 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
Minäkin tykkäsin tästä sormijutusta, joka ei ole laisin mikään normijuttu. Kirjoittajalla on miellyttävän pehmeä tapa ja tyyli luoda tarinaan juonellinen rakenne.
Samaa oli havaittavissa tuossa aiemmassa tulliin liittyväsä kertomuksessa.
Tämä osoitteleva sormi osaa yllättää juonenkiemuoillaan, vaikka ei käytä perinteistä kauhuskenaariomenetelmää apuna. Kerronta suorastaan leikittelee pienillä yksityiskohdilla, joilla se kuvaa tapahtumien ja mielikuvien avulla juonellisten tapahtumien etenemistä.
Nuo pienet tapahtumat tarinassa jaksavat yllättää lukijan, joka olettaa sormenmenetyksen olevan ikäänkuin pahan palkkio, mutta kuinkas se sitten meneekään...? Yllättävä loppuratkaisu todella kruunaa tämän lyhyehkön tarinan.
