 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Jep, itsekään en ekalla lukukerralla hoksannut että sanojen määrä kasvaa joka lauseessa yhdellä. Hyvin toteutettu veto. Kuinkakohan pitkän tarinan tällä lailla pystyisi rakentamaan? Varmaan tässäkin on jo ollut ihan paljon hiomista että on saanut lauseet sopiviksi. (En hoksannut lukevan kommentistakaan tätä heti. Itse en jaksanut alkaa laatimaan palautettani samaan muottiin :D).
Tarina itsessään kaikessa lyhyydessään ei sisällä mitään kovin ihmeellistä, mutta ihan kelpo kuvaus tuollaisesta eron jälkimeininkien aiheuttamasta romahduksesta. En nyt vain tämän perusteella sanoisi että Lassilla "selkeästi on jotain minä-kertojaa vastaan" (tiedä sitten mitä kaikkea taustalla on ollut jota ei tässä mainita), vaikka tietysti ymmärrettävää että se siltä tuntuu. Nojaa.
Ihan kelpo pätkä siis, missä tosiaan eniten antoi tuo ovela pidentyvien lauseiden peli.
