Käyttäjätunnus:

Salasana:

Liity! Apua

PDF Tulosta Sähköposti
Novellit Jännitys & toiminta Prologi: Hailuoto
QR-Code dieser Seite

Prologi: Hailuoto

Lumi sateli hitaasti maahan kahvilan edessä. Eetun kahvi höyrysi kylmässä talvisäässä. Hän istui tuolilla kahvilan terassilla katoksen alla. Eetu oli laskenut pistoolinsa Walther P99Q kotelossaan viereiselle tuolille. Hän joi kahviaan lumen leijaillessa hänen karva hattuunsa.
Vuoden 2034 talvi oli ollut yllättävä. Lunta oli satanut taivaan täydeltä ja kulkuteiden reunoja koristivat yli metrin korkuiset lumikinokset.

Eetu katsoi rannekelloaan, 21.00.Pimeän tulosta oli kulunut lähes neljä tuntia. Rannikko kylää valaisivat enää yksittäiset valot talojen ikkunoista ja läheisen parkkipaikan lampuista. Hän katseli tuulessa liehuvaa, pieneen tankoon ripustettua Suomen lippua joka koristi hänen pöytäänsä. Eetu hymyili, oli kulunut melkein viisi vuotta siitä kun hän oli viimeksi ollut Suomessa itsenäisyyspäivänä. Sitten hänen ilmeensä synkistyi taas ja hän laski juomansa pöydälle kun muistot palasivat hänen mieleensä siitä mitä noina viitenä vuonna oli tapahtunut.

Lähes alitajuisesti, Eetun itse huomaamatta hänen kätensä työntyi takin sisälle ja alkoi hapuilla tuttua muotoa. Pian hänen sormensa tunsivat ohuen paperin kosketuksen ja hän veti takkinsa alta esiin kirjan. Kirjan sivut olivat ohuita, kellertäviä ja täynnä tekstiä. Eetu näki riekaleisen kannen palan lepäämässä sivuja vasten kohdassa josta loput kannesta oli repäisty irti. Se on turvallisinta... turvallisinta, kaikui hänen päässään. Eetun sormet viilettivät sivujen läpi, hänen tutkiessaan sivunumeroita niiden viilettäessä hänen silmiensä editse. Lopulta hän aukaisi kirjan aukeaman kokonaan ja laski sen eteensä pöydälle. Eetu alkoi täristä laskiessaan päänsä kirjan sivuja vasten, se ei johtunut kylmästä. Pelkkä muisto... pelkkä kivulias muisto vain! Eetu tuijotti hetken sivuille hyytynyttä veriläikkää, sitten hän sulki kirjan ja työnsi sen takaisin takkinsa sisään.

Eetu joi kahvinsa loppuun ja nojasi hetken käsiinsä. Hän nousi seisomaan ja kääntyi ovelle päin viedäkseen mukinsa sisälle. Kahvilanpitäjä, noin 70 kymppinen yksin asuva mummo astui ovesta ulos. Mummo hymyili ystävällisesti ja kysyi Eetulta ottaessaan mukin tältä: "Eikö sinun pitäisi olla perheesi kanssa?" Eetu hymyili vaisusti ja nosti aseensa penkiltä. "Niin kai..." Perheeni on kuollut aikoja sitten ja ystäviäni jahdataan ympäri maailmaa. Eetu kääntyi ympäri ja lähti kävelemään kohti parkkipaikkaa jolle oli jättänyt virka autonsa, kahvilan ovi sulkeutui hänen takanaan.

Hän käveli lumen reunustamaa polkua pitkin lampuilla valaistulle parkkipaikalle. Eetu jatkoi matkaansa kohti parkkipaikan perällä olevaa autoaan lamppujen valon luomaa kujaa pitkin. Toisella puolella oli puita ja parkkipaikan toisen puolen lamput eivät toimineet. Eetu oli juuri saapumassa autonsa luokse kun pimeydessä parkkipaikan toisella puolella välähti valo. Hän jäi tuijottamaan pimeyteen ja valo näkyi uudestaan. Noin viidentoista metrin päässä joku vilkutti auton valojaan. Eetu otti kummastuneena pari askelta lähemmäksi paikkaa jossa valot olivat näkyneet. Valot välähtivät uudelleen ja Eetu alkoi ärtyneenä epäillä jonkun pelleilevän hänen kanssaan.

Hän oli juuri kääntymässä takaisin autoonsa päin lähteäkseen kun hän kuuli äänen pimeydessä. Auton ovi aukeni hitaasti ja paukahti sitten taas kiinni. Eetu kuuli epämääräistä muminaa ja lähestyviä askeleita. Eetu otti pari askelta eteenpäin ja laski kätensä vaistomaisesti aseensa kahvalle. "Kuka siellä?" Eetu kysyi vain hieman rauhattomasti. Varmaan kännissä. Mumina lähestyi ja voimistui pikkuhiljaa.

Pimeydestä astui hahmo lamppujen valo piiriin parin metrin päähän Eetusta. Hän tutkaili hahmoa hetken. Poika näytti olevan noin kahdeksantoista. Pitkä ja riutuneen näköinen, Eetu ajatteli. Poika oli asettanut kätensä selkänsä taakse. Eetu katsoi pojan silmiä, ne tuijottivat häntä mustien hiusten takaa, kummallisesti. Eetusta tuntui kuin hän olisi nähnyt silmissä jotain tuttua, jotain hirvittävää. Hän tuijotti hetken suoraan pojan vihreisiin silmiin. Vihreiden kuvioiden joukossa hän näki sen, punaisen kiertelevän vivahteen, kuin käärmeen. Se ei ole mahdollista. Eetun ote pistoolista kiristyi. Pojan suu aukesi ja muminasta Eetu erotti yhden lauseen: "Kaikkien on maksettava." Eetu huudahti kauhusta samaan aikaan kun poika veti selkänsä takaa konepistoolin. Eetu tuijotti hetken suoraan aseen piippuun ja sitten se välähti. Eetu romahti vertavuotavana lumikasaan. Parkkipaikan läheltä alkoi kuulua huutoa, mutta hän ei sitä enää kuullut.

Arvostelut

Käyttäjien arvostelu: 4 käyttäjä(ä)

Arvosana 
 
3.0  (4)
Arvostele
Arvosana
Kommentit
    Syötä turvakoodi.
 
 
Prologi: Hailuoto 2019-02-26 15:13:47 TarraLeguaani
Arvosana 
 
3.0
TarraLeguaani Arvostellut: TarraLeguaani    February 26, 2019
Top 10 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Tekstissäsi on selvä tarkoitus, se ajaa kohti päämääräänsä vakaasti. Kirjoitus on hyvä prologiksi, se herättää mielenkiinnon ja tuo alkutapahtuman. Ehkä vähän liiankin suoraviivaista kerrontaa, se kaipaisi lisää yksityiskohtia ja pientä kiemurtelua tapahtumien ympärillä, eksymättä liian kauas aiheesta. Kirjoitusvirheitä on aika paljon, mutta hiomalla ja harjoittelemalla ne vähenevät kerta kerralta. Tässä vähän apuja:http://www.kirjoittaja.fi/keskustelu/6-Tarinointi/84-kieliopillisia-ohjeita

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
10
Report this review
Prologi: Hailuoto 2019-02-15 19:15:53 Aloittelija
Arvosana 
 
3.0
Aloittelija Arvostellut: Aloittelija    February 15, 2019
Top 100 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Kopioin Docsista niin unohdin kirjoittaa kirjan nimen otsikkoon joten tarinan seuraavat osat ovat Kuolleiden Kirja: nimen alla

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
00
Report this review
Prologi: Hailuoto 2019-02-15 14:50:38 KimiK
Arvosana 
 
3.0
KimiK Arvostellut: KimiK    February 15, 2019
Top 50 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Miellyttävää lukea, vaikka ne kliseiset vihreet sieltä tuntuis pulppuavan, joka jää sitten nähtäväksi kun tekstiä enempi tulee, mutta ne virheet on sivuseikka, jos mielikuvitus toimii ja saat näinkin hyvin mielikuvia lukijan päähän.

Mut jotain niistä "virheistä", vältä ainakin käyttämättä liikaa samoja sanoja ja sääntö koskee myös nimiä, kuten Eetuasi. Korvaa Eetu aina hänellä, jos suinkin mahdollista.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
20
Report this review
Prologi: Hailuoto 2019-02-13 20:09:19 vesajohannes
Arvosana 
 
3.0
vesajohannes Arvostellut: vesajohannes    February 13, 2019
Top 100 Arvostelijat  -   Kaikki arvostelut

Olisin toivonut, että Eetu, joka tässä esiteltiin, olisi ollut pitemmän tarinan päähenkilö. Prologi viittaa siihen. Odotin tarinaa, jossa maailmanloppu on tulossa, yhteiskunta romahtaa ja sivistys taantuu keskiajalle. Tarinassa on vetoa, jos pystyt jatkamaan sitä niin pitkästi, että siihen kehittyy juoni. Pari yhdyssanavirhettä ja 700-vuotias mummo (7-kymppinen on 70-vuotias, 70-kymppinen on 70 x 10 -vuotias) ärsyttivät.

Oliko tämä arvostelu hyödyllinen? 
20
Report this review
 
Powered by JReviews
 
KIRJOITA   ARVOSTELE    JULKAIS