 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Kiitos monitahoisesta runostasi, Teuwo. Pidän 'Majakassa' erityisesti siitä, ettei se avaudu heti ensimmäisellä kerralla, mutta jokaisen lukukerran jälkeen minulle selviää vähän enemmän.
'Majakkassa' koen vahvaa haluamisen ja ei-haluamisen ristiriitaa, jota runon puhuja kuvaa hitaasti ja omalla tahdilla etenevällä kielellä. Tämä on mielestäni todella toimiva ratkaisu, koska silloin puhuja vaikuttaa olevan taustalla, tai ainakin sivussa omista päätöksistään. Runon kieli tukee hyvin kokonaisuutta, samoin sen toteava ja näköalan laaja liikkumattomuus.
Kahdessa säkeessä jäin miettimään oudolta tuntuvaa sanajäejestystä. (kohdissa "ehkä kaukaisuuden tarinat, joita en tahdo enää kuulla, haluavat ilmoille päästä" ja "tahdon löytää kiven, jota heittämisen sijaan puhutella haluaisin") Minun lukukokemustani nämä kohdat hidastivat, mikä esti uppoutumista runoon aivan kokonaan.
Kielesi on hyvin rikasta ja 'Majakassa' käytät hyviä sanankäänteitä syventämään tunnelmaa. Esimerkiksi 'valo, jota yrittää säilyttää', 'kohtuun kuoleva lapsuus' ja 'vene, joka ei päätä suuntaa' riipaisevat todella syvältä.
Näkisin, että tämä runo toimisi hyvin ääneen lausuttuna? Oletko kokeillut sitä?
Kiitos vielä kerran runostasi ja intoa uusien väsäämiseen!
