Minut ja Mia kuljetettiin ulos hallista ohi tuomitsevasti tuijottavien ihmisten. Välittäjä oli osoittanut meitä lamautinpistoollilla sillä aikaa kun iso vihreäkaapuinen mies oli sitonut kätemme yhteen nippusiteillä. Meidät ohjattiin ovesta ulos ja kujalle ilmestyneeseen virtaviivaiseksi muotoiltuun sähköautoon. Nähtävästi Vihreän silmän johtajat eivät olleet niin nuukia omistamisen suhteen kuin heidän intohimoinen ympäristöstä saarnaamisensa antoi ymmärtää. Minut ja Mia ohjattiin takapenkille ja isokokoinen mies istui vasemmanpuolimmaiselle takapenkille. Sirorakenteinen nainen meni kuskiksi ja Välittäjä istui pelkääjän paikalle. Huomasin että Mia yritti onkia taskustaan Adamin antamaa hätäpilliä. Välittäjä vilkaisi taakse ja huomasi hänen puuhansa.
”Ihan turhaan yrität”, hän sanoi, ”Pilli ei oikeasti toimi”
Mia tuijotti häntä hämmentyneenä.
”Miten sinä tiedät siitä?”
”Minulla on silmiä ja korvia joka paikassa. Myöskin Biomafiassa”
Mieleeni juolahti kauhea ajatus, jota en olisi halunnut uskoa todeksi, mutta joka tuntui yksinkertaisesti liian järkeenkäyvältä.
”Adam on petturi, eikö olekin. Hän työskentelee sinulle”, totesin.
Välittäjä nyökkäsi, ”Hyvin päätelty”
”Ei voi olla totta! Miksi hän pettäisi meidät?”, Mia älähti.
”Adam ymmärtää miten tärkeä asia taistelu gm-eliittiä vastaan on”, Välittäjä totesi kylmästi
”Hänen vanhempansa tulivat ilmastopakolaisina Afrikasta. Kuten tiedätte, Afrikka on nykyään jo lähes täysin pelkkää elinkelvotonta autiomaata. Gm-eliitti on niin ahnetta ja ylpeää että se yrittää palauttaa 2000-luvun aineellisen hyvinvoinnin kultakauden. He eivät ole oppineet mitään aiempien sukupolvien virheistä vaan käynnistävät uudelleen luonnon tuhoutumisen ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen juuri kun ne vasta hiljalleen ovat alkaneet osoittaa hidastumisen merkkejä. He haluavat leikkiä Jumalaa ja ovat menossa liian pitkälle”
”Sinähän se olet paraatiesimerkki siitä mitä Jumalaa leikkiminen aiheuttaa. Sinä ja viruksesi. Sillä sinähän sen olet luonut vai mitä?”, sanoin vihaisesti.
”Hankalat ajat vaativat hankalia ratkaisuja”, Välittäjä totesi tunnottomalla äänensävyllä.
”Ja käytit meitä hyväksesi Viktor Watersin tartuttamisessa. Adam tietysti laittoi virusta neulaan jolla varastimme Watersin verta”, Mia lisäsi.
Välittäjä hymyili omahyväisesti, ”Eikä siinä vielä kaikki. Viktor Waters ja Europolis ovat vasta alkusoittoa. Koko EU:n liittovaltion gm-eliitti saa kokea vihani”
Saavuimme hylätylle lentokentälle, jossa odotti isokokoinen nelikopteri. Laite oli pienen bussin kokoinen ja muistutti valtavaa dronea, siinä oli muun muassa tyypillisen dronen tavoin neljä propellia. Minut ja Mia talutettiin sisälle kopteriin ja sysättiin sen ruuman perälle. Iso miehenjärkäle sitoi jalkamme yhteen nilkoista nippusiteillä. Välittäjä ja siro nainen menivät kopterin ohjaamoon, kun taas isokokoinen mies jäi vahtimaan meitä. Ruumassa oli kasa isoja pahvilaatikoita. Yksi avonainen laatikko oli vieressäni. Kurkistin sen sisään ja hätkähdin näkemästäni. Pahvilaatikko oli puolillaan pieniä putkiloita joissa oli kirkasta nestettä. Tiesin heti mistä oli kysymys sillä oli nähnyt vastaavia pulloja aikaisemminkin. Kyseessä oli puudutusaine jota Välittäjä myi geenivarkaille, niin että nämä pystyivät varastamaan kohteiltansa verta näiden huomaamatta. Juuri samaista ainetta olin itsekin käyttänyt useat kerrat. Samassa tajusin Välittäjän suunnitelman koko kauheudessaan.
”Mia”, sanoin vakavana, ”Välittäjä aikoo käyttää geenivarkaita viruksen levittämiseen. Hän aikoo myydä heille viruksella saastutettua puudutusainetta.”
”Oletko varma?”, Mia kysyi huolestuneena.
”Hiljaa!”, isokokoinen mies ärähti.
Minä ja Mia jäimme huolestuneina tuijottamaan toisiamme.
Kopterin moottorit käynnistyivät suristen ja laite nousi ilmaan. Mietin mielessäni kuinka voisimme selvitä tästä tilanteesta. Kohtalomme Välittäjän käsissä tuskin tulisi olemaan hyvä, sillä tiesimme varmastikin jo liikaa hänen suunnitelmistaan. Minulla oli kuitenkin vielä yksi ässä hihassani, kirjaimellisesti. Geenivarkaan veitseni oli minulla kyynervarteen kiinnitettävässä kotelosta. Onnistuin meitä vahtivan miehenkörilään huomaamatta vapauttamaan veitsikotelon mekanismin painamalla kättäni kehoani vasten. Pikkuinen veitsi liukui hihani sisältä kämmeneeni, piiloon vartijani katseelta. Suojasin vasemmalla kädellä ja liikutin oikealla veistä pienellä liikkeellä nippusidettä vasten. Side katkesi, mutta pidin käteni yhdessä niin ettei isokokoinen mies huomannut sen olevan poikki.
”Aika hankkiutua eroon vieraistamme”, Välittäjä totesi yllättäen.
Kopterin ovi avautui. Kauhukseni tajusin, että meidät aiottiin pudottaa kopterista. Isokoinen mies lähestyi minua. Kun hän oli aikeissa tarttua minuun, ponnahdin eteenpäin ja löin häntä naamaan. Sitten nappasin hänen vyötäröllään roikkuvasta kotelosta lamautinpistoolin ja ammuin häntä. Mies kaatui kopterin lattialle lamautinluodin sähkövirran kouristamana. Välittäjä tavoitteli vyöltään omaa pistooliaan mutta minä olin nopeampi ja ehdin ampua häntäkin. Välittäjä jäi kouristelemaan istuimeensa.
”Laskeudu!”, komensin naista, joka ohjasi kopteria, osoittaen häntä aseella. Tämä ohjasi kopterin maahan pari kilometriä Europoliksen ulkopuolella olevaan avoimeen maastoon. Leikkasin jalkani yhteen sitovan nippusiteen poikki ja siirryin vapauttamaan Miaa, samalla kuitenkin pitäen tarkasti silmällä ohjaamossa istuvaa naista.
Kun Mia oli vapaa, hän otti esille älymuovista valmistetun kännykkänsä ja soitti Europoliksen poliisin numeroon. Hän selitti tilanteen, eikä kestänyt kauaakaan kun paikalle jo ilmestyi kolme poliisiautoa. Nainen talutettiin ja vielä tajuttomana olevat miehet kannettiin poliisiautoihin. Minä ja Mia pääsimme yhden auton kyydissä takaisin kaupunkiin. Matkalla Mia ilmoitti Biomafiaan viestillä johtaja Zinchille että Adam oli petturi. Zinchiltä saapui vastausviesti, jossa tämä kertoi että Adam oli jo ehtinyt irtautua Biomafiasta ja kadota.
Minä ja Mia kävelimme pitkin Europoliksen katuja kunnes saavuimme taloni eteen. Sanoimme näkemiin ja yllätyksekseni Mia antoi minulle suukon poskelle. Menin kotiin hämmentyneenä mutta iloisena.
