 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Tuttu tarina mutta aina uusi, kasvot kasvulle antaa. Monta moninaista kappaletta sisällä pitää runo, joka ja riittävistä pitää riimittelystä se viehkeyttä varmaan löytää hienohelmaisuutta, uutta tarinasta. Hyvä kertomus voi olla vanhankin kertomuksen uudelleen kirjoittamista näköalojen heivaamista vanhan kertomuksen Sydänmaille. Hallittua on kokonaisuus pieniä läikkiä ei tahroja, sisältää siellä täällä, jotka oman ymmärryksen mukaan sanoisin toisin, tekisin. Yhden otan tästä esimerkkinä. vauvan katseen viisautta... mielestäni kertomus olisi saanut liikkua lyhyemmässä liekassa. Perusteellinen selvitys ei aina istu hyvin päälle puettuna, että sen tuntisi, runosta riisuttuna, lukijallekin. Vähän jäi vaivaamaan pitkä kappale, joka siellä välissä oli, en löytänyt sille perusteita.
Ja lopuksi, hyväksi lopuks. Ansaitsee hyvin runosi putkahtaa maailman runouden joukkoon. Ah, tuo viisaus ja kauneus jos se olisi mullakin... Lopuks, loppujen lopuksi multa tiettävästi kaunistaa.
