jäi ontoksi. Siitä puuttui se kabum, millä oli mässäilty aiemmin.