Arvostelut käyttäjältä TarraLeguaani

"Vaikka heillä on aseet he käyttävät ihan normaaleja vaatteita." Miksi aseiden käyttö vaatii erikoislaatuiset vaatteet? Syy saattaa olla sinulle selvä, mutta ei lukijalle. Älä kirjoita itsellesi, vaan sille, ketä tekstisi lukee.

Kirjoitat epäselvästi, monesti tarkoituksesi jää hämärään. Tässä näkyy hurja kiire, sinulla on vain ollut tarve saada unesi sanoiksi äkkiä, välittämättä siitä mitä tai miten tuli kirjoitettua. Se jättää suttuisen kuvan ja tekee tekstin luvusta vaikeaa.

"Hänen kohtaloaan en pääse näkemään kun, työpöytä riistää näköalan." Hyvä! Hienoa sanojen käyttöä, tässä on tarinankerrontaa, ei vain sanoja putkeen! Näin kirjoitetaan!

"Jei! / Oh man / Great! / Ei onnaa / Snitch / OMG!OMG! Nope! / Hmp / 'Jump' ajatus" Puhekielessä ok, somessa ok, tämän tyylisessä novellissa ei.

"Käytävä, no huone," Sano asiat niin kuin ne ovat -> Huone on pieni. Ei 'korjauksia' tekstiin, kuten puheessa.
"Väri on mustan ja valkoisen väliltä." -> Väri on harmaa/harmahtava/mitä vain, mutta ei kahden ääripään välillä.

Ja älä kirjoita englantia tarkistamatta oikeinkirjoitusta :/

Tekstisi vilisee kirjoitusvirheitä, kuten alussa varoittelet. Ne eivät ole huomaamattomuutta, vaan kiirettä. Et ole tarkistanut tekstiä ensimmäisen kirjoittamisesi jälkeen. Teksti ei ole siis valmis. Novellia on vaikea lukea. Sen ei tarvitse olla sataprosenttisesti virheetön, mutta tämä määrä luokitellaan jo välinpitämättömyydeksi. Et saa välitettyä kertomustasi, kun lukija joutuu pysähtymään jatkuvasti kesken lauseen ja miettimään, että mitä tässä oikein lukee tai mitä tässä yritetään sanoa. Juoni keskeytyy, menee epäselväksi ja kohta ei jaksa enää keskittyä, kun tarinan ulos saaminen on niin vaikeaa.

Novellisi on selvästi kirjoitettu kerralla. Tiedäthän, että teksti ei ole valmis suoraan. Sinulla on juoni, ja haluat saada sen äkkiä itsestäsi ulos. Se on ihan ok, mutta sitten kun se on kirjoitettuna koneelle/paperille, se ei enää katoa. Sitten on aika lukea se läpi, hioa, muuttaa jos on tarpeen ja antaa välillä ehkä hautuakin, kunnes palaa sen ääreen.

Juonesta sanoisin, että se on täynnä toimintaa ja mysteerejä, mutta jätät kaiken kesken. Mieti itse millaisen novellin haluaisit lukea, että pitäisit siitä. Jos viljelet kysymyksiä ja vihjailet laboratoriosta, saati että joku haluaa novellin päähenkilön hengiltä, mutta et kerro mitään vastauksia yhteenkään näistä, jää lukija turhautumisen ja tyhjän päälle.

Kaikki antamani palaute on perusteltu ja toivon sen olevan rakentavaa, koska tämä rakennelma on aika hatara. Älä ota pahalla, yritän auttaa. Sitähän tänne on tultu tekemään, ei vaan saamaan kehuja.

Otsikko on epämääräinen, enkä ymmärrä täysin sen liittymistä kirjoitukseesi.

Luot tilanteen ja sen ilmapiirin hyvin, se ei jää epäselväksi. Viet juonta eteenpäin sopivassa tahdissa, olet selvä. Teksti jätti sellaisen pienen lämpimän jälkimaun. Tässä oli selkeä alku ja loppu, päähenkilö selvitti itseään lopussa, mikä on hyvä. Tämä jäi silti minun makuuni aika ontoksi. Välillä kirjoitukseen oli tullut mukaan lauseita tai sanoja, jotka eivät sopineet tyyliin, kuten kirosanat. Pysy tietylle tyylille uskollisena! Se on tärkeää! Hio sanoja, hio juonta.

Tekstisi ei ole helppolukuista, siinä joutuu keskittymään, yhdistelemään, muistelemaan aiempia ja vähän arvaamaankin. Pitempänä tekstinä se alkaa ärsyttää, onneksi tämä ei ole pitkä pätkä.

Pidän siitä, että osa tekstistä jätetään peittoon, kaikkea ei kirjoiteta auki, vaan annetaan lukijan hoksata jotain ja lisäillä 'valmiiksi ohjeistettuja sanoja'. Olet melkein siinä, et ihan.

Plussat oikeinkirjoituksesta. Olet jäsentänyt tekstin hyvin, osaat käyttää sanoja oikein. Sinulla on selvästi idea, mutta homma jää lyhyeksi. Alkutilanne ja lopputilanne ei eroa toisistaan, tarina ei etene. Sitä jäin kaipaamaan, edes hieman eteenpäin. Tarrapintaa oli hieman, mutta vain sen verran, että jotenkin roikuin mukana. Tämä kuulostaa hieman prologilta.

Aluksi tuntui siltä, että tämä on liian tuttu aihe eräästä tunnetusta leffasta. Ei siis innostanut. Mutta twistisi olikin se, että mies oli pappi! Kutkuttavan hauska, nosti heti mielenkiinnon juontasi kohtaan. Loppu oli mielestäni vähän tylsä, mutta viimeiset lauseet korvaavat tämän :)

Tässä on paljon kehitettävää vielä, erityisesti kielellisesti. Välillä on kohtia, jotka ovat lähes taivaallisen loistavia, ihania ajatusten avaruuksia! Mutta sitten homma lässähtää, kun lukee pari sanaa eteenpäin :/ Se on suuri harmi. Töitä, töitä, töitä homman eteen, niin sinusta voi tulla jotain todella suurta!

Todella keskeneräinen. Alku vaikutti hyvältä, sitten mentiin hupsankeikkaa ja pahasti.

Keskity näihin asioihin:
- Älä käytä samanlaisia sanoja tai toista samoja asioita liian usein ja liian lähekkäin.
- -kin-pääte tulee vain yhdellä k:lla (varmastikin).
- Pidä aikamuoto samana jatkuvasti, älä hypi preesensin ja imperfektin välillä.
- Mieti mitä kirjoitat, esim. "joten minun huoneeni ikkuna osoittaa ulos." Eikö kaikki ikkunat osoita ulos? Lisää sanoja tai muuta niitä, jos viesti ei tule selväksi. Myöskin mielikuvissa ei kannata mennä liian omituisuuksiin, tai sitten muuta sanajärjestystä, että lukija ymmärtää mikä liittyy mihinkin, esim. "kuin hain selkäevä konsanaan asvalttia pitkin".
- Käy läpi oikeinkirjoitusta, pilkku- ja pistesääntöjä. Lukijan on kiva lukea selkeää tekstiä, ettei tarvitse jäädä jumittamaan välillä, että mitähän tässä lukee. Kustantajat myös lopettavat aika nopeasti käsikirjoituksen lopettamisen, jos virheitä on liikaa.
- Älä luettele kanavavalikoimaa. Sitä ei kukaan jaksa lukea. Se ei liity juoneen. Se ei sovi muuhun tekstityyliin.
- Tarkasta tekstisi aina kirjoitettuasi sen, ettei tule virheitä ja outouksia mukaan, esim. "En tiennyt, että sinulla oli koita? -Ai Brutus? Ei, se on tyttäreni."
- "Join kahvin, otin rahat, kävin laittamassa päälleni kouluvaatteet, lähdin kouluun, koulun jälkeen pyysin muutamaa mulkeroa hakemaan minulle muutaman tupakka-askin ja nousin sen jälkeen linja-autoon." Tämä etenee yhdessä virkkeessä aivan liikaa.


Tappelukohtauksen kuvailet hyvin. Osaat käyttää sopivaa virkemittaa äkilliseen ja hätäiseen tekstiin.
Naapurin rouva on mukava lisä tarinaan. Esittelet ja kannattelet hänen hahmoaan hyvin. Pidin hänestä.

Otsikko ei ollut mielestäni ihan sopiva kirjoitelmaasi. Perustelut jäivät kaikkeen hyvin heikoiksi tai olemattomiksi. Jäi enimmäkseen sellainen olo, että joo, tarina eteni ja hyvässä tahdissa etenikin, mutta miksi se eteni näin?

Juonesi tarvitsee paljon hiontaa. Minusta tuntuu, että olet kirjoittanut tämän kerralla, loppua kohden on tullut jo kyllästyminen ja loppu on hätäilty. Et ole tarkastanut tekstiä mitenkään. Yksikään kirjoitelma ei ole valmis kerralla - eikä luultavasti kymmenennelläkään kerralla. Tarvitset siis vain enemmän vaivaa, niin johan alkaa suttaantua :)

Hyppäät asiasta toiseen vähän liian innokkaasti ja unohdat siteet niiden välillä. Alku vaikutti hyvältä, mutta sitten sinulle tuli kiire viedä asiaa eteenpäin. Ei ole tarve kirjoittaa koko juttua yhdellä istumalla. Hio paljon, muuta jos on tarve.

Miksi sisarukset muuttivat pois alunperin mummon luota, jos kuitenkin hyvin tyytyväisinä jäivät asumaan maatilalle mummon kanssa?

Tekstissä on ehkä hieman liikaakin tapahtumia ja outouksia. Otat aineksia sieltä täältä, mutta vain pinnallisesti ja selittämättä. On hienoa, että olet lähtenyt hakemaan jotain omaa, etkä tehnyt kliseistä tarinaa, joita hyvin monet ikäisesi tekevät. Siitä suuri plussa! Tämä on sinun keksimä juttusi, mutta lykkää laastia väliin, etteivät tarinan tiilet tipu pienestä tuulesta.

Alussa kerrot äidistä ja isästä viitaten heihin Aarne-isänä ja Reetta-äitinä. Onneksi pian unohdat tämän ja puhut vain äidistä ja isästä. Koska kuvailet perheen päivää rannalla, eivät vanhemmat tarvitse omia nimiä.

Edes lastenkirjat eivät ole näin tylsiä. Tässä ei ollut mitään mihin tarttua. Pipsa-possukin saa enemmän kalabaliikkia aikaan rannalla, saati Timppa (pieni suloinen lammastaapero). En ymmärrä tekstin tarkoitusta, vaikka sinulla sellainen olisi ollutkin ajatuksissa. Minusta myös tuo 5-vuotias ei ollut kommenttiensa puolesta ihan ikäisensä tasolla... Tuli enemmän olo 3-vuotiaasta.

Kirjoitusvirheitä löytyy, muista oikoluku :)

Alku ja loppu olivat selkeitä, joskin käänteettömiä. Tarina ei irronnut juuriltaan ja lähtenyt ties minne, pysyit asiassa. Siinä ei myöskään ollut mukana mitään käsittämätöntä tai perusteetonta.

Nopeaa toimintaa, juoni kehkeytyy eteenpäin vähän liiankin vilkkaasti. Pidän tavastasi kirjoittaa sinulle minä-muodossa. Se toimii tässä yhteydessä. Kirjoitat selkeästi, etenet loogisesti.