Hauska ja vauhdikas tarina. Jotain pientä kritiikkiä:
Monet asiat ratkesivat aika helpon oloisesti, esimerkiksi sopiva turvabunkkeri sattui juuri kohdalle ja kirjaston salahuoneesta sattui löytymään just sopiva kaiken ratkaiseva nappi.
Salakieltä purettaessahan Samuel ehdotti heti oikeaa koodia, eli joka toista kirjainta. Miksei se toiminut, kuin vasta myöhemmin "kemianopettajan" ehdotettua samaa?
Aikamuoto hyppeli tarinassa. Eli välillä "minä teen jotain" ja välillä "minä tein jotain". Olisi helpompi lukea jos se pysyisi koko ajan samana.
Lukemista helpottaisi myös jos olisi enemmän kappalejakoja.
Yksi virhe löytyi: "Osoitan pientä, smaragdin näköistä kiveä hänen ranteessaan ja Samuelkin kumartuu tutkimaan sitä. “Onko Samuel alien?”, hän kysyy kauhuissaan." Tässä kai Samuel kysyy kauhuissaan että onko Jesse alien?
Mutta kokonaisuutena oli ihan hauska lukea. (Vaikkakin ehkä itse luokittelisin tämän enemmän fantasiaksi kuin scifiksi.)