 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Löysin tämän runon muutama päivä sitten. Runossa on syvällisessti puhutteleva sanoma, jonka aistin, mutta en silloin vielä lähtenyt kommentoimaan. Tiesin tämän vaativan lukijalta enemmän kuin pintapuolisen lukukerran.
Ja mitä löysin?
Proosan ja lyriikan herkkä yhdistelmä luo mielikuvan runohenkilön mielenmaiseman seestymiseen. Kipeiden elämänvaiheiden ohituksen hetkeen, jolloin mieli vapautuu näkemään lähellä luotettavan ystävän, jolle voi paljastaa todellisen minänsä. Toki runohenkilö voi kuvastaa kirjoittajan omia kokemuksia, mutta jokin saa minut uskomaan toisin. Runohenkilö on kirjoittajan luovuuden hedelmä, vaikka ehkä heijastelee myös kirjoittajan itsensä sisäistä maailmaa.
Runossa tuo runominä avaa sisintään jonkun luotettavan katseelle, mutta samalla tuntuu myös itse etsivän ja löytävän sisälleen piilotettua elämäänsä.
Syvällisesti ja herkällä tunnelmalla avautuva runo, jonka loppu kuvastaa kauniisti sitä kuinka luottamus ja usko tekevät yhdessä lopulta sen, mihin ei väkevinkäävn voima pystyisi.
Mitä muuta tästä runostasi löysin?
Usko pois.
Löysin myös aimo annoksen piilotettua leikkimielisyyttä.
---kiitos runostasi------
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
| 1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Tuo kosketti minua, sillä tähän runoon tosiaan sisältyy uskoa ja luottamusta sekä sen seurauksena rohkeaa haavoittuvuutta ja uskallusta raottaa omaa sisintään ja ottaa riski.
On hienoa tulla ymmärretyksi! Kiitos.