Pidin paljon runon rytmistä ja ytimekkyydestä, joka ei kuitenkaan köyhdyttänyt runoa, vaan antoi sille raamit ja tekivät siitä helppolukuisen. Säkeet ehkä hiukan töksähtivät toisinaan, mutta minusta se on tässä runossa ihan ok, koska se töksähdys sai lukijan pysähtymään ja ajattelemaan ennen eteenpäin siirtymistä, ja runon suuruus on sen merkityksessä, siinä tunteessa sanojen takana. Pidin myös siitä, että runo on moderni runo, jossa on kuitenkin jonkinlaista vanhanaikaista sointia. Jos tuntisin runoilijoita, osaisin varmaan heti verrata tätä johonkin.
Puoli tähteä pois kliseisyydestä. Sitä sinulle tuskin tarvitsee edes perustella.
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Järjestys
|
1 kohdetta - näytetään 1 - 1 |
Alkuajan runoni ovat aika vanhahtavia ainakin suurelta osalta. Varmaan minulla oli jonkinlainen oma käsitys ja tuntemus vain sen tyyppisistä runoista alussa, joten omastakin kynästä lähti sitten sellaista materiaalia. Aika pian aloin kyllä sitten kirjoittaa tiiviimmin ja lyhyemmin, joka sekin tuntui omalta. Mutta vuosien saatossa on tullut kyllä monenmoista kokeiltua. Nämä vanhahtavat runoni ovat usein sisällöltään aika selkeitä ja enemmän tai vähemmän kliseisiä. En ole niihin osannut keksiä mitään hirveän omaperäistä ja ehkei ole ollut tarviskaan. Tunne on ollut se tärkein ohjaava tekijä.