Olipa kerran opettaja,olkoon nimensä vaikka Olli
Olii oli hauska ja rakastettu, kaikki pitivät hänestä.
Hänellä oli hassu tapa päästellä suustaan sammakoita, joita hän ei itse huomannut.
Kerran ruokatunnilla Olli ihmetteli sitä, kun kukaan oppilaista ei ollut ottanut munanpuoikasta, se kun kuuluiolennaisena osana pinaattikeittoon.
Tyttäreni 12v kertoi tapahtuneesta minulle tekstiviestillä. Viestistä ilmenee nykynuorison äidinkielen tuntemus.
Mutta minunkin on ihan pakko smyöntää, että ”repesin.”
Tässä on viestin sisältö:
”No oli pinaattikeittoo ja sai ottaa kananmunan puolikkaan.
Ruokalas oli vaa meien luokka nii oliaik hiljasta ku ees kaikki meist ei ollu tullu viel.
Nii sit vaa Olli on vitu kovaa äänee sillee ”MISSÄ ON JESSEN MUNA?”
kaikki repee ja sit se tulee meie pöydän luo ja on Lotelle sillee ”ja missäs Loten muna?”
”Täytyy olla aika hoikka muna jos tonne uppoo!” (osoitti Loten lautasta ku sil oli iha vähä vaa ruokaa XD)
sit se oli vaa et ”täytyy saanallaki olla aika pieni muna”
sit taas hirvee kovaa
”TÄÄLLÄHÄ ON KAIKKI IHAN MUNATTOMIA” :-) :-) hajosin.
