 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Mitä tämä on? Vain otsake on eri kuin runossa: Odotan. Odotan vastausta. Minulla ei ole mitä sanottavaa, näiden kahden runon liittämisestä toisiinsa. Tai on kuitenkin?
Tähän runon on erilainen tulkinta kuin Odotan runosta. Ei painostava. Hetki kyllä. Äänettömyys. Askeleet. Ääniä jotka tulevat sisältäpäin. Odotan, runon painostavuus tunne tuli suljetusta ovesta. Kun ei tiedä onko sanat sittenkään ainoastaan sisällä tai ulkona.
Minun on muistutettava se teksti, jota kirjoitan on hyvin spontaania, tässä ja nyt. Ollen enemmän lukija kokijan, kuin arvostelijan harakan varpaita tai pyrstösulkia riippuen mikä paikka jää kiinni. Joten arvioidessa runoa, arvion itseäni. Parempikin kirjoittaja, olen sanasokea ja kirjoitan siitä huolimatta. Sokealla voi olla sanottavaa. Sokeakin kana jyvän löytää. Harakkakin osaa lentää. Lisää asiasta Mielipiteet/virheet söi miestä.
PS. Oliko tämä oikea paikka tuoda runosta riippumattomia asiaa esille? Kirjoitin mitä kirjoitin. Lukija on aina oikeassa, silloin kuin hänelle syntyy vuorovaikutus runoon, sitä tapahtuu ja me kirjoitamme runoja saadaksemme tämän vuoropuhelun kommentoinnin arvoiseksi. Mitä avoimemin ja rehellisemmin kirjoitamme, sitä lähempänä me olemme voittoa, kuten jääkiekkoja on maalia.
