Tekstin todenperäisyys ja taustatyö Hot

Sain juuri valmiiksi lyhyen novellin jossa liikutaan keskiajassa. Googlasin, mutta en enempää. Muutamia tosiseikkoja taustoittamaan ja innoittamaan kirjoittamista. Niiden lisäksi keksin itse esim. termin kuivaleipä. Jos lukija on niin keskiaika-fani, että kiukustuu siitä, kiukustukoon. Faktat antavat vain ponnahduslaudan, varsinkin fantasian tai scifin tapauksessa. Kari Hotakaisen Juoksuhaudantiessä kaikki sokkelinvalamisesta on kuulemma kohdallaan. Pitää varmaan ollakin, suomessa ollaan hyvin tarkkoja siitä, "onko se totta". Mitä kauempana arkitodellisuudesta kirjoituksesi maailma on, sitä enemmän sinulla on vapauksia.

Enpäs ole kirjaa kirjoittanut, mutta joskus sentään taustatyötä on joutunut hakemaan. Minulle, tuon taustatyön kanssa, on tärkeää tehdä linjanveto ensin sen kanssa, millä ambiotiolla ja kenelle kirjoittaa. Jos kirjoitan ihan kevyttä fiktiota ja huomaan, että taustatyötä joutuu tekemään paljon, alan harkita kannattaisiko asiat esittää jotenkin toisin. Tämä siksi, että haluan säilyttää tekstissä yleistajuisuuden. Tarkoissa taustatöissä näen tarinan kannalta ongelmana, riskin että detaljitieto alkaa siirtyä tekstiin. Tämä voi olla kiintoisaa ja realistisesti pienelle lukijaryhmälle, mutta maailmassa on aina suurempi osuus niitä, joille on helpompi ymmärtää, että kivääri laukesi kuin että rk62 laukesi. Tällä verukkeelle, saatan halutessani väännellä joissain asioissa totuutta. Ja näin muuten Liskomiehen harmiksi ;), moni kirjailija on tehnyt, juuri kuun vaiheissa. Ja kun en kuun liikkeistä juuri mitään tiedä, niin ei haittaa vaikka kuinka ne uudet kuut ja täysikuut ja vuokset menis.

Tietysti voi kysyä, paljonko esimerkiksi historiallinen romaani voi väännellä totuutta.

Niissä teksteissä, joissa olen halunnut pysyä faktoissa, kyllä google on ollut ylivoimainen suosikki. :) Mutta joissain asioissa ei auta netti. Jos haluat kuvailla miltä metsä tuntuu, silloin on käveltävä metsässä. Tai hiekalla. Tai haastateltava vanhempiani. Tai kyseltävä lääkäriltä, mikä se tämä salaperäinen tappava sairaus voisi olla. :)

Toistaiseksi en ole kirjoittanut ensimmäistäkään kokonaista kirjaa, ainoastaan novelleja. Mutta vastaanpa silti. :)

Sinänsähän kaunokirjallisen tekstin ei tarvitse olla todenperäistä, mutta tekstin sisäisen logiikan ja uskottavuuden pitää säilyä loppuun asti.

Lähinnä internetistä ja kirjallisuudesta tulee tietoa haettua. Joskus enemmän, joskus vähemmän. Riippuu tietenkin tekstin aiheesta ja sisällöstä. Esim. erääseen scifi-tarinaan tuli kerrattua niin kosmologiaa kuin kvanttifysiikkaakin, jotta varsin lennokas ja spekulatiivinen novelli säilyttäisi edes jonkinasteisen uskottavuuden myös niiden silmissä, jotka ovat luonnontieteisiin minua enemmän perehtyneet. Joskus, kun novellini tapahtumat sijoittuvat johonkin todelliseen ympäristöön, tulee myös kesken kirjoitusprosessin käyskenneltyä kyseisessä miljöössä, ehkä enemmänkin tunnelmia haistellen kuin konkreettisia havaintoja tehden. Jos aikoo käyttää tarinassaan esim. tähtitieteellisiä elementtejä ja termistöä, kannattaa myös faktat tarkistaa. Sama koskee kaiken tieteen ja teknologian käyttöä kaunokirjallisuudessa, esim. sitä, jos tarinan päähenkilöllä on jokin sairaus. Kirjoittaja jää takuuvarmasti kiinni, jos väittää päähenkilön sairastavan aidsia, mutta valveutuneen lukijan silmissä oireet viittaavat johonkin aivan muuhun. Jne.

Taustatyöstä ainakin itse ajattelen niin, että jos se on jäänyt tekemättä, niin laiskuus näkyy lukijalle hyvin helposti tarinan uskottavuuden horjumisena sekä siinä, että epäkohdat ja epätarkkuudet vievät lukijan huomion tarpeettomasti pois itse tarinasta. Hyvin hoidettu taustatyö sen sijaan näkyy lukijalle mielestäni niin, ettei lukiessa koko asiaa edes pohdi. Eli periaatteessa laadukas taustatyö ei suoraan näy mitenkään. Muistan kuinka ihan tosissani kiukutti, kun minä pitkän linjan tähtiharrastajana luin Mia Vänskän kirjaa Musta kuu, eivätkä kuun liikkeet kerta kaikkiaan noudattaneet muuten varsin mukiinmenevässä kauhuromaanissa todellisuutta. Vastaavaan olen törmännyt muuallakin, myös ns. ison rahan tuotannoissa niin elokuvissa kuin kirjallisuudessakin.

Houkutuksena on myös, että taustatyö nousee itse tarkoitukseksi. Olennaista taustatyötä tehdessä on muistaa, että veipä se kuinka ison siivun kirjan valmistumiseen käyttämästäsi ajasta ja energiasta, kyse on nimenomaan taustatyötä. Hyvin tehty taustatyö häipyy taustalle ja antaa aina itse tarinan nousta pääosaan.