Hei Almiel!
Pidin kirjoituksestasi. Se on hyvin synkkä, kuten sanoit, mutta avaa henkilön sielunmaisemaa hyvin. Tämä pätkä pitäisi vain sitoa suurempaan kontekstiin, jotta se pääsisi täysin oikeuksiinsa.
Mutta asiaan. Halusit palautetta kirjoitustyylistäsi, joten yritän nyt sitä antaa. Pidin varsinkin alun napakasta lausetyylistä, lyhyitä virkkeitä, jotka kuitenkin sanovat enemmän kuin on merkkejä ja se kuljettaa ajatusta hyvin.
Parannettaviin asioihin. Ensimmäinen huomio: muutamassa kohdassa lausetta voi rytmittää pilkulla. Esim. "Ei(,) minun ei pitänyt laulaa". Erittäin pieni asia, mutta helpottaa ja rytmittää lukemista.
Toinen huomio: älä kirjoita turhaan, tai lisää täytesanoja. Esim. "Olen vain niin surkea" --> "Olen surkea".
Kolmas huomio: ole tarkkana sanamuotojen kanssa. Nämä saattavat olla vain huolimattomuusvirheitä, mutta toistuvina häiritsevät lukijaa. Esim. "alkaa ahdistaa" --> "alkaa ahdistamaan" tai "Sen ainoa, jota en tässä maailmassa haluaisi nähdä" --> "Sen ainoan..."
Lisä huomio/kysymys: miten voi lyödä itseään huomaamatta?
Mutta kaiken kaikkiaan hienoa työtä! Tuosta on hyvä jatkaa kirjoittamista.
2 kohdetta - näytetään 1 - 2 |
Järjestys
|
2 kohdetta - näytetään 1 - 2 |
Teksti on kirjoitettu tosiaan vuosia sitten, kun tapana oli purkaa tunteita ja ajatuksia kirjallisesti.
Huomiosi rytmitykseen ja täytesanoihin oli tosiaankin osuva. Itse en näin monen vuoden jälkeen suoraan sanottuna uskaltanut lähteä tekstiin koskemaan. Pelkäsin muuttavani liikaa itse sanomaa.
Kiitos!