Porttaali avautui uuteen universumiin. Meidän D206 ryhmä sai määräyksen mennä etsimään uudesta universumista legendaarisen olion. Siitä on saatu tietoa eri lähteistä ja nyt on aika napata se.
Sininen valo syttyi päälle ja meillä oli lupa mennä sisälle porttaaliin. Olin viimeinen joka meni metallisen renkaan läpi kohti uuttaa maailmaa. Matka läpi universumin kävi sekunneissa. Ympärillä oli kirkkaita värejä jotka saivat voimaan pahoin. Nopeasti valot katosivat ja koitti pimeys. Hieroin hieman silmiäni ja katselin ympärilleni. Olimme vanhan talon sisällä. Seinän tapetit repsottivat ja katossa oli suuria reikiä. Ryhmä lähti etenemään aseidensa kanssa taloa läpi. Minun tehtäväni oli jäädä vartioimaan porttaalia. Ryhmä liikkui hiljaa ja valppaana syvemmälle talon käytäviä. Pian menetin näkyvyyteni heihin. Seisoskelin paikoillani ja katselin puista lattiaa. Lattian pinnalla oli jotain tahmea limaa. Oliko se olion limaa? Samalla hetkellä kuulin jysähsyksen takanani. Käännyin välittömästi ympäri ja edessäni oli nainen jonka oli yltä päältä limassa, aivan kuin hän olisi uinut tervatynnyrissä. Nopeasti hän tarraantui kiinni minuun limaaisella kropallaan. Olisin juuri huutanut pelosta, mutta nainen avasi suun ja hänen pitkä kielensä lipaisi suutani. Hänen kielensä oli pitkä kuin käärme, sekin oli kokonaan limassa. Yllätyksenä huomasin myös, että lima halvaannutti suuni ja pikku hiljaa menetin kokonaan jäsenteni toiminnan. Olin juuri kaatumassa, mutta nainen otti minusta kiinni ja laski minut hitaasti makaamaan lattialle. Nopeasti en tuntenut enään yhtäkään ruumiin osaani. Olin halvaantunut kokonaan. Ainoastaan kasvoissani oli hieman tuntoa. Nainen tuli päälleni istumaan ja kosketteli minun tunnotonta ruumistani. Hän tarrasi limaisilla käsillään kasvoistani, jotka nopeasti halvaantuivat. Enään en voinut liikuttaa kuin silmiäni. Nainen katsoi kiiluvilla silmillään hetken kasvojani ja sitten hän suuteli minua. Olisin niin kovasti halunnut estää häntä, mutta en voinut tehdä mitään. Nopeasti tunsin kuitenkin hänen kielensä suuni sisällä. Minua ällötti niin hirveästi, kun lima survoutui suuhuni. Silmän räpäyksessä nainen työnsi kielensä kurkustani alas elimistööni. Kohta olisin halvaantunut sisältä päin. Se meinasi, että kuolema olisi lähellä. En voinut mitenkään pelastua tästä. Avasin vielä silmäni ja nainen veti kielensä sisään, ja meni kauemmaksi minusta. Hänen kasvoilleen nousi hymy. Se näytyi viattomalla. Se ei ollut ollenkaan murhan himoisen näköinen, mutta ei myöskään surullinen. Hän ei varmaan ymmärrä mitä teki minulle. Hän oli niin viaton. Sitten yllättäen hän sai ammuksesta kaulaan ja hän lysähti viereeni. Mitä hittoa juuri tapahtui? Käänsin katsettani ja ryhmäni tuli paikalle. Yksi meni suoraan sitomaan naista säkkiin ja muut tuli minun ympärilleni. He ymmärsivät tilanteen oitis. Me olimme kuulleet halvaannuttavasta limasta epäillyksiä, mutta emme uskoneet sitä. Nyt se kuitenkin nähtiin. Ryhmäläiset ottivat hatut pois päästä kunnioittaen minua. Se liikutti, vaikka en voinut näyttää tunteitani. Voin ainoastaa räpsäyttää silmiäni vastaukseksi. Tunsin pikkuhiljaa kuinka elimistöni rupesi pettämään. Tästä tulee kivulias kuolema. Katsoin vielä ryhmäläisiäni ja näin yhden kädessä pistoolin. Jäin tuijottamaan sitä hetken aikaa. Sitten katsoin kaveriani ja hän katsoi minuun, ja sitten pistoolia. Hän varmasti ymmärsi pointini. Hän latasi pistoolin ja katsoi refleksiäni. Minä vain räpäytin tyynesti silmiäni. Hänen surullisilla kasvoillaan vierivät kyyneleet, kun hän osoitti pistoolilla minua. Minä katsoin hetken häntä ja suljin silmäni.
Näin kaikki on hyvin. Loppu on nopea ja kivuton. Eikä sitä koskaan tiedä, minne seuraava seikkailuni vie.
